Lue keskustelun säännöt.
Miten sen kunnollisen miehen löytää - mahdoton tehtävä
06.07.2026 |
Kaikki vinkit kehiin, miten ihmeessä löytää kunnollinen mies? Vai onko peli menetetty. Olen 40+, lapset jo teinejä/aikuisia. Olen normaali, keskiluokkainen ja ihan hyvin toimeentuleva. Harrastuksia on. Ulkonäkö ok, ei ylipainoa.
Kokemukset menneistä suhteista. JOKAINEN mies on pettänyt. Yleensä eksiensä kanssa, toisinaan löytäneet myös uusia seuralaisia. Yksi oli alkoholisti ja heitti minua kodistamme ulos, se liitto loppui siihen. Yhdessä suhteessa olin täysin yksin, eikä mies kommentoinut mihinkään mitään eikä ottanut mitään vastuutta yhteisestä kodista tms. Pari miestä eivät ole kyselleet minun asioita tai kuulumisia mitenkään.
Onko vaatimukseni aivan liian kohtuuttomia, jos toivoisin suhteelta sitä ettei mies karkaa ensimmäisen vikittelevän eksän tai muun naisen mukaan, keskustelisi ja ottaisi osaa keskusteluun ja yhteisten asioiden suunnitteluun, elämänhallinta olisi kunnossa ja olisi vaikka vähän huumoariakin. Alkon käyttökin tulisi olla hanskassa. Rikas ei tarvitse olla, mutta ei myöskään hölmöillyt raha-asioitaan. Plussa jos lapset olisi edes teini-iässä, ettei ihan pieniä, tai sitten ei lapsia ollenkaan. Ikähaitarina kelpaisi 35-55v ainakin. Ulkonäellä tai pituudella ei väliä.
Mahdoton tehtävä?
Kommentit (306)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, minä olen valintani näiden miesten suhteen tehnyt ja pieleen on mennyt. Mistä sen tietää aluksi, että mitä pitäisi varoa ja huomioida? Kukaan ei olisi olettanut näiden miesten esim pettävän, mutta niin vaan kaikki on langennut samantien. Kyllä miehillä se biologia vetää mukanaan eikä ihminen ole yksiavioinen, tiedän. Mutta onko tosiaan niin että miehet menevät vaan sekoilleen vaistojensa perässä eikä mikään lupaus pidä? tätäkö se elämä on? Miksi edes muodostaa suhteita kun keneenkään ei voi luottaa?
Ap
Biologia ei selitä pettämistä. Kyse on sallivasta kulttuurista, jossa miehille sallittaan holtiton elämä ja naisen oletetaan olevan vastuussa. Miesten ei siten tarvitse harjoittaa itsehillintää vaan jättävät jälkeensä särkyneitä sydämiä ja kaikki kuitataan biologialla samalla vähätellen ns. kunnollisten tavallista elämää haluavien naisten tunteet ja kokemus. Ei pettäminen ole mikään normaali tila. Ihan samalla tavalla nainenkin kokee houkutuksia kuin mieskin, jopa eläimellisiä sellaisia, mutta pitäisi ehkä alkaa puhua oikeasti itsekontrollista ja siitä, että houkutuksia pitää pystyä vastustamaan. Esim. lestadiolaisista oli vasta jokin lehtijuttu, että kun he menevät nuorena naimisiin niin heillä on sivusuhteita paljon. Siihen kun lisätään sitten vielä kaikenlainen moraalin puute niin soppa on valmis. Jokainen joka haluaa liittoaan kunnioittaa tietysti sopii asioista yhdessä eikä ketään voi pakottaa siihen, että toinen saa pettää. Ja aika monella miehellä se on vielä niin kieroutunutta, että mies saa muka pettää ja nainen ei eli todella tekopyhää. Mulla on sama kohtalo, eli miehet aina vilkuilleet muita. Joten olen tehnyt johtopäätöksen, että miehet etsii naista valheellisin keinoin. Jos he eivät saa sitä unelma naistaan joka voi olla täysin heidän ulottuvissaan eli tavallinen mies yrittää saada jotakin missiä itselleen jne ja kun tuollainen mies "ottaa" naisen hän ei oikeasti todella rakasta vaimoaan vaan hänen vain piti saada joku nainen mikä sekin tuntuu ja onkin tottakai petos.
