Onko täällä työttömäksi joutuneita "menkää töihin!" -huutelijoita?
Oletko sinä yksi niistä, jotka ovat syyllistäneet työttömiä laiskoiksi mutta joutunutkin sitten työttömäksi? Jos olet, kerrotko, miltä nyt tuntuu? Oletko edelleen sitä mieltä, että työttömyys on itsestä johtuvaa ja että töihin voi mennä noin vain milloin vain? Vai onko ajattelusi ehkä muuttunut? Nyt on tilaisuus jakaa tuntemuksiasi, ole hyvä.
Kommentit (28)
Esim silloin, kun entinen luokkakaveri valitteli rahattomuuttaan ja ajattelin samoja ajatuksia, ajat olivat toiset.
Nyt ei töitä vaan saa
Enpä ole koskaan huudellut tuollaisia, mutta kieltämättä olin vuosikymmeniä sitä mieltä, että kyllä tekevä töitä löytää. Sitten loppuivat työt ja tein pitkän, hitaan ja tuskallisen konkurssin. Nyt olen velkasaneerauksessa (kotini myytiin pilkkahintaan ja siitä jäin velkaa) ja toimeentulotuen asiakas lopun ikääni.
Olin viisikymppiseksi saakka täystyöllistetty ja jouduin säännöllisesti kieltäytymään uusista toimeksiannoista. Yhtäkkiä olin työllistämiskelvoton. Kyllä on mieli muuttunut.
Huutelijat ovat niitä, joilla joko on tarpeeksi varallisuutta tai jotka elävät tarpeeksi ahtaassa tynnyrissä. Hesarin keskustelupalstalla voi bongailla edellisiä; siellä on iso liuta omalla nimellään esiintyviä vakiokirjoittajia, joista suuri osa on turvallisella eläkkeellä ja muutama rehvastelee perinnöksi saamansa tehtaan piipun päästä käsin. Yhteistä heillä on se, että työttömyys ei heitä uhkaa. Ja se, että he kokevat välttyneensä työttömyydeltä yksinomaan Oman Erinomaisuutensa vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan huudellut tuollaisia, mutta kieltämättä olin vuosikymmeniä sitä mieltä, että kyllä tekevä töitä löytää. Sitten loppuivat työt ja tein pitkän, hitaan ja tuskallisen konkurssin. Nyt olen velkasaneerauksessa (kotini myytiin pilkkahintaan ja siitä jäin velkaa) ja toimeentulotuen asiakas lopun ikääni.
Olin viisikymppiseksi saakka täystyöllistetty ja jouduin säännöllisesti kieltäytymään uusista toimeksiannoista. Yhtäkkiä olin työllistämiskelvoton. Kyllä on mieli muuttunut.
Huutelijat ovat niitä, joilla joko on tarpeeksi varallisuutta tai jotka elävät tarpeeksi ahtaassa tynnyrissä. Hesarin keskustelupalstalla voi bongailla edellisiä; siellä on iso liuta omalla nimellään esiintyviä vakiokirjoittajia, joista suuri osa on turvallisella eläkkeellä ja muutama rehvastelee perinnöksi saamansa tehtaan piipun päästä käsin. Yhteistä heillä on se, että työttömyys ei heitä uhkaa. Ja se, että he kokevat välttyneensä työttömyydeltä yksinomaan Oman Erinomaisuutensa vuoksi.
Samaa mieltä: olen nähnyt usein vierestä, kun on saanut kunnon perinnön tai tietää saavansa sellaisen, se vaikuttaa myös minäkuvaa vääristävästi - sellainen ihminen kuvittelee olevansa muita parempi ja että hänen paremmuutensa on hänen omaa ansiotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä ole koskaan huudellut tuollaisia, mutta kieltämättä olin vuosikymmeniä sitä mieltä, että kyllä tekevä töitä löytää. Sitten loppuivat työt ja tein pitkän, hitaan ja tuskallisen konkurssin. Nyt olen velkasaneerauksessa (kotini myytiin pilkkahintaan ja siitä jäin velkaa) ja toimeentulotuen asiakas lopun ikääni.
Olin viisikymppiseksi saakka täystyöllistetty ja jouduin säännöllisesti kieltäytymään uusista toimeksiannoista. Yhtäkkiä olin työllistämiskelvoton. Kyllä on mieli muuttunut.
Huutelijat ovat niitä, joilla joko on tarpeeksi varallisuutta tai jotka elävät tarpeeksi ahtaassa tynnyrissä. Hesarin keskustelupalstalla voi bongailla edellisiä; siellä on iso liuta omalla nimellään esiintyviä vakiokirjoittajia, joista suuri osa on turvallisella eläkkeellä ja muutama rehvastelee perinnöksi saamansa tehtaan piipun päästä käsin. Yhteistä heillä on se, että työttömyys ei heitä uhkaa. Ja se, että he kokevat välttyneensä työttömyydeltä yksinomaan Oman Erinomaisuutensa vuoksi.
