Sisaren lapsen syntymisen myötä "Tädiltä" aletaan odottaa ilmaista lastenhoitoapua ja lahjoja?

Ei odoteta. Miehellä on sisko, mutta ei sen tarvitse meidän lapsia erityisesti huomioida. Itse kuskataan omia lapsia ja niille ostetaan asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne lapset on pidempiaikainen sijoitus, ajattelet nyt liian lyhyellä aikaperspektiivillä. Sinä hoidat heitä nyt, lahjot ja luot heihin nyt lämpimän suhteen (jos haluat) ja sitten kun sinä olet 80+v, niin he käyvät pesemässä sinun ikkunat, matot, vievät sinut teatteriin autoillaan ja käyvät sinulle kaupassa. Riskisijoitus toki, et voi olla varma toimiiko, mutta mitä lämpimämpi suhde, sitä varmemmin se toimii. 

Huh miten kylmää puhetta. 😰😩

Lasten ajatteleminen sijoituksena, eli objektina, jolta odotetaan vastiketta ja ilmaispalveluita oman vanhuuden turvaksi, on todella itsekästä. Lapsi on oikea tunteva ihminen, eikä esine eikä sijoitus.

Jos haluaa oikeasti sijoituksen oman vanhuuden turvaksi, kannattaa säästää pörssissä jotta on rahaa ostaa hoitajat itselleen.

Mitenniin kylmää puhetta? 
Meillä oli lapsettoman tädin kanssa lämpimät välit. Hän auttoi ja kannusti opinnoissa. aina oltiin tekemisissä. Kun hän oli iäkäs, auttaminen oli sitten vastavuoroista.

Minä ainakin näen ihmiset ihmisinä, en investointeina joilla keplottelen itselleni ilmaista työvoimaa omalle vanhalle iälle.

Vierailija kirjoitti:

Mutku LAPSET

😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva tietää miksi ihmiset aina odottavat lastenhoitoapua tädeiltä, mummoilta jne. mettei koskaan sediltä? Aina oletetaan naisten hoitavan toisen lapsia. Miksi ihmiset eivät kysy miehiltä lastenhoitoapua?

Itseltä on kanssa kysytty useaan kertaan hoitoapua vaikka en edes pidä lapsista.

N43

Heitän yhden ajatuksen ilmoille: miehiin ei luoteta samalla tavalla kuin naisiin. Miehet on yliedustettuina seksuaalirikoksissa ja monesti lapsen hyväksikäyttäjä on joku läheinen/tuttu miespuolinen.

Tämä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eiköhän tuo ole ihan tavallista.


Siis aikuisille myös?

Lapset ovat lapsia ja aikuiset ovat aikuisia. Ei meillä aikuiset kadehdi lapsia, jotka saavat lahjoja. Aikuinen voi itse kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen mitä tarvitsee.

Miksei lapsen vanhempi voi kävellä kauppaan ja ostaa lapselleen mitä lapsi haluaa?

Tietenkin myös vanhemmat ostavat. Ei se silti poissulje sitä, että jos sinut kutsutaan Iisa-Liisan 4-vuotissynttäreille, niin sinne olisi ihan normaalia kävellä tyhjin käsin mättäämään kakkua.

Sen kuin kerrot tämän kaiken perheellistyvälle sisaruksellesi, että tietää asennoitua oikein. Älä ihmettele, jos välinne saattavat etääntyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eiköhän tuo ole ihan tavallista.


Siis aikuisille myös?

Lapset ovat lapsia ja aikuiset ovat aikuisia. Ei meillä aikuiset kadehdi lapsia, jotka saavat lahjoja. Aikuinen voi itse kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen mitä tarvitsee.

Miksei lapsen vanhempi voi kävellä kauppaan ja ostaa lapselleen mitä lapsi haluaa?

Tietenkin myös vanhemmat ostavat. Ei se silti poissulje sitä, että jos sinut kutsutaan Iisa-Liisan 4-vuotissynttäreille, niin sinne olisi ihan normaalia kävellä tyhjin käsin mättäämään kakkua.

