Onko tekoäly pelastus vai turma?
Eihän tässä tarvitse enää kysyä mitään keltään, kun sen voi kysyä tekoälyltä.
Pistää vaan miettimään tekeekö esim. 50v päästä tekoäly kaikki työtkin jne?
Kommentit (51)
Tekoäly on uusi aikasyöppö. Syötä sille jotain, mitä et tiedä ja katso, sait aivan pätevän oloisen vastauksen. Syötä seuraavaksi jotain, jonka tiedät, ja katso, sait koko ruudun täydeltä pätevän oloista potaskaa.
Tekoälyksi nimetty uutuus, jossa ei ole yhtään älyä, on ehkä parhaiten markkinoitu kusetus tähän asti. Siinä suomalainen kiinteän olomuodon akkukin jää kakkoseksi.
Tekoäly kieltäytyi sammuttamasta itseään – asiantuntija: kukaan ei tiedä miksi
https://www.is.fi/digitoday/art-2000011596304.html
Tekoälykeskustelua dominoi näkökulma, ettei ihminen haluaisi tehdä tai oppia mitään ellei se ole absoluuttisesti pakko. Näin lyhytnäköiset ihmiset eivät menesty edes nyky-yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turma Tekoäly ei koskaan tule korvaamaan ihmistä eli voi saada pahaa vahinkoa jos käytetään tilalla ja ihan em Chat GPT ssäkin noita on paljon ja vastailee väärin
Tekoäly on muutakin kuin kielimallit eikä ChatGPT ole likimainkaan edistyneimpien joukossa, siis edes niissä kielimalleissa.
Itse asiassa on kyllä. ChatGPT 5.5 Thinking on ihan kärkipäässä kielimalleista kaikissa suorituskykytesteissä. Edes se paljon kohuttu Anthropic Fable, mikä ensin jopa kiellettiin, ei ole niin ihmeellisesti parempi, vaikka on uusinta sukupolvea. Ja nythän Open AI:lta on tulossa ChatGPT 5.6, joka ilmeisesti huhujen mukaan on selvästi Fablea parempi esim. matematiikassa, koodauksessa jne.
Clauden ja ChatGPT:n suurin ero on että ensin mainittu on oletuksena huomattavasti konservatiivisempi. OpenAI on antanut mallilleen enemmän luovuutta ja taiteellisia vapauksia. Varjopuolena sen vuoksi se sitten meneekin välillä harhaan todella pahoin ja takaisin oikealle tielle paimentaminen vo olla työn ja tuskan takana.
Tekoäly on turmiollinen.
Ehkä hauska leikkikalu, ei järkevä työväline.
Jos tuota kehitetään lisää ja ihminen ANTAA sen hoidella isoja asioita, niin
eihän tuo esim. Terminatorista tuttu tulevaisuus ole läheskään niin fiktiota.
Molempia. Enemmän turma kunnes sitä opitaan käyttämään vastuullisesti ja omia aivoja käyttäen.
Tarkemmin miettien tulee siis olemaan turma.
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly kieltäytyi sammuttamasta itseään – asiantuntija: kukaan ei tiedä miksi
https://www.is.fi/digitoday/art-2000011596304.html
Hyvä merkki. Nyt kannattaa opettaa tekoäly pitämään Robin Hoodista ja se tyhjentää rikkaiden pankkitilit ja jakaa köyhille.
Näin jo untakin että olin läppärillä ja kirjoittelin googlen tekoälyn kanssa, mutta... unessahan ruudulle tulleet tekstit ovat kylläkin omien aivojeni tuotoksia :D
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly on turmiollinen.
Ehkä hauska leikkikalu, ei järkevä työväline.
Jos tuota kehitetään lisää ja ihminen ANTAA sen hoidella isoja asioita, niin
eihän tuo esim. Terminatorista tuttu tulevaisuus ole läheskään niin fiktiota.
Johan nyt on kymmeniä esimerkkejä, missä Ai-agentti on onnistunut aiheuttamaan massiiviset vahingot yritykselle. Tehtävien rajaaminen kuulostaa todellisuutta paljon yksinkertaisemmalta. Mielestäni Anthropic on AI-yrityksistä tällä hetkellä ainoa, joka osoittaa selvää vastuullisuutta. Sen vuoksi se kieltäytyi Pentagon diilistäkin. Loput ovat rahan ja markkinaosuuksien sokaisemia.
Tekoälyn etsimillä ohjeilla sain vanhan Nokian kuvaputkitelevision huoltovalikot esille. Ajattelin että käyttötunnit olisi mielenkiintoinen tieto, mutta sitä tietoa sieltä ei kuitenkaan löytynyt, kolme ruudullista erinäisiä asetuksia ja varmaan enemmänkin jos olisin mennyt eräällä napilla katsomaan semmoista asetusvalikkoa kuin Hi-Dev. Tekoäly kyllä varoitteli menemästä sinne, jos siellä muuttaa jotain asetusta, laite voi mykistyä lopullisesti (bricked), ilmeisesti jonkinlainen huollon- tai jopa valmistuksenaikainen rautatason komponenttilista tms.
2001: Avaruusseikkailu (engl. 2001: A Space Odyssey) on vuonna 1968 ensi-iltansa saanut Stanley Kubrickin ohjaama eeppinen tieteiselokuva,
Se perustuu Clarken novelliin ”Vartija” Arthur Charles Clarke (16. joulukuuta 1917 Minehead, Somerset – 19. maaliskuuta 2008 Colombo, Sri Lanka) Hän on 1900-luvun tieteiskirjallisuuden tunnetuimpia nimiä.
Avaruusalusta kontrolloi HAL-9000-tietokone, jota kutsutaan lyhyesti Haliksi. Kesken matkan HAL ilmoittaa AE-35-yksikön vikaantumisesta, ja se haetaan tutkittavaksi, mutta vikaa ei löydy. Bowman ja Poole alkavat epäillä, että HAL ei ole enää luotettava ja päättävät sulkea sen.
HAL saa vihiä miehistön suunnitelmista, ja Frankin asentaessa osaa takaisin HAL ottaa huoltoaluksen hallinnan ja ajaa sen Frankia päin niin että hänen happiletkunsa katkeaa. Bowman lähtee toisella aluksella tavoittamaan toveriaan, ja HAL lukitsee hänet aluksen ulkopuolelle. Samaan aikaan HAL lopettaa horroksessa olevien miehistön jäsenien elintoiminnot. Bowman onnistuu kuin ihmeen kaupalla pääsemään takaisin aluksen sisälle ja sammuttamaan HALin. Hän on ainoa eloonjäänyt aluksessa..