Miten sinäkin edes pystyt olemaan läheisessä suhteesaa ihmiseen, joka käyttäytyy ja toimii noin katalasti ja epäkunnioittavasti? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Sam kuin se, että väkivaltaisestakaan miehestä ei päästä eroon. Minä jättäisin heti ja olen sen tehnytkin. Minun kanssani ollaan tai ei olla. Mitään tuommoista pelleilyä ja pelaamista en katso kertaakaan. Tämä koskee erityisesti jo vanhempia, selvästi aikuisia ihmisiä. Nuoruudessa voi hölmöillä monella tapaa, oppia ikä kaikki. Jos ei ole keski-ikään mennessä oppinut, luiskaan vain.
Samaa mieltä. Pettäminen on aina henkilön itsensä tekemä valinta. Biologiaan vetoamalla eli vaistonvaraisuudella voisi perustella myös tappamisen, joten se ei ole mitenkään kelvollinen selitys pettämiselle. Ihminen eroaa muista eläimistä siinä, että suuri osa ihmisen käyttäytymisestä on opittua ja yhteiskunnan normien säätelemää eikä vaistonvaraista.
Jos aikuinen mies ei osaa tai halua säädellä käyttäytymistään sen vertaa niin ei jatkoon. Luottamuksen pettämistä hyväksymällä tuottaa vahinkoa paitsi itselleen niin myös muille.
M60+
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysymys kuuluu: mitä sinä tuot toisen elämään niin merkityksellistä että haluaa sitoutua täysillä juuri sinun kanssasi
Olen eri, mutta tämä on todella outo kysymys. Ihan kuin kysyjä olisi jotenkin sosiaalisesti täysin ulkona eikä parisuhteen pointtia ja merkitystä tai sitä, miten ihmissuhteet muodostuvat ja rakentuvat.
Vierailija kirjoitti:
Olen 48v mies enkä koskaan ole seurustellut lyhyitä virityksiä lukuunottamatta. Käyn töissä, en juo enkä polta. Talousasiat ovat kunnossa ja elämä rullaa. Olen poliittisesti maltillisesti vasemmalla.
Olen etsinyt parisuhdetta koko aikuisikäni löytämättä sellaista ja nyt alkaa pahin vaihe olla ohi eli en enää kaipaa naista elämääni muuten kuin seksin muodossa.
En enää osaa kuvitella mitä yhteistä minulla lapsettomalla miehellä olisi lapsia omaavan naisen kanssa. En vain usko että sellainen nainen arvostaisi minussa mitään ja minkälaisia yhteisiä tulevaisuuden haaveita meillä voisi olla? Lapsia en enää tässä iässä halua enkä halua ketään enää 24/7 saman katon alle asumaan.
On vaan niin että naisella olisi paljon todistettavaa itsessään jotta vakuuttuisin siitä että mielenrauhani säilyy jatkossakin. En siis sulje parisuhteen mahdollisuutta pois kokonaan mutta minusta on tullut nirso sen suhteen ketä enää voin hyväksyä kumppanikseni. Ennen riitti jos nainen oli hyvännäköinen ja osasi hymyillä.
Tuo viimeinen lauseesi saattaa kertoa syyn siihen, miksi et löytänyt parisuhdetta. Kun kerran et toivonut kumppanilta muuta kuin ulkonäköä ja hymyä, niin ethän silloin voi löytää parisuhdetta eli kumppanuutta, rakkautta, yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sellaiset miehet nyt vaan jäävät yksin, jotka eivät kaipaa mitään henistä yhteyttä, ja joille nainen on pelkkä ulkonäkö ja hymy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kilttis ei kelpaa!
