Hitto kun hävettää: pyysin varattua miestä ulos
Olen ollut jo pitkään ihastunut mieheen, jonka olen nähnyt 3-4 kertaa vuodessa. Hän on aika hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, mutta luulin tunteiden olevan molemminpuolista. Molemmilla oli jäätymistä, ujostelua, hymyjä ja vienoja kysymyksiä jne. toistemme seurassa.
Tänään päätin, että en jaksa enää tätä ja päätin, että elämäni ekan kerran pyydän jotain ulos. Kuvittelin, että tästähän voisi seurata jotain hyvää ja että voisi tulla ihana kesä yhdessä jne jne. Pilvilinnojen rakentelua. Joten rohkaistuin ja pyysin häntä viestillä ulos.
Ja sitten vastaus: ei kiitos, hän on varattu. Pahoittelut, jos hän on antanut ymmärtää jotain toisin.
No voihan v, se olenkin mä, joka on lukenut koko tilanteen ihan väärin! Kaikki "varmat" merkit eivät sitä nyt olleetkaan. Nyt hävettää ja harmittaa ihan sikana.
Olisiko kellään ajatuksia, miten tästä pääsee eteenpäin? Joojoo, olisi pitänyt ensin kysyä onko varattu, mutta sekin olis ollut sitten ilmeistä mitä haen takaa, joten en tiedä miten se olisi tilannetta muuttanut.
Törmätään varmasti vielä tulevaisuudessa, ja jo nyt kauhistuttaa miten kehtaan.. Olisko kellään mitään lohdullista sanottavaa?
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä AP, uskalsit!
Mikä sua tarkalleen ottaen hävettää?
Oon itse kans tolkuttoman ujo ja arka ja pakit on tietenkin ottanut itsetunnolle. Ja tottakai siinä ottaa siipeensä, jos tyypistä oikeasti tykkää.
Mutta en missään nimessä häpeä koska ei ainakaan jää mietityttämään tai kaduttamaan.
Itseasiassa oon hiton ylpeä että oon uskaltanut.
Sit pitää miettiä, miksi juuri tää ihminen ja mikä on se juttu siinä, mikä eniten sattuu.
Aikuisia kun ollaan, niin osaa se toinenkin ottaa ihan hienotunteisesti ja asiallisesti (jos ei niin onpahan helpompi antaa olla).
Ihan reippaasti vaan eteenpäin.
Kiitos sanoistasi!
Harmittaa ainakin sen takia, että oikeasti luulin, että mulla on hyvät mahikset, ja olin ihastunut tähän tyyppiin pitkän aikaa. Tietyllä tavalla hyvä kun kysyin, koska nyt tiedän varmaksi, että mitään tapahdu. Sitä ennen luulin vaan, ettei kumpikaan uskalla tehdä aloitetta, ja odottelin, että ehkä jotain maagista tapahtuu. Nyt tiedän, että ei tapahdu.
Toisaalta hävettää, kun kuvittelin, että mulla oli mahiksia ja jotenkin päässäni olin varma, että hän ei seurustele. Ja näin kaikenlaisia "varmoja merkkejä", mutta hävettää olla näin pihalla. Toisaalta on ihan hirveää kohdata tää tyyppi tulevaisuudessa, koska koitan olla ku ei hävettäis ja toinen koittaa olla, kun ei mitään, ja tilanne on super-kiusallinen.
Ja myös harmittaa, kun niin harvoin tapaan hyviä tyyppejä, joista kiinnostun. Nyt meni tämäkin sitten ohi, ja vaikea sietää pettymystä (taas).
Eikö se kuitenkin ole mahdollista, että teillä on keskinäistä kemiaa, vaikka toinen onkin varattu? Että ei se välttämättä pelkkää sinun kuvitelmaasi ollut.
