Lue keskustelun säännöt.
Miten sen kunnollisen miehen löytää - mahdoton tehtävä
06.07.2026 |
Kaikki vinkit kehiin, miten ihmeessä löytää kunnollinen mies? Vai onko peli menetetty. Olen 40+, lapset jo teinejä/aikuisia. Olen normaali, keskiluokkainen ja ihan hyvin toimeentuleva. Harrastuksia on. Ulkonäkö ok, ei ylipainoa.
Kokemukset menneistä suhteista. JOKAINEN mies on pettänyt. Yleensä eksiensä kanssa, toisinaan löytäneet myös uusia seuralaisia. Yksi oli alkoholisti ja heitti minua kodistamme ulos, se liitto loppui siihen. Yhdessä suhteessa olin täysin yksin, eikä mies kommentoinut mihinkään mitään eikä ottanut mitään vastuutta yhteisestä kodista tms. Pari miestä eivät ole kyselleet minun asioita tai kuulumisia mitenkään.
Onko vaatimukseni aivan liian kohtuuttomia, jos toivoisin suhteelta sitä ettei mies karkaa ensimmäisen vikittelevän eksän tai muun naisen mukaan, keskustelisi ja ottaisi osaa keskusteluun ja yhteisten asioiden suunnitteluun, elämänhallinta olisi kunnossa ja olisi vaikka vähän huumoariakin. Alkon käyttökin tulisi olla hanskassa. Rikas ei tarvitse olla, mutta ei myöskään hölmöillyt raha-asioitaan. Plussa jos lapset olisi edes teini-iässä, ettei ihan pieniä, tai sitten ei lapsia ollenkaan. Ikähaitarina kelpaisi 35-55v ainakin. Ulkonäellä tai pituudella ei väliä.
Mahdoton tehtävä?
Kommentit (306)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytäisi normaalipainoisen ok-nököisen ja täyspäisen 50+ miehen yksiavioiseen seksisuhteeseen niin, ettei tarvitse pelätä tauteja, muttei muuteta yhteen ja tapaillaan, kun sopii?
Menin naimisiin yhden pinnallisen miehen kanssa, jpka alkoi haukkua mimua rumaksi. Kun erosin, hän kiinnostui uudestaan ja aloimme seksisuhteeseen ja ajattelin, että sillä lailla voisimmekin jatkaa hyvin. Mutta ei kauan kestänyt, kun mies alkoi taas vihjailla minulle laihduttamisesta ja kuntoilusta ja alkoi antaa jumppavinkkejä, eli en edelleenkään kelpaa hänelle.
Olisi ihana tavata sellainen mies, jolla naisen kiinnostus seksiin kompensoisi sitä, ettei enää 50+ ikäisenä näytä missiltä. Onko sellaisia miehiä olemassakaan? On tullut kuva, että he valitsevat mieluummin vaikka frigidin missin, kuin ikäistään naista.
Ei 50+ ikäisenä tarvitse näyttää missiltä, mutta jos on päästänyt kehon rupsahtamaan, niin se tappaa tehokkaasti kaiken kiinnostuksen. Olen 6-kymppinen hoikka, nuorekas ja itsestäni huolehtiva mies. En kaipaa missiä, mutta ei minulle kelpaa itsensä rupsahtamaan päästänyt ja muutenkin hoitamaton ja huonosti pukeutuva nainen. Ikä ei tässä vaiheessa ole keskeinen tekijä.
Siinähän se tuli. Täytyy olla laiha. Suurinosa on tässä maassa ulipainoisia.
Ja höpötät taas. Miksi edes vaivaudut.
Noin neljäsosalla suomalaisista painoindeksi oli yli 30. Eli 75% on tuon alle.
Niin ja niistä 75% merkittävä osa on vielä ylipainoisia. +30 painoindeksi on lihavuus. 25-30 painoindeksi on ylipaino.