Joopajoo. Itse luulin löytäneeni sen kiltin miehen, jo toistamiseen. Ensimmäisen kohdalla jaksoin uskoa siihen mielikuvaan mitä hän itsestään tarjosi, ja suljin vuosiksi silmät kaikelta haukkumiselta, loukkaamiselta ja katoamistempuilta, koska hänhän oli kiltti. Toinen oli entistä pahempi vedättäjä, tiesi tästä taustastani ja kovaan ääneen julisti kuinka hän on sitä ja tätä, rehellinen, tunnollinen, luotettava, kunnollinen, naisia arvostava... uskoin kyllä, koska hän oli ujo ja rauhallinen, hyvin erilainen kuin edellinen. Mutta mitä vielä, hän paljastui lopulta kaiken sanomansa vastakohdaksi. Siis kaiken. Hän valehteli menoistaan, oli muka stressaavia ylitöitä, harrastuskerhossaan käyntiä, mutta olikin muita naisia ja piilojuopottelua. Minä vielä tuin ja kannustin. Töitäkin oli paljon vähemmän kun oli väittänyt. Kaikki ylevät harrastuksensa oli täysin keksittyjä, valehteli miellyttääkseen minua. Pikkuhiljaa alkoi paljastua myös naisia ja muitakin halveksuvia asenteita ja aggressiivisuutta. Yllättävän pitkään osasi vetää rooliaan, vaikka koko sen ajan jokin vaivasi minua. Luulin vain että olen edellisen suhteen takia vainoharhainen. Olikin lopulta täysin eri ihminen kuin mitä oli esittänyt. Itki vielä perään, että hän on vain niin kiltti, että esitti koska haluaa olla mieliksi. Outo käsitys kiltteydestä.
Elikä olet surkea valitsemaan miehiä ja olet selkeästi onnistunut oikein HAKEUTUMAAN narsu-miesten luokse. Eivät he kilttejä ole. Jos olisitkin oikeasti kiltin miehen onnistunut tapaamaan, niin olisit jo heti tutustumis-vaiheessa käskenyt häntä painumaan h...vettiin. Ihan oma syy!
No kerrotko sitten miten sellaisen oikeasti kiltin tunnistaa? Sehän on ketjun aiheenakin. Kumpikaan näitä ei näyttänyt alkuun mitään merkkejä narsismista (ei ollut rakkauspommitusta tai lahjontaa) tai muista ikävistä piirteistään. Molemmat vaikuttivat kilteiltä ja kunnollisilta. Eli minkälainen on oikeasti kiltti?
Ensin pitää hyväksyä se tosiasia, että itse tosiaan on se yhteinen nimittäjä.
Enkä siis tarkoita pahalla, samaistun sinuun niin täysin.
Kun kumppanista on alkanut tulla ikäviä piirteitä esiin, niin yleensä joku lähipiiristä on todennut, että tästä tuli outo vaikutelma. Eli jotain, mitä muut huomaavat mutta minä en.
Siksi en mene yhteenkään suhteeseen, ennenkuin olen käynyt terapiat läpi.
Itsellä on ollut päinvastoin, eli lähipiiri on ollut innoissaan näistä "hyvistä miehistä", ja ovat kehoittaneet unohtamaan epäilykseni, kun vaikuttaa niin kunnolliselta ja kivalta.
-sama
Eli sinulla on siis vaistot kertoneet, että jotain on oudosti.
Eli sitä kuuntelet jatkossa enemmän.
Itse olen ihmissuhteiden alussa niin sinisilmäinen, etten näe noita varoitusmerkkejä.
Saattaa olla. En vain silti tunnista vieläkään mitä ne varoitusmerkit olivat, oli vain epäilyttävä olo. Olisi mukava kuulla, jos joku tietäisi paremmin.
-sama
Se olo on se varoitusmerkki. Intuitio tunnistaa epäilyttävät ristiriidat ihan eri tavoin kuin logiikka. Jos on epämääräisen outo olo miehen seurassa, niin miksi ihmeessä haluaisit sen kanssa jatkaa? Et sä ole kellekään seurustelua velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, minä olen valintani näiden miesten suhteen tehnyt ja pieleen on mennyt. Mistä sen tietää aluksi, että mitä pitäisi varoa ja huomioida? Kukaan ei olisi olettanut näiden miesten esim pettävän, mutta niin vaan kaikki on langennut samantien. Kyllä miehillä se biologia vetää mukanaan eikä ihminen ole yksiavioinen, tiedän. Mutta onko tosiaan niin että miehet menevät vaan sekoilleen vaistojensa perässä eikä mikään lupaus pidä? tätäkö se elämä on? Miksi edes muodostaa suhteita kun keneenkään ei voi luottaa?
