Lue keskustelun säännöt.
Miten jostain voi tulla mummo jo 39 vuotiaana?
Kommentit (148)
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälittää tuttuni, joka ensin sai omia lapsia 19, 24 ja 34 iässä ja sitten eka lapsenlapsi oli nurkissa 40 ikäisenä. Ei hetkeäkään ole saanut elää aikuisena ihan vaan itselleen.
Seksin harrastamisessa on aina riski tulla raskaaksi. Ikävää ettei se ole sinun mielestäsi ihan vaan itselleen elämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole edes kummankaan tarvinnut saa ensimmäistä lastaan kovin nuorena.
Minun äitini oli 19, kun minä synnyin. Jos olisin saanut ensimmäisen lapseni 20-vuotiaana, niin sehän olisi ollut vielä hyvä ikä.
Kyllä 19-20v on "kovin nuori".
Ehkäpä tänäpäivänä.
Mutta 60/70 ja 80 luvulla tehtiin lapsia nuorina.
Äitini sai siskoni 17 veenä ja tuli mummoksi 39 veenä.
Ei mitenkää epätavallista.
Enemmän katottiin ihmeissään jos joku 40 vee oli raskaana.
Joo, siihen aikaan sanottiin, että lapset kannattaa tehdä heti pois alta, ihan kuin kyseessä olisi jokin ikävä velvollisuus.
Aika usein kyllä taisi vain ehkäisy pettää.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälittää tuttuni, joka ensin sai omia lapsia 19, 24 ja 34 iässä ja sitten eka lapsenlapsi oli nurkissa 40 ikäisenä. Ei hetkeäkään ole saanut elää aikuisena ihan vaan itselleen.
Eihän lapsenlapset estä elämästä itselleen. Vai oletko hoidattanut lapsesi vanhemmillasi? Tottakai isovanhemmat, ovatpa minkä ikäisiä tahansa, suunnittelevat itse elämänsä, harrastavat omia asioitaan, matkustelevat ja viettävät omaa aikaa. Ei sitä vapautta rajoita se, jos silloin tällöin sovitusti lapsenlapset on kylässä vaikka kokonaisen viikonlopun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole edes kummankaan tarvinnut saa ensimmäistä lastaan kovin nuorena.
Minun äitini oli 19, kun minä synnyin. Jos olisin saanut ensimmäisen lapseni 20-vuotiaana, niin sehän olisi ollut vielä hyvä ikä.
Kyllä 19-20v on "kovin nuori".
Ehkäpä tänäpäivänä.
Mutta 60/70 ja 80 luvulla tehtiin lapsia nuorina.
Äitini sai siskoni 17 veenä ja tuli mummoksi 39 veenä.
Ei mitenkää epätavallista.
Enemmän katottiin ihmeissään jos joku 40 vee oli raskaana.
Tarkoitit varmaan, että katottiin ihmeissään, jos joku 40-vee on vasta ensi kertaa raskaana.
Sehän oli ihan normaalia, että 40-vuotias oli kuudetta kertaa "pieniin päin". Siis edellyttäen että oli avioliitossa eikä lumpustellut koko kylän patjana.
MITEN HELVETISSÄ YKSINKERTAISEEN KYSYMYKSEEN ON SPÄMMÄTTY ~140 VASTAUSTA?
> "Miten jostain voi tulla mummo jo 39 vuotiaana?"
Vastaus: Siten, että jompikumpi tai molemmat (ko. mummo tai tyttärensä) ovat synnyttäneet riittävän nuorina.
Oletteko aivan idiootteja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälittää tuttuni, joka ensin sai omia lapsia 19, 24 ja 34 iässä ja sitten eka lapsenlapsi oli nurkissa 40 ikäisenä. Ei hetkeäkään ole saanut elää aikuisena ihan vaan itselleen.
Eihän lapsenlapset estä elämästä itselleen. Vai oletko hoidattanut lapsesi vanhemmillasi? Tottakai isovanhemmat, ovatpa minkä ikäisiä tahansa, suunnittelevat itse elämänsä, harrastavat omia asioitaan, matkustelevat ja viettävät omaa aikaa. Ei sitä vapautta rajoita se, jos silloin tällöin sovitusti lapsenlapset on kylässä vaikka kokonaisen viikonlopun.
