Eläköityvällä äidilläni on passattava rampa miesystävä
Äitini oli perheeni luona vierailulla viikonlopun yli, näemme vain muutaman kerran vuodessa, sillä asun useamman tuhannen kilometrin etäisyydellä. Äitini on aina ollut kova reissaamaan ja muutenkin aktiivinen, mutta joka kerta kun tapaamme, huomaan, miten kehnossa kunnossa hän on fyysisesti ja psyykkisesti.
Hän löysi muutama vuosi sitten miehen, joka oli itse jo eläkkeellä ja on yli 10 vuotta häntä vanhempi. Mies oli itse ihan ok kunnossa vielä aiemmin. Nyt viime vuosina miehen terveys on romahtanut eikä hän käytännössä liiku enää kodista ulos. Miehellä on silti oma asunto aika lähellä äitini asuntoa ja maksaa siitä vuokraa. Äitini hoitaa ihan kaiken kotona: pyykkää, hakee ja tekee ruoat, noutaa lääkkeet, soittaa terveyskeskukseen, maksaa miehen laskut jne. Tätä myötä äitini kunto on myös kokoajan huonompi - hän on lihonut varmaan 20 kiloa miehen tapaamisen jälkeen eikä itsekään enää tee mitään muuta kuin istua kotona katsomassa TV:tä töiden jälkeen ja viikonloppuisin he kittaavat olutta sohvalla.
Ainoana lapsena ahdistaa, sillä äitini ei ole vielä edes eläkkeellä ja meillä ei ole mieheni kanssa edes vielä lapsia (olen 30-vuotias). Äiti ei nytkään jaksanut kävellä paria kilometriä pitempiä matkoja ja keskustelunaiheetkin ovat sellaisia, että persuuntuneen ja kotona möllöttävän ukon ajatukset ovat selkeästi vaikuttaneet myös hänen mielenmaisemaan. Äiti sanoo, että haluaisi eron, mutta se on niin vaikeaa. Minä aikuisena ihmisenä olen käynyt kaksi isoa eroa itse läpi, joten tähän on aika hankala suhtautua. Harmittaa ja surettaa.
Kommentit (6)
Erohan on helppo, jos kyseessä on miesystävä, jolla on oma asunto. Sinne vain omaa huusholliin. Siinä äitisi on tehnyt väärin, että on alun perin alkanut hoivaamaan. Soitto tietysti kotipalvelun arvioon, että käyvät miehen luona ettei heitteille jää.
Harmillista, voisiko äidin kanssa keskustella ja rohkaista ja tukea päätöksessä. Äitisi ikäinen on vielä kasvatettu alistetuksi naiseksi ja tarvitsee paljon tsemppiä päätöksentekoon.
Kannustitko äitiäsi ero-asiassa? Ehkä hän kaipaa tukea ja apuakin päätökselleen. Toisaalta se mies varmaan laittaa hanttiin minkä pystyy jos on tottunut täyshoitoon ja palveluun.
Tsemppasin ja yritin antaa käytännön neuvoja eron järjestämiseen. Voisin kyllä vielä ohjata ottamaan yhteyttä vaikka työpsykologille, jos haluaisi käydä siellä juttelemassa asiasta. Onhan se aina ikävää erota ja suruprosessi kestää aikansa, mutta eihän mies kadulle jää, kun hänellä on vuokra-asunto odottamassa ja Suomessa kuitenkin palvelut järjestyy. Muutenkin uskon, että jos ihminen joutuu pakkotilaan ni asiat kas kummaa alkavatkin järjestymään. Nyt miestä on hyysätty jo siihen pisteeseen, ettei mikään aiemmin hänen itsenäisesti hoitama asia enää onnistu. Uskon, että äitini on myös omalta osaltaan läheisriippuvainen.
Just mun ystävästä sanottu samaa että voi kun on kuskattavsna kun ei aja autoa. Mut sillä on joku silmävamma että ei voi ajaa ensinnäkään. Eivät ole osanneet HUS sulmälääkärit selvittää mistä johtuu mm sumentunut näkökyky.
Yks serkku taas sanoi että kun joutuu toimimaan kuskina vaatii kyydittävältä jotain juomapalkkaa. Naurettavia ihmisiä.
ala juomaan itsekin se helpottaa