Ap
Ihminen ei ole yksiavioinen, entä sitten? Olen avoimessa suhteessa ja se voi olla monelle pariskunnalle eroa parempi ratkaisu. Ei se matka välttämättä hevosta vaihtamalla parane, vaan samat arkiset haasteet on kaikissa suhteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, minä olen valintani näiden miesten suhteen tehnyt ja pieleen on mennyt. Mistä sen tietää aluksi, että mitä pitäisi varoa ja huomioida? Kukaan ei olisi olettanut näiden miesten esim pettävän, mutta niin vaan kaikki on langennut samantien. Kyllä miehillä se biologia vetää mukanaan eikä ihminen ole yksiavioinen, tiedän. Mutta onko tosiaan niin että miehet menevät vaan sekoilleen vaistojensa perässä eikä mikään lupaus pidä? tätäkö se elämä on? Miksi edes muodostaa suhteita kun keneenkään ei voi luottaa?
Ap
Ihminen ei ole yksiavioinen, entä sitten? Olen avoimessa suhteessa ja se voi olla monelle pariskunnalle eroa parempi ratkaisu. Ei se matka välttämättä hevosta vaihtamalla parane, vaan samat arkiset haasteet on kaikissa suhteissa.
Ei tuo avoin suhde ole mikään ratkaisu tilanteessa, jossa parisuhde ei toimi. Silloinhan ihmisellä on edelleen toimimaton parisuhde. Aika harvalla joku seksisuhde riittää korvaamaan sitä, että elämässä ei ole hyvää parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Eronneet 40+ vuotiaat ovat oman elämänsä huipulla, lapset lähtevät kotoa omilleen, työuralla on vakiintunut, tulotaso on korkeimmillaan, vapaa-aikaa riitää ja samassa tilanteessa olevia miehiä ilmaantuu kaveriporukoihin ja harrastusryhmiin. Ja mikä tärkeintä, elämässä ei ole enää velvoitteita.
40+ vuotias mies ei kaipaa sitoutumista eikä naista kuin harrastuskaveriksi tai satunnaiseksi viihdykkeeksi.
Nykyään ollaan kyllä tukevasti 5-kymppisiä ennen kuin lapset lähtevät maailmalle. Ainoastaan matalasti koulutetut hankkivat lapsia nuorina tänäpäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40v mies, enkä koskaan ole ollut parisuhteessa. Ja kun luen näitä tarinoita, joissa naiset valkkaa aina jotain k...päisiä jän...n..ämiehiä, niin eipä paljoa edes kiinnostaisikaan olla. Ei näitä löytyvän täysjärkisiä naisia mistään. Ja jos löytyy, niin niillä on vaatimukset pilvissä.
En ymmärrä miten tuo on edes mahdollista. Asutko jossain Tuupovaaran perämetsässä? Mulle tulee aina baareissa joku nainen juttelemaan, mutta en tarvitse seuraa kun on jo vaimo ollut hyvin pitkään.
Et ainakaan kovin älykäs ole, etkä selvästikään ole koskaan lukenut tilastoja taikka tutkimuksia. Asun ihan pk-seudulla. Eikä mulle kyllä koskaan tule naiset juttelemaan, sillä en ole pitkä ja komea. Itse pitänyt aloitteet tehdä ja suurin osa niistä epäonnistunut. Kaikki riippuu pituudesta ja komeudesta. Sinulla on vahvistusharha + argumenttisi on anekdootti, elikä argumentointi-virhe.
En ole pitkä, mutta olen hyvin koulutettu, varakas, huoliteltu ja pukeudun hyvin, usein laadukkaaseen pukuun. Ei se ole pituudesta kiinni, vaan kokonaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40v mies, enkä koskaan ole ollut parisuhteessa. Ja kun luen näitä tarinoita, joissa naiset valkkaa aina jotain k...päisiä jän...n..ämiehiä, niin eipä paljoa edes kiinnostaisikaan olla. Ei näitä löytyvän täysjärkisiä naisia mistään. Ja jos löytyy, niin niillä on vaatimukset pilvissä.
En ymmärrä miten tuo on edes mahdollista. Asutko jossain Tuupovaaran perämetsässä? Mulle tulee aina baareissa joku nainen juttelemaan, mutta en tarvitse seuraa kun on jo vaimo ollut hyvin pitkään.
Et ainakaan kovin älykäs ole, etkä selvästikään ole koskaan lukenut tilastoja taikka tutkimuksia. Asun ihan pk-seudulla. Eikä mulle kyllä koskaan tule naiset juttelemaan, sillä en ole pitkä ja komea. Itse pitänyt aloitteet tehdä ja suurin osa niistä epäonnistunut. Kaikki riippuu pituudesta ja komeudesta. Sinulla on vahvistusharha + argumenttisi on anekdootti, elikä argumentointi-virhe.