Kaikki lihavat ovat ylipainoisia, mutta kaikki ylipainoiset eivät ole lihavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysynyt laskuissa, monestako suhteesta olet jo eronnut. Ehkä siinä syy, miksi kunnolliset miehet eivät enää sinusta kiinnostu. Liian monen kanssa ollut sillai.
Samaa mieltä. Järvi on soutamisesta jo kulunut.
Ei järvi soutamalla kulu. Kokemus on pelkästään hyvä asia.
Vene kuluu.
"Todella moni eronnut keski-ikäinen mies haluaa ottaa vain rusinat pullasta" (olen aivan samassa käsityksessä). Tästä johtuen naisten on paljon helpompaa saada seksisuhteita ilman sitoutumista.
En ikinä miehenä suostuisi vapaaseen suhteeseen, eli siihen että minulla olisi puoliso joka olisi halukas pelkkiin seksisuhteisiin, kun tiedämme että vain seksisuhteita haluavia miehiä on paljon. Vain seksisuhteita haluavia naisia on sitten paljon vähemmän, joten näistä on todella kova kilpailu.
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
Hyviä miehiä on olemassa vähän ja suurin osa niistäkin varattuja. Jos eroaisin nyt, olisin mielelläni loppuelämäni yksin, ehkä joskus jotain fwb-seuraa, mutta ei muuta. Kunnolliset miehetkään ei kaikki halua sitoutua. T. N41
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
mentiin ulkonäkö edellä päin puuta. Sitten itketään missä on kunnolliset miehet.
Just. Tää on aivan epätoivoista, olenkin lopettanut etsimisen. En edes viitsi luetella mitä kaikkia törppöjä on tielle sattunut, puistelen nytkin päätäni ja naureskelen kun ihan absurdeja juttuja on esim jo treffeillä tai seurustelun alkumetreillä tullut eteen.
Yksi asia minua ihmetyttää muuten ihan tavallisissa miehissä että he voivat olla itse esim seksuaalisessa mielessä vaikka hiukan ujoja ja itse hyvin vastimattomia a) viitseliäisyydeltään b) kyvyiltään) c) varustuksen kooltaan, mutta sitten odottavat ja ehkä vähän varovaisesti jopa vaativat uudelta naisystävältä keski-iässä makkarin puolella jotain helvetin "sirkustemppuja". Heidän silmää pitäisi viihdyttää kotona seksikkäissä alusvaatteissa ja kylpytakissa liihottamalla ja pitäisi olla sängyssä lähinnä "ammattilainen" joka toteuttaa kaikki heidän fantasiansa ilman että itse kykenevät juuri mihinkään tai vain tyydyttämään omat tarpeensa. Eli pidetään naista omien tyydytysten välikappaleena edes yrittämättä antaa toiselle juuri mitään.
Olen niin helvetin kyllästynyt noihin itsekeskeisiin tollukoihin ettei tosikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
Olipa pinnallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
mentiin ulkonäkö edellä päin puuta. Sitten itketään missä on kunnolliset miehet.
No eihän sille mitään voi että en ihastu jos mies ei miellytä ulkoisesti. Eikä tässäkään ole kyseessä se että pitäisi olla joko zoozgluuni, vaan omaa silmää miellyttävä mies.
Ja kyllä, tässä casessa menin todella päin seinää ihan huolella. Harmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Just. Tää on aivan epätoivoista, olenkin lopettanut etsimisen. En edes viitsi luetella mitä kaikkia törppöjä on tielle sattunut, puistelen nytkin päätäni ja naureskelen kun ihan absurdeja juttuja on esim jo treffeillä tai seurustelun alkumetreillä tullut eteen.