Eihän tämä voi pitää paikkaansa kun naisethan ovat jo vuosikymmeniä sanoneet että miehet ei ole uskollisia ja joka mies pettää jos tilaisuus tulee. Ja nyt kun tuli miehelle tilaisuus ja sanoi ei kiitos niin eihän tämä naisten logiikan mukaan voi olla mitenkään mahdollista
Oliko toi nyt niin kauheeta. Olit rohkea ja reipas kun kysyit! Turhaa suomit itseäs ja nyt voit mennä eteenpäin.
Sait pakit, mitä sitten, Life goes on!
Parhaat miehet on jo varattu mutta kyllä ne saa napattua aviovuoteesta 😉
Teet niin, että olet hyvin itsevarman ja iloisen oloinen, kun näette. Voit heittää vaikka hymyillen jotain sellaista, että olipa harmi, ettet ole vapaa ja iskeä silmää tms. Sitten jatkat elämää ihan niin kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan, kun seuraavan kerran näette.
Eli nyt tarvitaan pokkaa. Et ole mokannut lainkaan, jos toimit näin.
Tajusin tämän aikanaan, kun yksi kaverini sanoi, että se on kovatasoisen ihmisen merkki, että pystyy iskemään ja ehdottelemaan ilman, että torjunta on mikään big deal. Kun on varaa siihen, sillä aina on joku uusi, itsetunto ei ole kiinni siitä yhdestä yrityksestä.
Tämän tajuttuani aloin tehdä aloitteita miehille ja alkoi ihan uskomaton flaksi. Sama periaate toimii tietysti yhtä hyvin myös miehillä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä hän hyvinkin joskus eroaa, ja on nyt tietoinen kiinnostuksestasi. Lohduttaudu vaikka sillä.
Mä 20+ tein tuollaisen aloitteen yhdelle työkaverimiehelle, mutta hän kieltäytyi jollain syyllä, en enää muista millä.
Sitten elämä vei eri suuntiin ja kumpikin meni naimisiin, tietääkseni onnellisesti, mimä ainakin.
Ihme juttu että 30 v myöhemmin olimme taas yhdessä samassa työpaikassa. Silloin se mies vaikuttikin ihastuneelta ja alkoikin iskeä minua. Silloin taas kieltäydyin minä, kun kumpikin oli varattuja.
Olen muuten iskenyt aviomiehenikin tekemällä aloitteen, eli hyvin toimii. Ap sun kannattaa ottaa tuo kokemus hienon iskemisurasi alkulaukauksena. 😀
Vierailija kirjoitti:
Ajattelet häntä jatkossa vaan kaverina ei siinä sen kummoisemmin tarvitse hävetä.
Hänelle se oli vain mukavaa, että joku oli kiinnostunut. Se hivelee itsetuntoa. On hienoa, että mies oli rehellinen ja sanoi suoraan, että on varattu.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä olisi kannattanut keskustella hieman enemmän ja ottaa selvää ennenkuin menee itsensä nolaamaan out of the blue
Minusta siinä ei ole mitän noloa. Olisi noloa, jos nainen olisi heittäytynyt miehen kaulaan tai ollut muulla tavalla liian tuttavallinen.
Blääh. Ollutta ja mennyttä. Joskus elämää pitää hävetä, koska muuten ei elä.
Mies teki järkevän päätöksen ja torjui kohteliaasti. Sinä voit suunnata kohti uusia seikkailuja ja vapaita miehiä.
Tein joskus saman. Häpeän sitä yhä, mutta en kuitenkaan kadu. Tarvitsin ne pakit. Muuten miettisin asiaa vieläkin. Tiesin myös saavani pakit. Muuten en olisi uskaltanut tuota tehdäkään.
Vierailija kirjoitti:
On aika heikot juttelulahjat jos ei nyt ole edes sitä saanut selville onko ukko varattu
Mies ei selvästikään ole kauhean puhelias.