En ole pitkä, mutta olen hyvin koulutettu, varakas, huoliteltu ja pukeudun hyvin, usein laadukkaaseen pukuun. Ei se ole pituudesta kiinni, vaan kokonaisuudesta.
Olen hyvin koulutettu, keskituloinen, 180cm eli ei pitkä, komea en tosiaankaan ole. Ei ylipainoa mutta ei näkyvästi lihaksiakaan. Hiusraja karkaa ja parta olis harmaa jos sellaisen kasvattaisin kun ikääkin on kertynyt. Pukeudun suoriin housuihin ja siistiin paitaan.
Siitä huolimatta löysin suhteen ja naiset olivat kiinnostuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pysynyt laskuissa, monestako suhteesta olet jo eronnut. Ehkä siinä syy, miksi kunnolliset miehet eivät enää sinusta kiinnostu. Liian monen kanssa ollut sillai.
Samaa mieltä. Järvi on soutamisesta jo kulunut.
Ei järvi soutamalla kulu. Kokemus on pelkästään hyvä asia.
Vierailija kirjoitti:
Yhtä vaikeaa on kunnon miehillä kunnollisia naisia löytää.
On mielenvikaisia, läskejä, Tauoituja , Laiskoja jotka töitä viitsi tehdä on miehillä todella vaikea löytää kunnollinen tupakoimaton siisti itsensä kunnossa pitävä nainen . Se on kuulemmakuin neulaa heinä suovasta etsisi.
Aikansa kun miehet baareista ym. niitä etsii niin niitä tulee juoppoja.
Sitten ne menee ja hakee Thaimaasta kunnollisen naisen.
Mielummin itäeurooppalainen. Ukrainassa on todella hyvännäköisiä rotunaisia ja miehistä on pulaa sotivassa ikäluokassa, etenkin kunnollisista. Sama pätee Venäjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin eronneena miehenä, joka kai suunnilleen vastaa kriteereihisikin: Miksi minä alkaisin parisuhteeseen?
Erosin vuosi sitten ja olen nauttinut ihan pirusti kaikesta omasta ajasta ja vapaasta päätösvallasta.
Kaveri- ja laajemmassa tuttavaporukassa muutamia on samassa tilanteessa. Meno on hauskaa kuin joskus nuorena miehenä: käymme muutamia harrastereissuja (laskettelu, golf, pyöräily, metsästysreissu) vuoteen vaihtelevilla porukoilla, ilman tarvetta sovitella ja keskustella näistä kenenkään kanssa.
En kaipaa minkäänlaisia parisuhdeiltoja sohvalla. Nyt saan katsoa vapaasti urheilua, kun huvittaa. Ottaa muutaman oluen rauhassa ja katsao vaikka yömatsit MM-kisoissa, nukkua aamulla puolillepäivin, ja lähteä touhuamaan omia juttuja.
Mitä lisäarvoa parisuhde, vs. ne "pari suhdetta", toisi tähän kuvioon Minulle? Ei yhtään mitään.
Ne "jännäukot", jotka kaipaavat sitä äitihahmoa elämästä selviytyäkseen, on sitten ne, jotka samantien yrittävät löytää seuraavan naisen, jonka kyljessä loisia. Sen takia ne korostuvat naisten kokemuksissakin.
Tämän olen huomanut miesten keskuudessa. Todella moni eronnut keski-ikäinen mies haluaa ottaa vain rusinat pullasta. Nauttia satunnaisesta seksistä ja muuten hengailla omillaan. Ymmärrän sen kyllä. Itse voisin ryhtyä samanlaiseen elämäntyyliin. Seksi ja henkinen yhteys vaan olisi se, jota kaipaisin turvallisesta parisuhteesta. Seksi kun on mielestäni parempaa tutun kumppanin kanssa. Miehillä taitaa olla tämän asian kanssa helmpompaa ja he pystyvät paremmin vain mekaaniseen suoritukseen paineiden purkamiseksi. -ap
Mene FWB -tyyppiseen suhteeseen. Minulla on sellainen, yksi turvallinen ja tuttu seksikumppani (eronnut nainen).