Jos lapsi tulee raskaaksi vaikka 15-vuotiaana, ja ajatuksena on suorittaa peruskoulu ja vielä toinenkin aste ikäluokan mukana tai enintään vuosi jäljessä, niin kyllä isovanhemmilta jää matkustelu ja harrastelu melko lailla tauolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä haluaisi mummoksi noin nuorena.
Minusta oli ihanaa olla mummo noin nuorena. Jaksoi lastenlasten kanssa ja silti oli omaakin elämää yllin kyllin. Sitten kun lastenlapset aikuistui, oli vielä energinen ja melko nuori itsekin. En haluaisi todellakaan ruveta isovanhemman rooliin enään 60 vuotiaana.
Nämä on ihania. Ollaan aina niin paljon parempia ja energisempiä ja nuorekkaampia kuin muut, mutta silti ei jaksettaisi lapsia tai lapsenlapsia siinä iässä, missä moni muu jaksaa.
Ei se jaksamisesta ole kiinni, vaan haluaa elää vielä itsekin uutta, vapaata elämänvaihetta. Kuusikymppisenä se onnistuu, mutta kasikymppisenä harvemmin. Enkä sanonut, että oltaisiin parempia ja energisempiä kuin muut, se oli omaa kuvitelmaasi.
Ei se vapaa elämänvaihe koskaan ole samanlainen kuin nuorena olisi ollut.
Ei tietenkään. Kai nyt jokainen normaaliälyinen käsittää, että kuusikymppisenä on pitkä elämänkokemus, erilainen tunne-elämä ja useimmiten erilaiset mielenkiinnon kohteet, joita on kiva toteuttaa kun on vielä terveyttä ja vapautta.
"Nuorena olisi ollut" viittaus osoittaa myös täydellistä ymmärtämättömyyttä. Eivät kaikki halua harrastaa "kovaa menoa" nuorena, eli festareilla ja baareissa riekkumista ja hurjia bileitä. Itse kävin festareilla alle 18v pari kertaa ja baarissa 18 vuotiaana. Sain lapset nuorena, enkä menettänyt mitään, päinvastoin. Rakastimme matkustella heidän kanssaan autolla ympäri Eurooppaa ja Suomea, vaelluksilla lapissa ja retkeillä luonnossa. Meille perhe-elämä oli elämäntapa, joten suuri osa harrastuksistakin tehtiin yhdessä, toki puolisolla ja itselläni oli jotain omia harrastuksia sen verran, mitä halusimme. Nykyäänkin on vielä ihmisiä, joista tulee vastuullisia aikuisia alle parikymppisinä, eikä ole tarvetta jatkaa teiniriekkumis "vapautta" 35 vuotiaaksi.
Ja taas alkoi se kännimantra. Minä en olisi voinut opiskella pienten lasten kanssa. En minkään kännäämisen takia, vaan sen takia, että harjoittelu vaati muuttamista myös ulkomaille, eikä minulla ollut sellaista tukiverkkoa, jolle olisin voinut lapsen muutamaksi kuukaudeksi heivata.
Niin metsä vastaa, kuin sinne huutaa. Itse esitit, että lasten hankkiminen nuorena aiheuttaisi vapauden menetyksen. Me opiskelimme vuorotellen miehen kanssa, elämä on useimmiten järjesteltävissä, kun on motiivi. Olin itsekin yhden talven ulkomailla opiskeluaikana. Aivan samalla tavalla monesti ihmisillä on työmatkojakin. Jos tällaiset järjestelyt eivät olleet sinulle mahdollisia, se ei toimi millään tavalla yleisesti argumenttina sille, missä iässä on hyvä hankkia lapset. Kännimantra on ihan relevantti yleisellä tasolla, koska siihen useimmat viittaavat, kun puhuvat "vapaudesta", joka pitää nuorena kokea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälittää tuttuni, joka ensin sai omia lapsia 19, 24 ja 34 iässä ja sitten eka lapsenlapsi oli nurkissa 40 ikäisenä. Ei hetkeäkään ole saanut elää aikuisena ihan vaan itselleen.