Yksi asia minua ihmetyttää muuten ihan tavallisissa miehissä että he voivat olla itse esim seksuaalisessa mielessä vaikka hiukan ujoja ja itse hyvin vastimattomia a) viitseliäisyydeltään b) kyvyiltään) c) varustuksen kooltaan, mutta sitten odottavat ja ehkä vähän varovaisesti jopa vaativat uudelta naisystävältä keski-iässä makkarin puolella jotain helvetin "sirkustemppuja". Heidän silmää pitäisi viihdyttää kotona seksikkäissä alusvaatteissa ja kylpytakissa liihottamalla ja pitäisi olla sängyssä lähinnä "ammattilainen" joka toteuttaa kaikki heidän fantasiansa ilman että itse kykenevät juuri mihinkään tai vain tyydyttämään omat tarpeensa. Eli pidetään naista omien tyydytysten välikappaleena edes yrittämättä antaa toiselle juuri mitään.
Olen niin helvetin kyllästynyt noihin itsekeskeisiin tollukoihin ettei tosikaan.
Kuulostaa tutulta kun olin nuorena sinkku. Miehet on epärealistisia, vaativia, mutta eivät itse vaadi itseltään paljoakaan! Ohhoijaa. Mun puolisolla on jotain samoja vikoja, mutta palautan sen aina maan tasalle.
Tämähän on yleistä kaikessa muussakin. Miehet pitää itseään niin fiksuina ja taitavina. Vierellä paljon fiksumpi ja osaavampi nainen pitää itseään surkeana ja huonona, koska on koko ikänsä itseään mollannut.
Naiset haluaa jonkun alkoholistin aina. Jos mies kertoo että harrastaa kalastusta viikonloppuisin niin ei naista kiinnosta sellainen mies koska se on tylsä. Sitten naiset löytää jonkun joka juo alkoholia joka viikonloppu ja sedn kanssa onkin hyvä elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
mentiin ulkonäkö edellä päin puuta. Sitten itketään missä on kunnolliset miehet.
No eihän sille mitään voi että en ihastu jos mies ei miellytä ulkoisesti. Eikä tässäkään ole kyseessä se että pitäisi olla joko zoozgluuni, vaan omaa silmää miellyttävä mies.
Ja kyllä, tässä casessa menin todella päin seinää ihan huolella. Harmi.
Ulkonäöstä ja deittailusta:
Ulkonäkö on minulle tärkein yksittäinen asia kumppanissa. Olen valmis sietämään aika paljon huonoa ja lapsellista käytöstä, jos mies vaan on hyvännäköinen, ja sängyssä homma toimii.
En ikinä myöntäisi tätä asiaa ääneen tosielämän puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
mentiin ulkonäkö edellä päin puuta. Sitten itketään missä on kunnolliset miehet.
No eihän sille mitään voi että en ihastu jos mies ei miellytä ulkoisesti. Eikä tässäkään ole kyseessä se että pitäisi olla joko zoozgluuni, vaan omaa silmää miellyttävä mies.
Ja kyllä, tässä casessa menin todella päin seinää ihan huolella. Harmi.
Ulkonäöstä ja deittailusta:
Ulkonäkö on minulle tärkein yksittäinen asia kumppanissa. Olen valmis sietämään aika paljon huonoa ja lapsellista käytöstä, jos mies vaan on hyvännäköinen, ja sängyssä homma toimii.
En ikinä myöntäisi tätä asiaa ääneen tosielämän puolella.
Miksi et myöntäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
mentiin ulkonäkö edellä päin puuta. Sitten itketään missä on kunnolliset miehet.
Mut mites kun te miehet jankutatte, että kaikille pitää antaa mahdollisuus, myös teille alimman tasonkin miehille?
Tää nainen antoi, havaitsi huonoksi ja potkaisi pihalle. Elämä jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
mentiin ulkonäkö edellä päin puuta. Sitten itketään missä on kunnolliset miehet.
No eihän sille mitään voi että en ihastu jos mies ei miellytä ulkoisesti. Eikä tässäkään ole kyseessä se että pitäisi olla joko zoozgluuni, vaan omaa silmää miellyttävä mies.
Ja kyllä, tässä casessa menin todella päin seinää ihan huolella. Harmi.