Vaimon kanssa ei ole ollut seksiä, eikä läheisyyttäkään, vuosikausiin. Hän tietää, että minulla on seksiä muualla, mutta ei halua tietää yksityiskohtia. Lapsemme ovat jo aikuisia ja asuvat muualla, mutta emme kuitenkaan koe tarvetta, emmekä halua, erota. Viihdymme muuten tosi hyvin yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Jos joka vuosi tapahtuu 14000 eroa, eli 7000 miestä vapautuu markkinoille, niin eivät ne kaikki voi kaistapäisiä olla.
6900 on ihan parasta A-ryhmää, sieltä vaan valkkaamaan. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytäisi normaalipainoisen ok-nököisen ja täyspäisen 50+ miehen yksiavioiseen seksisuhteeseen niin, ettei tarvitse pelätä tauteja, muttei muuteta yhteen ja tapaillaan, kun sopii?
Menin naimisiin yhden pinnallisen miehen kanssa, jpka alkoi haukkua mimua rumaksi. Kun erosin, hän kiinnostui uudestaan ja aloimme seksisuhteeseen ja ajattelin, että sillä lailla voisimmekin jatkaa hyvin. Mutta ei kauan kestänyt, kun mies alkoi taas vihjailla minulle laihduttamisesta ja kuntoilusta ja alkoi antaa jumppavinkkejä, eli en edelleenkään kelpaa hänelle.
Olisi ihana tavata sellainen mies, jolla naisen kiinnostus seksiin kompensoisi sitä, ettei enää 50+ ikäisenä näytä missiltä. Onko sellaisia miehiä olemassakaan? On tullut kuva, että he valitsevat mieluummin vaikka frigidin missin, kuin ikäistään naista.
Ei 50+ ikäisenä tarvitse näyttää missiltä, mutta jos on päästänyt kehon rupsahtamaan, niin se tappaa tehokkaasti kaiken kiinnostuksen. Olen 6-kymppinen hoikka, nuorekas ja itsestäni huolehtiva mies. En kaipaa missiä, mutta ei minulle kelpaa itsensä rupsahtamaan päästänyt ja muutenkin hoitamaton ja huonosti pukeutuva nainen. Ikä ei tässä vaiheessa ole keskeinen tekijä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40v mies, enkä koskaan ole ollut parisuhteessa. Ja kun luen näitä tarinoita, joissa naiset valkkaa aina jotain k...päisiä jän...n..ämiehiä, niin eipä paljoa edes kiinnostaisikaan olla. Ei näitä löytyvän täysjärkisiä naisia mistään. Ja jos löytyy, niin niillä on vaatimukset pilvissä.
En ymmärrä miten tuo on edes mahdollista. Asutko jossain Tuupovaaran perämetsässä? Mulle tulee aina baareissa joku nainen juttelemaan, mutta en tarvitse seuraa kun on jo vaimo ollut hyvin pitkään.
Et ainakaan kovin älykäs ole, etkä selvästikään ole koskaan lukenut tilastoja taikka tutkimuksia. Asun ihan pk-seudulla. Eikä mulle kyllä koskaan tule naiset juttelemaan, sillä en ole pitkä ja komea. Itse pitänyt aloitteet tehdä ja suurin osa niistä epäonnistunut. Kaikki riippuu pituudesta ja komeudesta. Sinulla on vahvistusharha + argumenttisi on anekdootti, elikä argumentointi-virhe.
En ole pitkä, mutta olen hyvin koulutettu, varakas, huoliteltu ja pukeudun hyvin, usein laadukkaaseen pukuun. Ei se ole pituudesta kiinni, vaan kokonaisuudesta.
Koulutettu koira
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä vaikeaa on kunnon miehillä kunnollisia naisia löytää.
On mielenvikaisia, läskejä, Tauoituja , Laiskoja jotka töitä viitsi tehdä on miehillä todella vaikea löytää kunnollinen tupakoimaton siisti itsensä kunnossa pitävä nainen . Se on kuulemmakuin neulaa heinä suovasta etsisi.
Aikansa kun miehet baareista ym. niitä etsii niin niitä tulee juoppoja.
Sitten ne menee ja hakee Thaimaasta kunnollisen naisen.
Mielummin itäeurooppalainen. Ukrainassa on todella hyvännäköisiä rotunaisia ja miehistä on pulaa sotivassa ikäluokassa, etenkin kunnollisista. Sama pätee Venäjään.