Eihän tuossa tilanteessa nyt mitään erikoista ole, ap. Et tiennyt, että mies on jo varattu ja piste. Ja jos vain muutaman kerran vuodessa saatat häneen törmätä, niin koita nyt hyvä ihminen ryhdistäytyä asiassa, jossa ei edes ole mitään häpeämistä. 😅
Minuakin lähestyi henkilö, josta en ollut kiinnostunut, vaikka hän oli kiinnostunut minusta. Hän lähestyi ja kertoi tunteistaan ja minä annoin pakit. Koin kuitenkin, että hän jäi siitä tunnutuksestaan lievään häpeään. Myöhemmin otin häneen ihan muissa asioissa yhteyttä. Ajattelin, että hän pääsee samalla siitä turhasta noloudesta eroon, kun osoitan hänelle, että hän on edeleen minusta ihan ok tyyppi, jonka puoleen kannattaa kääntyä ja kysellä kuulumisia. Ja se oli ihan oikea teko.
Sinulla voi olla jo uusikin mielenkiinnon kohde siihen menessä, kun hänet joskus taas uudelleen näet. Ota siis iisisti.
Mun mielestä eihän tuossa nyt mitään. Sä kysyit, hän sanoi kiitos ei. Asia selvitetty ja nyt kohti uusia seikkailuja. :)
Tää on ihan arkea muualla maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Tuo oli sentään vielä nätti tapa torjua.
Olen tehnyt aloitteen yhden ainoan kerran, ja vastaus oli sellainen, että ette uskoisi. Miehet voivat olla aika sikoja sellaisella hetkellä, missä toinen on haavoittuvainen.
Olen pahoillani. Tottapa lohduttauduit sillä, että onneksi sinun ei tarvinnut olla juuri sen tyypin kanssa. Itse rohkaistuin kerran soittamaan miehelle, johon olin satunnaisestyi törmännyt harrastuksen yhteidessä. Siellä oli ohimennen juteltu. Hän jutteli kohteliaasti, muttei ehdottanut tapaamista. Olin jo aavistellut, että hänellä voi olla naisystävä.
Vierailija kirjoitti:
Voithan laittaa hänelle vielä viestiä, että "minua vähän nolottaa tämä tilanne, mutta toivon, että otat tämän kiinnostuksen osoituksen kohteliaisuutena"
Älä!
Tuo olisi pahinta, mitä voisit tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Yllättäen nainen taas rikkomassa kotia. Mikä teitä pimppitelineitä oikein vaivaa?
Et ymmärtänyt lukemaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ethän sä tiennyt sen olevan varattu. Tosin on tässä ikävä kyllä sekin vaihtoehto, että ei se mies olekaan varattu vaan tuo oli vaan tapa antaa pakit. Jotkut miehethän vetää sen "olen varattu"-kortin hihastaan jo silloin kun nainen kysyy että pääseekö paikkaan x tätä kautta tai menikö se bussi nro xx just äsken..
Kai ne silloinkin kuvittelee naisen olevan iskemässä ja nimenomaan omasta mielestään epämiellyttävän naisen.
Kysyin kerran baarissa joltain mieheltä, että mitä kello on. Minulla ei ollut kelloa mukana ja halusin tietää kellonajan. Se mies vastasi, että "olen naimisissa" 😂😂😂
Ai mitä?! Minä halusin vain tietää, paljonko kello on.
Nyt unohdat ihan kokonaan kaikenlaisen häpeän. Noloa tuollaisessa tilanteessa olisi ollut jatkaa haaveilua ikuisesti, nyt toimit hienosti vaikkei lopputulos ollut toivottu. Siinä ei ole mitään noloa että ihastuu eikä ketään täysjärkistä muuta kuin imartele jos joku osoittaa kiinnostuksensa, vaikka se ei molemminpuolista olisikaan. Ja voihan olla että mies toisessa tilanteessa olisi ollutkin kiinnostunut, nyt vaan ei oo vapailla markkinoilla.