Samaa mieltä: olen nähnyt usein vierestä, kun on saanut kunnon perinnön tai tietää saavansa sellaisen, se vaikuttaa myös minäkuvaa vääristävästi - sellainen ihminen kuvittelee olevansa muita parempi ja että hänen paremmuutensa on hänen omaa ansiotaan.
Samalla tavalla vääristää poliitikkona toimiminen. Politiikkaan harvemmin pääsee ilman verkostoja, ja jo ensimmäisen kauden kansanedustajalla on kautensa päätteeksi niin laajasti kontakteja, että varmasti löytyy hyväpalkkaista työtä. Eiväthän he tavistöihin edes pyri, vaan järjestöihin, hallitusammattilaisiksi ja kuntien johtotehtäviin, joissa tuloksia on vaikea tai mahdoton mitata. Ja yhteiskunnan suunnasta he kuitenkin ovat olleet päättämässä ja usein ovat työelämänsä loppuun saakka.
On toki olemassa joitakin ex-kansanedustajia, joiden on ollut vaikea löytää töitä. Ei heidän toisaalta ole ollut edes pakko.
Tähänkö tämä ketju lopahti? Eikö tosiaan löydy ketään huutelijaa kertomaan, millaista on itse olla työttömänä?
Minä sanoin monta kertaa aikoinaan että kyllä ne kaikki lyhyet pätkätyötkin kannattaa hakea ja ottaa vastaan jos tarjotaan, vaikka riski onkin. Ei silloinkaan varmasti voinut sanoa että työt jatkuu tai saa uuden työn helpommin. Sanon edelleen näin vaikka riski on edelleen ja jopa suurempi. Riskejä on kuitenkin pakko ottaa jos meinaa työllistyä koskaan. Itse otin riskin monta kertaa, tein vuosia pätkätöitä ja tuskailin tulojen ja tukien viidakossa yhden lapsen yhna. Kunnes sitten työkkärin kurssin jälkeen tarjottiin vakityötä. Siitä alkoi 9 vuoden työputki. Sain asunnon maksettua ja puskurin säästettyä. Nyt työkyvyttömänä yleistuella mutta edelleen sanon että kannattaa hakea myös niitä pätkätöitä ja tehdä jos saa. Minä kuljin kymmenen vuotta kirppisrääsyissä ja söin halvinta makaroonia ja makkaraa. Vapaa-ajat tein kaikenlaista käsityötä ja muuta myytävää. Lapsi sai kaikki vaatteet ja tarvikkeet lahjoina tai kirppismyynneillä. Kirppismyynneillä olen maksanut satoja laskuja elämäni aikana. Aina kun tuli jokin meno johon ei ollut varaa, menin varastoon ja kaapeille penkomaan mitä voisin myydä. Myin vaatteet joita olisin voinut käyttää vielä mutta tarvitsin rahat muihin menoihin. Uusia voi ostaa kun taas saa rahaa jostain. En ole koskaan ollut hyvätuloinen, vaan matalapalkkatyössä. Jos olisin työkykyinen, noudattaisin omaa neuvoani ja tekisin mitä tahansa pätkätyötä mitä vain saisin. Aina olen näin toiminut, koskaan ei saa antaa periksi. Leipä on pieninä palasina maailmalla, sanoo vanha sanonta ja pätee 100%. Olisin vaikka syömättä että saan rahaa säästöön seuraavaa työkeikkaa varten.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä vakiohulluja on täällä useampikin ja luulevat että anonyymillä pätemisellä ja raivoamisella olisi jotain merkitystä :D
Varsinkin kun ihmisillä on tapana ns turtua kun jotain sanotaan tarpeeksi usein. Sen jälkeen ihminen ei välitä enää mitään mitä sanotaan aiheesta.