Sinähän se reilu äijä olet, miehet on rintamalla antamassa henkensä isänmaan puolesta ja sinä paska vokottelet niiden naisia. Ymmärrätkö edes hävetä? Et?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytäisi normaalipainoisen ok-nököisen ja täyspäisen 50+ miehen yksiavioiseen seksisuhteeseen niin, ettei tarvitse pelätä tauteja, muttei muuteta yhteen ja tapaillaan, kun sopii?
Menin naimisiin yhden pinnallisen miehen kanssa, jpka alkoi haukkua mimua rumaksi. Kun erosin, hän kiinnostui uudestaan ja aloimme seksisuhteeseen ja ajattelin, että sillä lailla voisimmekin jatkaa hyvin. Mutta ei kauan kestänyt, kun mies alkoi taas vihjailla minulle laihduttamisesta ja kuntoilusta ja alkoi antaa jumppavinkkejä, eli en edelleenkään kelpaa hänelle.
Olisi ihana tavata sellainen mies, jolla naisen kiinnostus seksiin kompensoisi sitä, ettei enää 50+ ikäisenä näytä missiltä. Onko sellaisia miehiä olemassakaan? On tullut kuva, että he valitsevat mieluummin vaikka frigidin missin, kuin ikäistään naista.
Ei 50+ ikäisenä tarvitse näyttää missiltä, mutta jos on päästänyt kehon rupsahtamaan, niin se tappaa tehokkaasti kaiken kiinnostuksen. Olen 6-kymppinen hoikka, nuorekas ja itsestäni huolehtiva mies. En kaipaa missiä, mutta ei minulle kelpaa itsensä rupsahtamaan päästänyt ja muutenkin hoitamaton ja huonosti pukeutuva nainen. Ikä ei tässä vaiheessa ole keskeinen tekijä.
Siinähän se tuli. Täytyy olla laiha. Suurinosa on tässä maassa ulipainoisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytäisi normaalipainoisen ok-nököisen ja täyspäisen 50+ miehen yksiavioiseen seksisuhteeseen niin, ettei tarvitse pelätä tauteja, muttei muuteta yhteen ja tapaillaan, kun sopii?
Menin naimisiin yhden pinnallisen miehen kanssa, jpka alkoi haukkua mimua rumaksi. Kun erosin, hän kiinnostui uudestaan ja aloimme seksisuhteeseen ja ajattelin, että sillä lailla voisimmekin jatkaa hyvin. Mutta ei kauan kestänyt, kun mies alkoi taas vihjailla minulle laihduttamisesta ja kuntoilusta ja alkoi antaa jumppavinkkejä, eli en edelleenkään kelpaa hänelle.
Olisi ihana tavata sellainen mies, jolla naisen kiinnostus seksiin kompensoisi sitä, ettei enää 50+ ikäisenä näytä missiltä. Onko sellaisia miehiä olemassakaan? On tullut kuva, että he valitsevat mieluummin vaikka frigidin missin, kuin ikäistään naista.
Ei 50+ ikäisenä tarvitse näyttää missiltä, mutta jos on päästänyt kehon rupsahtamaan, niin se tappaa tehokkaasti kaiken kiinnostuksen. Olen 6-kymppinen hoikka, nuorekas ja itsestäni huolehtiva mies. En kaipaa missiä, mutta ei minulle kelpaa itsensä rupsahtamaan päästänyt ja muutenkin hoitamaton ja huonosti pukeutuva nainen. Ikä ei tässä vaiheessa ole keskeinen tekijä.
Siinähän se tuli. Täytyy olla laiha. Suurinosa on tässä maassa ulipainoisia.
Ja höpötät taas. Miksi edes vaivaudut.
Noin neljäsosalla suomalaisista painoindeksi oli yli 30. Eli 75% on tuon alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun kilttis ei kelpaa!