Eli pääsylippua lapsen näkemiseen ei ole.... mutta se on silti olemassa. 😀miksei sitä voi vaan sanoa suoraan että:

"Jos haluat nähdä lastani, tässä on lahjalista. Jos et maksa, olet ulkona elämästämme. Haluatko olla itsekäs ja pitää rahasi itselläsi, vai oletko epäitsekäs ja annat rahat meille?"

Vierailija kirjoitti:

Sen kuin kerrot tämän kaiken perheellistyvälle sisaruksellesi, että tietää asennoitua oikein. Älä ihmettele, jos välinne saattavat etääntyä. 

On myös lapsivapaan sisaruksen kannalta hyvä tietää, että jos sisaruksesta kuoriutuukin lapsen syntymän myötä lahjojen vinkuja. Tietää pysyä kaukana. Jos ennen kelpasi seura ilman lahjoja, miksi ei enää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eiköhän tuo ole ihan tavallista.


Siis aikuisille myös?

Lapset ovat lapsia ja aikuiset ovat aikuisia. Ei meillä aikuiset kadehdi lapsia, jotka saavat lahjoja. Aikuinen voi itse kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen mitä tarvitsee.

Miksei lapsen vanhempi voi kävellä kauppaan ja ostaa lapselleen mitä lapsi haluaa?

Tietenkin myös vanhemmat ostavat. Ei se silti poissulje sitä, että jos sinut kutsutaan Iisa-Liisan 4-vuotissynttäreille, niin sinne olisi ihan normaalia kävellä tyhjin käsin mättäämään kakkua.

Eli pääsylippua lapsen näkemiseen ei ole.... mutta se on silti olemassa. 😀miksei sitä voi vaan sanoa suoraan että:

"Jos haluat nähdä lastani, tässä on lahjalista. Jos et maksa, olet ulkona elämästämme. Haluatko olla itsekäs ja pitää rahasi itselläsi, vai oletko epäitsekäs ja annat rahat meille?"

Syntymäpäiväjuhlat ovat eri asia kuin tavallinen kyläily.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eiköhän tuo ole ihan tavallista.


Siis aikuisille myös?

Lapset ovat lapsia ja aikuiset ovat aikuisia. Ei meillä aikuiset kadehdi lapsia, jotka saavat lahjoja. Aikuinen voi itse kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen mitä tarvitsee.

Miksei lapsen vanhempi voi kävellä kauppaan ja ostaa lapselleen mitä lapsi haluaa?

Tietenkin myös vanhemmat ostavat. Ei se silti poissulje sitä, että jos sinut kutsutaan Iisa-Liisan 4-vuotissynttäreille, niin sinne olisi ihan normaalia kävellä tyhjin käsin mättäämään kakkua.

Sille Iisa-Liisalle voi viedä kauniin onnittelukortin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lahjan antaminen tarkoittaa että välittää, sittenhän lahjat pitää antaa vuosittain kaikille joista välittää, eli. n. 150 ihmiselle jotka keskimääräinen ihminen tuntee elämässään. Mikä on tekosyysi ettet osta edes 100 lahjaa vuosittain ihmisille joista välität? 😀

Ok. Kyllä se on ainakin meidän suvussa tapana muistaa lähisukulaisia lahjoilla syntymäpäivinä ja jouluna. Siis pääasiassa lapsia. Toki aikuisiakin, jos kutsutaan vaikka syntymäpäiville.

Miksi et anna lahjoja aikuisille? Miksi erottelet ihmisiä iän perusteella?

Kasva aikuiseksi.

Ja rupea antamaan rahaa ja lahjoja meidän lapselle. Ilman vastavuroisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalit ihmiset suhtautuvat lämmöllä ja rakkaudella sisarustensa lapsiin, eivätkä ole heille mustasukkaisia. Sukusi huomaa pian, että olet tässä suhteessa päinvastainen. Uskon, että se ratkaisee ongelmasi.

