Miten jostain voi tulla mummo jo 39 vuotiaana?

Vierailija kirjoitti:

MITEN HELVETISSÄ YKSINKERTAISEEN KYSYMYKSEEN  ON SPÄMMÄTTY ~140 VASTAUSTA?

> "Miten jostain voi tulla mummo jo 39 vuotiaana?"

Vastaus: Siten, että jompikumpi tai molemmat (ko. mummo tai tyttärensä) ovat synnyttäneet riittävän nuorina.

Oletteko aivan idiootteja?

Siellä teiniäidillä meni tunteisiin. Saiko lapsesi myös lapsen teininä?

Vierailija kirjoitti:

Oma mummoni tuli mummoksi 34-vuotiaana. 

Luin joskus kantasuomalaistytöstä, joka oli isoemä jo 28-vuotiaana. Tämä on kehitysmaa. Enää ei opita edes lukemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mummoni tuli mummoksi 34-vuotiaana. 

Luin joskus kantasuomalaistytöstä, joka oli isoemä jo 28-vuotiaana. Tämä on kehitysmaa. Enää ei opita edes lukemaan.

Kuvottava sana tuo emä. Emä-sanaa ei käytetä ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä säälittää tuttuni, joka ensin sai omia lapsia 19, 24 ja 34 iässä ja sitten eka lapsenlapsi oli nurkissa  40 ikäisenä. Ei hetkeäkään ole saanut elää aikuisena ihan vaan itselleen.

Eihän lapsenlapset estä elämästä itselleen. Vai oletko hoidattanut lapsesi vanhemmillasi? Tottakai isovanhemmat, ovatpa minkä ikäisiä tahansa, suunnittelevat itse elämänsä, harrastavat omia asioitaan, matkustelevat ja viettävät omaa aikaa. Ei sitä vapautta rajoita se, jos silloin tällöin sovitusti lapsenlapset on kylässä vaikka kokonaisen viikonlopun. 

Jos lapsi tulee raskaaksi vaikka 15-vuotiaana, ja ajatuksena on suorittaa peruskoulu ja vielä toinenkin aste ikäluokan mukana tai enintään vuosi jäljessä, niin kyllä isovanhemmilta jää matkustelu ja harrastelu melko lailla tauolle.

Tuo ei liity mitenkään siihen, että hankitaan lapset nuorena suunnitellusti, mistä tässä keskustelussa on ollut kyse. 

Mikäs rajaus tuo oli? Ja mistäs edes ne isovanhemmat voivat tietää, onko lapsi suunniteltu vai ei? Yhtä lailla se lapsi hoitoa vaatii.

Teiniraskaus on kuitenkin harvinainen poikkeus. Kun ihmiset hankkivat lapsia nuorina aikuisina, he tietenkin vastaavat lasten hoidosta itse. Aivan samoin kuin silloin, kun he hankkivat lapset vasta 30-40 vuotiaina. Isovanhemmat osallistuvat kummassakin tapauksessa oman halunsa mukaan. Vai oletko lapsia hankittuasi asettanut vaatimuksia ja velvoitteita omille ja puolisosi vanhemmille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mummoni tuli mummoksi 34-vuotiaana. 

Luin joskus kantasuomalaistytöstä, joka oli isoemä jo 28-vuotiaana. Tämä on kehitysmaa. Enää ei opita edes lukemaan.

Kuvottava sana tuo emä. Emä-sanaa ei käytetä ihmisistä.

Mikä sitten olis oikea nimitys emä-sanaa korvaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa hyvin nuorena lapsia hankkineista saa aika rankan elämän, koulutus jää vähäiseksi jne.

Ei aina. Anni Sinnemäki oli hyvin nuori äidiksi tullessaan ja on pärjännyt. Jopa ministerinä ja pormestarina on toiminut. Tiedän myös yhden naisen, joka sai lapsen 15-vuotiaana, avioitui erikoisluvalla, opiskeli jopa DI:ksi asti ja toimi eräässä isossa kansainvälisessä rakennusalan yhtiössä johtotrhtävissä. 

Tämä.

En ymmärrä miksi kaikki kuvittelevat, että itsensä kehittäminen loppuu lapsen saamiseen? Itsellä lapsi hidasti ensin vuodella opintoja. Toinen ei senkään vertaa kun yamk suoritin samalla kotona lasten kanssa ollessa. Lasten saamisen välissä myös pystyy opiskelemaan ja tekemään töitä. 

N34

Juuri näin. Opiskeluun ja lapsiin kuluu joka tapauksessa sama aika, tekee sen missä elämänvaiheessa tahansa. Oma kokemukseni on, että nuorena aikuisena opiskelu, kun lapset olivat kymmenen huitteilla, oli erittäin hyvä valinta. Tunsi itselle sopivat oppimismetodit, ei ollut riippuvainen opiskeluyhteisöstä, joten pystyi opiskelemaan etänä, oli elämän- ja työkokemusta ja tiesi varmasti, mihin halusi kouluttautua. En kokenut menettäneeni mitään, kun hankin lapset nuorena, päinvastoin.

Monien parhaat ystävät ovat niitä vanhoja opiskelukavereita eikä siinä ole kysymys riippuvuudesta opiskelijayhteisöstä. Jos on pieniä lapsia, niin tuskinpa sitä on samalla tavalla mahdollista viettää aikaa vaikkapa yliopiston kuppilassa hyvässä seurassa suunnilleen samanikäisten joukkossa. Sinkkujen ja lapsettomien opiskelijoiden seurassa ne tavallisimmat puheenaiheet eivät välttämättä liity lasten kasvattamiseen vaan esimerkiksi maailmanpolitiikkaan, opiskeluun, urheiluun, musiikkiin, peleihin ja mitä sitten itse kukin sattuu harrastamaan ja on kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma mummoni tuli mummoksi 34-vuotiaana. 

Luin joskus kantasuomalaistytöstä, joka oli isoemä jo 28-vuotiaana. Tämä on kehitysmaa. Enää ei opita edes lukemaan.

Kuvottava sana tuo emä. Emä-sanaa ei käytetä ihmisistä.

Mikä sitten olis oikea nimitys emä-sanaa korvaamaan?

Etkö oikeasti tiedä? Miten voit olla noin tyhmä? Miten olisi vaikka äiti tai isoäiti. 

Ei jumaliste mitä paskaa täällä taas saa lukea.

Onhan noita alta kolmekymppisiä mummojakin.