Ulkonäöstä ja deittailusta:
Ulkonäkö on minulle tärkein yksittäinen asia kumppanissa. Olen valmis sietämään aika paljon huonoa ja lapsellista käytöstä, jos mies vaan on hyvännäköinen, ja sängyssä homma toimii.
En ikinä myöntäisi tätä asiaa ääneen tosielämän puolella.
Ja tota sitten vuosi toisensa perään?
🥱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutulta, niin tutulta kuulostaa ap ongelma. Minä löysin ulkoisesti mieleiseni miehen 46v ja vaikka tiesin että hänellä oli erittäin haadtava elämäntilanne hiljattain tapahtubeen avioeron takia ajattelin että kyllähän sitä tässä iässä osataan hoitaa asiat järkevästi, erosta huolimatta hänellä olisi perusasiat kunnossa ja "kyllä se siitä pikkuhiljaa". Ajattelin ettei aika ole välttämättä otollinen mut noin kivan näköisen miehen joku nappaa kyllä kuitenkin, miksen se olisi minä koska hänkin ihastui minuun.
No, mitä sain?
Hyvin heikkoitsetuntoisen, moniongelmaisen ongelmavyyhdin jolla elämä ja ihan perusasiat (työ, terveys, talous) sekaisin. Sain seurustelusuhteen vapaamatkustajan, hyvin itsekeskeisen teinin tasolle emotionaalisesti jääneen "pikkupojan", jolla ei ollut oikeesti mitään annettavaa minulle muutakuin ihan hauskaa seuraa ajoittain.
No, ymmärrän ettei hän ollut valmis uuteen suhteesern koska hänet oli jätetty, exänsä oli löytänyt uuden, jonka siis ymmärrän täysin reilun 1/2 tuttavuutemme jälkeen.
Harmitti, ettei hänestäKÄÄN tullut kumppaniani, koska hän olisi ollut ulkoisesti kovinkin mieleeni.
mentiin ulkonäkö edellä päin puuta. Sitten itketään missä on kunnolliset miehet.
Mut mites kun te miehet jankutatte, että kaikille pitää antaa mahdollisuus, myös teille alimman tasonkin miehille?
Tää nainen antoi, havaitsi huonoksi ja potkaisi pihalle. Elämä jatkuu.
Ja hei, tällä naisella ei ollut rima (liian) korkealla, kun sitäkin täällä miehet parkuu.
Koittakaapa nyt miehet päättää, että pitääkö sen riman olla korkealla vai ei, koska jos ei, voipi löytää itsensä äkkiä vapautettuna luontoon, kuten tälle miehelle kävi.
Vierailija kirjoitti:
Jos joka vuosi tapahtuu 14000 eroa, eli 7000 miestä vapautuu markkinoille, niin eivät ne kaikki voi kaistapäisiä olla.
Sinulla on niin huono laskupää ettet kelpaa kuin kaistapäälle.
Tapasin kumppanini (mies) yhteisen ystävän kautta nelikymppisenä. Hän ei ole koskaan ollut parisuhteessa, ja oli jo "luovuttanut" ja päättänyt elää yksin lopun elämäänsä.
Meillä natsasi heti - meillä on samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Hän on empaattinen ja välittävä, hauska ja toimelias. Kun on asunut yksin, niin osaa kokata, siivota, silittää jne. Hyvä koulutus ja työ, talous kunnossa, ei päihteiden kanssa ongelmia. Vähän löytyy mahaa ja hiuksetkin ovat luovuttaneet aikoja sitten, mutta ei sillä väliä.
Kaikin puolin mahtava löytö - olemme olleet yhdessä pian kaksi vuotta.
On mahdotonta. Vähintään tulee kuva kul lista luuriin kun aletaan viestitellä. Seksiläyhäystä 24/7 ja puhuvat runk kaa misestaan. Liekö poke sekoittanut päät. On deittailu muuttunut. Sorry.