Lähde väitteellesi?

Ei ole mikään normaaliuden mitta, suhtautuuko lämmöllä ja rakkaudella sisaruksensa lapsiin. Mistä olet sellaista keksinyt? Vai oletko kenties mamma, joka odottaa kieli pitkällä runsaslukuisia lahjoja pers hedelmilleen?

Millainen perhe ja suku pitää olla, että tuntee tarvetta käyttää tuollaista kieltä toisen lapsista? Tuntemissani perheissä (ja omassani) (a) tädit ja sedät tuntevat rakkaudellista mielenkiintoa sisarustensa lapsiin ja kyllä, koska lapset ovat lapsia ja yleensä rakastavat huomioimista, voivat toimia joskus hoitoapuna, viedä puistoon, uimaan yms. omankin kiinnostuksensa mukaan ja muistavat jopa lahjoin, mutta (b) vanhemmat eivät odota kalliita lahjoja, vakituista hoitoapua, ja ylläpitävät normaalia vastavuoroista aikuissuhdetta näihin sisaruksiin. Kypsä aikuinen ymmärtää, että suhde lapseen on erilainen kuin aikuiseen - esim. viisivuotias tuskin kyselee aikuiselta, mitä kuuluu ja jaksatko varmasti töissä ja ethän ostanut liian kallista lahjaa - eikä toisaalta myöskään ylitä omia rajojaan tai varojaan muistamisessa. Suhde kasvaa vuosien varralla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eiköhän tuo ole ihan tavallista.


Siis aikuisille myös?

Lapset ovat lapsia ja aikuiset ovat aikuisia. Ei meillä aikuiset kadehdi lapsia, jotka saavat lahjoja. Aikuinen voi itse kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen mitä tarvitsee.

Miksei lapsen vanhempi voi kävellä kauppaan ja ostaa lapselleen mitä lapsi haluaa?

Tietenkin myös vanhemmat ostavat. Ei se silti poissulje sitä, että jos sinut kutsutaan Iisa-Liisan 4-vuotissynttäreille, niin sinne olisi ihan normaalia kävellä tyhjin käsin mättäämään kakkua.

Sille Iisa-Liisalle voi viedä kauniin onnittelukortin. 

Kun niitä kortteja kasaantuu sadoittain, ne ovat vain tukkimasssa kaappeja. Lapsi ei muista saamiaan kortteja 2 minuutin kuluttua kortin saamisesta. Isompi ongelma tämä on vanhemmille, jotka näitä lahjoja kyttäävät ja vaativat. Jos onnittelun voi tuoda paperisella/pahvisella kortilla, miksei sitten kelpaa suullisesti ilmaistu onnittelu? Miksi onnittelu on "parempi" kun se on tulostettu pahviin? Aika materialistista ja pinnallista, että arvostetaan onnitteluiden tasoa sen mukaan millainen lahja on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eiköhän tuo ole ihan tavallista.


Siis aikuisille myös?

Lapset ovat lapsia ja aikuiset ovat aikuisia. Ei meillä aikuiset kadehdi lapsia, jotka saavat lahjoja. Aikuinen voi itse kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen mitä tarvitsee.

Miksei lapsen vanhempi voi kävellä kauppaan ja ostaa lapselleen mitä lapsi haluaa?

Tietenkin myös vanhemmat ostavat. Ei se silti poissulje sitä, että jos sinut kutsutaan Iisa-Liisan 4-vuotissynttäreille, niin sinne olisi ihan normaalia kävellä tyhjin käsin mättäämään kakkua.

Sille Iisa-Liisalle voi viedä kauniin onnittelukortin. 