Eihän lapsenlapset estä elämästä itselleen. Vai oletko hoidattanut lapsesi vanhemmillasi? Tottakai isovanhemmat, ovatpa minkä ikäisiä tahansa, suunnittelevat itse elämänsä, harrastavat omia asioitaan, matkustelevat ja viettävät omaa aikaa. Ei sitä vapautta rajoita se, jos silloin tällöin sovitusti lapsenlapset on kylässä vaikka kokonaisen viikonlopun.
Jos lapsi tulee raskaaksi vaikka 15-vuotiaana, ja ajatuksena on suorittaa peruskoulu ja vielä toinenkin aste ikäluokan mukana tai enintään vuosi jäljessä, niin kyllä isovanhemmilta jää matkustelu ja harrastelu melko lailla tauolle.
Tuo ei liity mitenkään siihen, että hankitaan lapset nuorena suunnitellusti, mistä tässä keskustelussa on ollut kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MITEN HELVETISSÄ YKSINKERTAISEEN KYSYMYKSEEN ON SPÄMMÄTTY ~140 VASTAUSTA?
> "Miten jostain voi tulla mummo jo 39 vuotiaana?"
Vastaus: Siten, että jompikumpi tai molemmat (ko. mummo tai tyttärensä) ovat synnyttäneet riittävän nuorina.
Oletteko aivan idiootteja?
Kiitos. Tässä onkin keskustelu ajautunut siihen, että vanhempana lapset hankkineet ovat kilvan ruvenneet kauhistelemaan ja moralisoimaan niitä, jotka perustavat perheen nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälittää tuttuni, joka ensin sai omia lapsia 19, 24 ja 34 iässä ja sitten eka lapsenlapsi oli nurkissa 40 ikäisenä. Ei hetkeäkään ole saanut elää aikuisena ihan vaan itselleen.
Eihän lapsenlapset estä elämästä itselleen. Vai oletko hoidattanut lapsesi vanhemmillasi? Tottakai isovanhemmat, ovatpa minkä ikäisiä tahansa, suunnittelevat itse elämänsä, harrastavat omia asioitaan, matkustelevat ja viettävät omaa aikaa. Ei sitä vapautta rajoita se, jos silloin tällöin sovitusti lapsenlapset on kylässä vaikka kokonaisen viikonlopun.
Jos lapsi tulee raskaaksi vaikka 15-vuotiaana, ja ajatuksena on suorittaa peruskoulu ja vielä toinenkin aste ikäluokan mukana tai enintään vuosi jäljessä, niin kyllä isovanhemmilta jää matkustelu ja harrastelu melko lailla tauolle.
Tuo ei liity mitenkään siihen, että hankitaan lapset nuorena suunnitellusti, mistä tässä keskustelussa on ollut kyse.
Mikäs rajaus tuo oli? Ja mistäs edes ne isovanhemmat voivat tietää, onko lapsi suunniteltu vai ei? Yhtä lailla se lapsi hoitoa vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa hyvin nuorena lapsia hankkineista saa aika rankan elämän, koulutus jää vähäiseksi jne.
Ei aina. Anni Sinnemäki oli hyvin nuori äidiksi tullessaan ja on pärjännyt. Jopa ministerinä ja pormestarina on toiminut. Tiedän myös yhden naisen, joka sai lapsen 15-vuotiaana, avioitui erikoisluvalla, opiskeli jopa DI:ksi asti ja toimi eräässä isossa kansainvälisessä rakennusalan yhtiössä johtotrhtävissä.
Tämä.
En ymmärrä miksi kaikki kuvittelevat, että itsensä kehittäminen loppuu lapsen saamiseen? Itsellä lapsi hidasti ensin vuodella opintoja. Toinen ei senkään vertaa kun yamk suoritin samalla kotona lasten kanssa ollessa. Lasten saamisen välissä myös pystyy opiskelemaan ja tekemään töitä.
N34
Minusta taas oli ihanaa vain olla lasten kanssa, kun oli opinnot tehty ja töitäkin takana. En yhtään kadu, että annoin lapsille kaiken ajan ja huomion.
No harva varmaan katuukaan omia lapsiaan ja elämäänsä?
Siksi(kin) tällainen vastakkainasettelu on typerää.