Joopajoo. Itse luulin löytäneeni sen kiltin miehen, jo toistamiseen. Ensimmäisen kohdalla jaksoin uskoa siihen mielikuvaan mitä hän itsestään tarjosi, ja suljin vuosiksi silmät kaikelta haukkumiselta, loukkaamiselta ja katoamistempuilta, koska hänhän oli kiltti. Toinen oli entistä pahempi vedättäjä, tiesi tästä taustastani ja kovaan ääneen julisti kuinka hän on sitä ja tätä, rehellinen, tunnollinen, luotettava, kunnollinen, naisia arvostava... uskoin kyllä, koska hän oli ujo ja rauhallinen, hyvin erilainen kuin edellinen. Mutta mitä vielä, hän paljastui lopulta kaiken sanomansa vastakohdaksi. Siis kaiken. Hän valehteli menoistaan, oli muka stressaavia ylitöitä, harrastuskerhossaan käyntiä, mutta olikin muita naisia ja piilojuopottelua. Minä vielä tuin ja kannustin. Töitäkin oli paljon vähemmän kun oli väittänyt. Kaikki ylevät harrastuksensa oli täysin keksittyjä, valehteli miellyttääkseen minua. Pikkuhiljaa alkoi paljastua myös naisia ja muitakin halveksuvia asenteita ja aggressiivisuutta. Yllättävän pitkään osasi vetää rooliaan, vaikka koko sen ajan jokin vaivasi minua. Luulin vain että olen edellisen suhteen takia vainoharhainen. Olikin lopulta täysin eri ihminen kuin mitä oli esittänyt. Itki vielä perään, että hän on vain niin kiltti, että esitti koska haluaa olla mieliksi. Outo käsitys kiltteydestä.
Elikä olet surkea valitsemaan miehiä ja olet selkeästi onnistunut oikein HAKEUTUMAAN narsu-miesten luokse. Eivät he kilttejä ole. Jos olisitkin oikeasti kiltin miehen onnistunut tapaamaan, niin olisit jo heti tutustumis-vaiheessa käskenyt häntä painumaan h...vettiin. Ihan oma syy!
No kerrotko sitten miten sellaisen oikeasti kiltin tunnistaa? Sehän on ketjun aiheenakin. Kumpikaan näitä ei näyttänyt alkuun mitään merkkejä narsismista (ei ollut rakkauspommitusta tai lahjontaa) tai muista ikävistä piirteistään. Molemmat vaikuttivat kilteiltä ja kunnollisilta. Eli minkälainen on oikeasti kiltti?
Ensin pitää hyväksyä se tosiasia, että itse tosiaan on se yhteinen nimittäjä.
Enkä siis tarkoita pahalla, samaistun sinuun niin täysin.
Kun kumppanista on alkanut tulla ikäviä piirteitä esiin, niin yleensä joku lähipiiristä on todennut, että tästä tuli outo vaikutelma. Eli jotain, mitä muut huomaavat mutta minä en.
Siksi en mene yhteenkään suhteeseen, ennenkuin olen käynyt terapiat läpi.
Itsellä on ollut päinvastoin, eli lähipiiri on ollut innoissaan näistä "hyvistä miehistä", ja ovat kehoittaneet unohtamaan epäilykseni, kun vaikuttaa niin kunnolliselta ja kivalta.
-sama
Eli sinulla on siis vaistot kertoneet, että jotain on oudosti.
Eli sitä kuuntelet jatkossa enemmän.
Itse olen ihmissuhteiden alussa niin sinisilmäinen, etten näe noita varoitusmerkkejä.
Saattaa olla. En vain silti tunnista vieläkään mitä ne varoitusmerkit olivat, oli vain epäilyttävä olo. Olisi mukava kuulla, jos joku tietäisi paremmin.
-sama
Tässä yksi kätevä neuvo joka pätee moniin asioihin.
Jos sinun täytyy todistella ja vakuutella itsellesi, että jokin asia olisi hyvä tai vaikuttaa hyvältä se mitä todennäköisimmin ei ole sitä. Alitajunnan ei tarvitse "tietää" se tuntee, järki yrittää sitten tietää, laskea ja ennakoida kaiken etukäteen jolloin päädytään yliannalysointiin sun muuhun mikä suurella todennäköisyydellä menee pieleen. Varsinkin jos kyseessä on ns. "henkimaailman" asiat eli vaikka pariutuminen X henkilön kanssa, ei siihen ole mitään ohjeita.
Miten sinäkin edes pystyt olemaan läheisessä suhteesaa ihmiseen, joka käyttäytyy ja toimii noin katalasti ja epäkunnioittavasti? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Sam kuin se, että väkivaltaisestakaan miehestä ei päästä eroon. Minä jättäisin heti ja olen sen tehnytkin. Minun kanssani ollaan tai ei olla. Mitään tuommoista pelleilyä ja pelaamista en katso kertaakaan. Tämä koskee erityisesti jo vanhempia, selvästi aikuisia ihmisiä. Nuoruudessa voi hölmöillä monella tapaa, oppia ikä kaikki. Jos ei ole keski-ikään mennessä oppinut, luiskaan vain.