Hep! Kehoitan silti ihmisiä menemään töihin ja haen itsekin töitä joka päivä
Vierailija kirjoitti:
Minä sanoin monta kertaa aikoinaan että kyllä ne kaikki lyhyet pätkätyötkin kannattaa hakea ja ottaa vastaan jos tarjotaan, vaikka riski onkin. Ei silloinkaan varmasti voinut sanoa että työt jatkuu tai saa uuden työn helpommin. Sanon edelleen näin vaikka riski on edelleen ja jopa suurempi. Riskejä on kuitenkin pakko ottaa jos meinaa työllistyä koskaan. Itse otin riskin monta kertaa, tein vuosia pätkätöitä ja tuskailin tulojen ja tukien viidakossa yhden lapsen yhna. Kunnes sitten työkkärin kurssin jälkeen tarjottiin vakityötä. Siitä alkoi 9 vuoden työputki. Sain asunnon maksettua ja puskurin säästettyä. Nyt työkyvyttömänä yleistuella mutta edelleen sanon että kannattaa hakea myös niitä pätkätöitä ja tehdä jos saa. Minä kuljin kymmenen vuotta kirppisrääsyissä ja söin halvinta makaroonia ja makkaraa. Vapaa-ajat tein kaikenlaista käsityötä ja muuta myytävää. Lapsi sai kaikki vaatteet ja tarvikkeet lahjoina tai kirppismyynneillä. Kirppismyynneillä olen maksanut satoja laskuja elämäni aikana. Aina kun tuli jokin meno johon ei ollut varaa, menin varastoon ja kaapeille penkomaan mitä voisin myydä. Myin vaatteet joita olisin voinut käyttää vielä mutta tarvitsin rahat muihin menoihin. Uusia voi ostaa kun taas saa rahaa jostain. En ole koskaan ollut hyvätuloinen, vaan matalapalkkatyössä. Jos olisin työkykyinen, noudattaisin omaa neuvoani ja tekisin mitä tahansa pätkätyötä mitä vain saisin. Aina olen näin toiminut, koskaan ei saa antaa periksi. Leipä on pieninä palasina maailmalla, sanoo vanha sanonta ja pätee 100%. Olisin vaikka syömättä että saan rahaa säästöön seuraavaa työkeikkaa varten.
Pitäisi vapauttaa ensiksi huumeet ja yksilönvapaudet ja poistaa pakollinen asepalvelus ja oppivelvollisuus. Niin sitten tuet pois. Sosialismi pois amerikan mallilla, niin joo.
Boikotoikaa niitä huonoja töitä. Työttömyys on yksi lakon muoto. Ei ole kenellekään etu että meillä on alle 15e tuntopalkkahommia tarjola. Niitä ei tarvittasii yhtäkään.
Tämä työttömiä haukkuvatrolli kirjoitti aikoinaan:
”Saisin kyllä uuden työpaikan käytännössä heti mutta jos vaikka työkyky menisi niin voisin kyllä realisoida okt:ni ja muuttaa johonkin kaksioon ja elää vaikka 30 vuotta ilman mitään tukia”
Vierailija kirjoitti:
Tähänkö tämä ketju lopahti? Eikö tosiaan löydy ketään huutelijaa kertomaan, millaista on itse olla työttömänä?
Ei niitä ole kuin yksi.
Vierailija kirjoitti:
Boikotoikaa niitä huonoja töitä. Työttömyys on yksi lakon muoto. Ei ole kenellekään etu että meillä on alle 15e tuntopalkkahommia tarjola. Niitä ei tarvittasii yhtäkään.
Väärin! Äänestäminen on oikea tapa!
Verot alas ja työnteko kannattavaksi. Valinnanvapautta kansalle. Muistakaa äänestää omaa etuanne jengi!
Vierailija kirjoitti:
Hep! Kehoitan silti ihmisiä menemään töihin ja haen itsekin töitä joka päivä
Näin jo 11 vuotta!
Ap:n kannattaa nyt keskittyä vain siihen omaan työnhakuun. Myy vaikka limalompakkoasi, kun et kuitenkaan muuta osaa.
Pienipalkkaisia luusereita ne on, jotka saavat jotain tyydytystä haukkumalla vielä huonommassa asemassa olevia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Boikotoikaa niitä huonoja töitä. Työttömyys on yksi lakon muoto. Ei ole kenellekään etu että meillä on alle 15e tuntopalkkahommia tarjola. Niitä ei tarvittasii yhtäkään.
Väärin! Äänestäminen on oikea tapa!
Verot alas ja työnteko kannattavaksi. Valinnanvapautta kansalle. Muistakaa äänestää omaa etuanne jengi!
Vaaleissa ei ole työttömän kannalta tarjolla kovinkaan paljon hyviä vaihtoehtoja. Kaikki päättäjät haluavat vain kepittää työttömiä, koska se on helpompaa kuin uusien työpaikkojen luominen tai sen faktan tunnustaminen, että nyky-yhteiskunnassa kaikille ei enää riitä töitä, vaikka kuinka hakisivat.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä niitä vakiohulluja on täällä useampikin ja luulevat että anonyymillä pätemisellä ja raivoamisella olisi jotain merkitystä :D
Sillä olis merkitystä, että menet töihin!
Kyllä niitä vakiohulluja on täällä useampikin ja luulevat että anonyymillä pätemisellä ja raivoamisella olisi jotain merkitystä :D