Harva katuu tai ainakin myöntää katuvansa. Mutta päivänselvää on, että jos joku väittää tehneensä tutkinnon ja hoitaneensa kahta lasta yhtä aikaa kotona, hän jättää jotain kertomatta. Yleensä, ja toivottavasti nytkin, on lähipiiristä saatu paljon apua.
En ole yh, lapsilla on myös isä, joka nykypäivänä hoitaa lapsia ihan siinä missä äitikin, eli lapset eivät ole olleet pelkästään minun hoidossani opiskelun aikana. Tietysti olemme saaneet apua lasten hoitoon lähipiiristä kuten sisarukseni, jotka ovat saaneet lapsensa vanhemmalla iällä. Ovat lapsemme myös olleet päiväkodissa kuten muutkin ikäisensä lapset.
N34
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälittää tuttuni, joka ensin sai omia lapsia 19, 24 ja 34 iässä ja sitten eka lapsenlapsi oli nurkissa 40 ikäisenä. Ei hetkeäkään ole saanut elää aikuisena ihan vaan itselleen.
Seksin harrastamisessa on aina riski tulla raskaaksi. Ikävää ettei se ole sinun mielestäsi ihan vaan itselleen elämistä.
Ehkäisy ja abortti on keksitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan mummo tulla vaikka alle kolmikymppisestäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä säälittää tuttuni, joka ensin sai omia lapsia 19, 24 ja 34 iässä ja sitten eka lapsenlapsi oli nurkissa 40 ikäisenä. Ei hetkeäkään ole saanut elää aikuisena ihan vaan itselleen.
Miksi pitäisi "elää vain itselleen"?
Väitänpä, että länsimaissa olisi paljon vähemmän mt-ongelmia ja elintapasairauksia, jos ihmiset eläisivät vähän vähemmän "vain itselleen".
Kenelle sitten pitäisi elää? Sun kakaroillesi vai naapurin Penalle?
Vierailija kirjoitti:
Aloittajan kohdalla olisi pitänyt käyttää ehkäisyä.
Kuinka niin? Teiniäidit eivät ole niitä penaalin terävimpiä kyniä. Ap on ihan oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole edes kummankaan tarvinnut saa ensimmäistä lastaan kovin nuorena.
Minun äitini oli 19, kun minä synnyin. Jos olisin saanut ensimmäisen lapseni 20-vuotiaana, niin sehän olisi ollut vielä hyvä ikä.
Kyllä 19-20v on "kovin nuori".
Ehkäpä tänäpäivänä.
Mutta 60/70 ja 80 luvulla tehtiin lapsia nuorina.
Äitini sai siskoni 17 veenä ja tuli mummoksi 39 veenä.
Ei mitenkää epätavallista.
Enemmän katottiin ihmeissään jos joku 40 vee oli raskaana.
Ei pidä paikkaansa. 60-luvulla tuli e-pillerit, ja suuriin ikäluokkiin kuulunut kälyni sai esikoisensa yli 30-vuotiaana 1979.
Minusta tuli äiti vuonna 1987. Olin silloin 28. Se oli siihen aikaan normaali ensisynnyttäjän ikä. Lapsen luokkakavereista yhden äiti oli saanut esikoisensa 19-vuotiaana, toisen äiti 43-vuotiaana.
Ei niitä e-pillereitä saanut alkuaikoina kuin naimisissa oleva. Itse olen syntynyt 1970-luvulla, ja aika moni kaveri tiesi olleensa vahinko. Itsekin olin.
No jos itse tekee teininä lapsen ja oma tytär samaten, niin sitähän voi olla mummo jo vaikka 30-vuotiaana.
Teiniäitiys näyttää vieläpä periytyvän, tiedän parikin tapausta jossa tytär on tullut alaikäisenä raskaaksi kun äitinsäkin teki niin. Ja julkisuudessa nähnyt noita lisää.
Vierailija kirjoitti:
Oma mummoni tuli mummoksi 34-vuotiaana.
Anteliaita naisia teidän suvussa jo teini-ikäisestä lähtien.
Ja taas alkoi se kännimantra. Minä en olisi voinut opiskella pienten lasten kanssa. En minkään kännäämisen takia, vaan sen takia, että harjoittelu vaati muuttamista myös ulkomaille, eikä minulla ollut sellaista tukiverkkoa, jolle olisin voinut lapsen muutamaksi kuukaudeksi heivata.