Hitto kun hävettää: pyysin varattua miestä ulos

Olen ollut jo pitkään ihastunut mieheen, jonka olen nähnyt 3-4 kertaa vuodessa. Hän on aika hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, mutta luulin tunteiden olevan molemminpuolista. Molemmilla oli jäätymistä, ujostelua, hymyjä ja vienoja kysymyksiä jne. toistemme seurassa.

Tänään päätin, että en jaksa enää tätä ja päätin, että elämäni ekan kerran pyydän jotain ulos. Kuvittelin, että tästähän voisi seurata jotain hyvää ja että voisi tulla ihana kesä yhdessä jne jne. Pilvilinnojen rakentelua. Joten rohkaistuin ja pyysin häntä viestillä ulos. 

Ja sitten vastaus: ei kiitos, hän on varattu. Pahoittelut, jos hän on antanut ymmärtää jotain toisin.

No voihan v, se olenkin mä, joka on lukenut koko tilanteen ihan väärin! Kaikki "varmat" merkit eivät sitä nyt olleetkaan. Nyt hävettää ja harmittaa ihan sikana.

Olisiko kellään ajatuksia, miten tästä pääsee eteenpäin? Joojoo, olisi pitänyt ensin kysyä onko varattu, mutta sekin olis ollut sitten ilmeistä mitä haen takaa, joten en tiedä miten se olisi tilannetta muuttanut.

Törmätään varmasti vielä tulevaisuudessa, ja jo nyt kauhistuttaa miten kehtaan.. Olisko kellään mitään lohdullista sanottavaa?