Kun niitä kortteja kasaantuu sadoittain, ne ovat vain tukkimasssa kaappeja. Lapsi ei muista saamiaan kortteja 2 minuutin kuluttua kortin saamisesta. Isompi ongelma tämä on vanhemmille, jotka näitä lahjoja kyttäävät ja vaativat. Jos onnittelun voi tuoda paperisella/pahvisella kortilla, miksei sitten kelpaa suullisesti ilmaistu onnittelu? Miksi onnittelu on "parempi" kun se on tulostettu pahviin? Aika materialistista ja pinnallista, että arvostetaan onnitteluiden tasoa sen mukaan millainen lahja on.

Ok, ei sitten viedä mitään. Lapsi ei kuitenkaan muista saamaansa enää kahden sekuntin kuluttua. Turha laittaa rahaa ja vaivaa sellaiseen. Lapsi ja vanhemmat saavat siis tyytyä pelkkään vieraan seuraan, ja vieras saa hyvällä omalla tunnolla syödä sitä kakkua tultuaan paikalle tyhjin käsin. Sopii minulle hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaalit ihmiset suhtautuvat lämmöllä ja rakkaudella sisarustensa lapsiin, eivätkä ole heille mustasukkaisia. Sukusi huomaa pian, että olet tässä suhteessa päinvastainen. Uskon, että se ratkaisee ongelmasi.

Lähde väitteellesi?

Ei ole mikään normaaliuden mitta, suhtautuuko lämmöllä ja rakkaudella sisaruksensa lapsiin. Mistä olet sellaista keksinyt? Vai oletko kenties mamma, joka odottaa kieli pitkällä runsaslukuisia lahjoja pers hedelmilleen?

Millainen perhe ja suku pitää olla, että tuntee tarvetta käyttää tuollaista kieltä toisen lapsista? Tuntemissani perheissä (ja omassani) (a) tädit ja sedät tuntevat rakkaudellista mielenkiintoa sisarustensa lapsiin ja kyllä, koska lapset ovat lapsia ja yleensä rakastavat huomioimista, voivat toimia joskus hoitoapuna, viedä puistoon, uimaan yms. omankin kiinnostuksensa mukaan ja muistavat jopa lahjoin, mutta (b) vanhemmat eivät odota kalliita lahjoja, vakituista hoitoapua, ja ylläpitävät normaalia vastavuoroista aikuissuhdetta näihin sisaruksiin. Kypsä aikuinen ymmärtää, että suhde lapseen on erilainen kuin aikuiseen - esim. viisivuotias tuskin kyselee aikuiselta, mitä kuuluu ja jaksatko varmasti töissä ja ethän ostanut liian kallista lahjaa - eikä toisaalta myöskään ylitä omia rajojaan tai varojaan muistamisessa. Suhde kasvaa vuosien varralla.

Aikuisuutta on myös itse päättää, mitä vie lahjaksi vai viekö mitään. Aikuisuutta on myös vanhempana hyväksyä se, etteivät muut ympärillä olevat aikuiset lahjo sinun lastasi tai muutenkaan välttämättä erityisesti huomioi sen enempää. Eivät ne lapset ole mitään maailman keskipisteitä, ja aikuisilla ihmisillä on omakin elämänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen kuin kerrot tämän kaiken perheellistyvälle sisaruksellesi, että tietää asennoitua oikein. Älä ihmettele, jos välinne saattavat etääntyä. 

On myös lapsivapaan sisaruksen kannalta hyvä tietää, että jos sisaruksesta kuoriutuukin lapsen syntymän myötä lahjojen vinkuja. Tietää pysyä kaukana. Jos ennen kelpasi seura ilman lahjoja, miksi ei enää?

Koska LAPSI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eiköhän tuo ole ihan tavallista.


Siis aikuisille myös?

Lapset ovat lapsia ja aikuiset ovat aikuisia. Ei meillä aikuiset kadehdi lapsia, jotka saavat lahjoja. Aikuinen voi itse kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen mitä tarvitsee.

Miksei lapsen vanhempi voi kävellä kauppaan ja ostaa lapselleen mitä lapsi haluaa?

Tietenkin myös vanhemmat ostavat. Ei se silti poissulje sitä, että jos sinut kutsutaan Iisa-Liisan 4-vuotissynttäreille, niin sinne olisi ihan normaalia kävellä tyhjin käsin mättäämään kakkua.

Sille Iisa-Liisalle voi viedä kauniin onnittelukortin. 

Kun niitä kortteja kasaantuu sadoittain, ne ovat vain tukkimasssa kaappeja. Lapsi ei muista saamiaan kortteja 2 minuutin kuluttua kortin saamisesta. Isompi ongelma tämä on vanhemmille, jotka näitä lahjoja kyttäävät ja vaativat. Jos onnittelun voi tuoda paperisella/pahvisella kortilla, miksei sitten kelpaa suullisesti ilmaistu onnittelu? Miksi onnittelu on "parempi" kun se on tulostettu pahviin? Aika materialistista ja pinnallista, että arvostetaan onnitteluiden tasoa sen mukaan millainen lahja on.

Ok, ei sitten viedä mitään. Lapsi ei kuitenkaan muista saamaansa enää kahden sekuntin kuluttua. Turha laittaa rahaa ja vaivaa sellaiseen. Lapsi ja vanhemmat saavat siis tyytyä pelkkään vieraan seuraan, ja vieras saa hyvällä omalla tunnolla syödä sitä kakkua tultuaan paikalle tyhjin käsin. Sopii minulle hyvin.

Kuka sitä kakkua pyytää laittamaan? Tuskin se vieras ainakaan. Ihan itse kakkusi laitat pöytään ka tarjoilet vieraille. Ja voithan sen kakun piilottaa vieraalta, jos kerran odotat vastinetta. Ole rehellinen itsellesi. Mutta jos tiedät että joku ei tuo vastinetta tullessaan juhliin, ja silti tarjoilet kakkua, ihan itse senkin valinnan teet. Voit myös jättää kutsumatta kokonaan, jos vastikkeen saaminen on sulle niin tärkeää.

Mutta kuten huomaat, kaikki kääntyy taas siihen, mitä aikuiset vaatii. Lapsi ei näitä asioita mieti, eikä osaa kaivata. Nämä lahjavaatimukset on aikuisten itse keksittyjä ongelmia, joilla vandalisoidaan lasten juhlia, jotta aikuisilla olisi mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen kuin kerrot tämän kaiken perheellistyvälle sisaruksellesi, että tietää asennoitua oikein. Älä ihmettele, jos välinne saattavat etääntyä. 

On myös lapsivapaan sisaruksen kannalta hyvä tietää, että jos sisaruksesta kuoriutuukin lapsen syntymän myötä lahjojen vinkuja. Tietää pysyä kaukana. Jos ennen kelpasi seura ilman lahjoja, miksi ei enää?

Koska LAPSI

Niin? Entä sitten?

Selitä logiikka:

Jollain ei ole lapsia --> ei tarvitse ostaa lahjoja, koska se ei ole välittämisen mitta

Jollain syntyy lapsi --> pakko ostaa lahjoja lapselle ja jos ei osta, ei välitä lapsesta, perheestä eikä äidin tunteista!

Eli miksi syntymästä seuraa lahjojen ostovelvoite? Selitä järjellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Eiköhän tuo ole ihan tavallista.


Siis aikuisille myös?

Lapset ovat lapsia ja aikuiset ovat aikuisia. Ei meillä aikuiset kadehdi lapsia, jotka saavat lahjoja. Aikuinen voi itse kävellä kauppaan ja ostaa itselleen sen mitä tarvitsee.

Miksei lapsen vanhempi voi kävellä kauppaan ja ostaa lapselleen mitä lapsi haluaa?

Tietenkin myös vanhemmat ostavat. Ei se silti poissulje sitä, että jos sinut kutsutaan Iisa-Liisan 4-vuotissynttäreille, niin sinne olisi ihan normaalia kävellä tyhjin käsin mättäämään kakkua.

Eli lahjat tänne tai muuten ei ole mitään asiaa meille?

Mammojen logiikka: outo.