Sisaren lapsen syntymisen myötä "Tädiltä" aletaan odottaa ilmaista lastenhoitoapua ja lahjoja?
Esim. pitäisi olla valmiina kuskaamaan paikkoihin tai odotetaan lahjoja nimpparina, synttärinä, jouluna, mutta vastavuoroisuus puuttuu?
Miten ratkoa tilanne, ettei mene välit, ottaen huomioon, että "Täti" on vapaaehtoisesti lapseton, jota ei muutenkaan kiinnosta perheleikit/larppaus, vaan elämästä löytyy ihan omiakin harrastuksia.
Kommentit (206)
Vierailija kirjoitti:
Jos välit menee niin menee. Pakko ei ole suostua mihinkään. Voi sanoa ihan suoraan että en pysty tai en jaksa, voi myös sanoa jos ei ole varaa lahjoihin. Jos on varaa muttei jaksa ostaa, niin anna lahjarahat lapselle.
Ei hitto lapselle mitään rahojaan kannata antaa. Muuten saa olla jatkossakin syytämässä sinne rahaa. Outo oletus on, että jos sinulla on rahaa, sitä on annettava toisten lapsille. Miksi pitäisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua vituttaa lastenhoito. Lähisuvusta täysin avustettava pariskunta muutti tänne seudulle vain, koska täällä on useampia, täyspäisiä sukulaisia. Arvasin, että ideana on käyttää meitä hoitoapuna. Muut onkin jo siivonneet itsensä pois, mutta meille ollaan jatkuvasti tunkemassa vauvaa hoitoon. Yökylää, jotta päästään baariin, koko viikonloppua, jotta saadaan tehdä omia jne. Ja olisi ne yökylät esim ilta 18 - 12 seuraavana päivänä. Mutta ei. Lasta halutaan tuoda klo 10 aamulla ja seuraavana iltana klo 19 tullaan hakemaan. En halua hoitaa vauvaa, en todellakaan halua. Herranen aika, käyn raskaassa työssä päivät, ikää on jo reippaasti yli 50 ja en todellakaan jaksa käyttää viikonloppuja ja lomia vauvanhoitohommiin. Tämä pariskunta on työttömänä kotona, niin voisivat vaikka ottaa vuoronperään omaa aikaa ja sitä olisi pilvin pimein.
"Koko kylä kasvattaa! Ihanaa yhteisöllisyyttä!"
- paitsi, että kukaan ei ole vapaaehtoisesti ilmoittaunut osaksi "kylää", vaan se on yhden ihmisen yksipuolinen ilmoitusasia... 🙄
Saisikin kasvattaa, mutta kun eihän niitä saa edes kieltää.
Niinpä, suututaan verisesti jos lasta yrittää kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ihan ymmärrä ap:n ajatusta...lahjojen osto lähimmille on toisen huomioimista. Mitä sen lahjan saavan sisaren lapsen pitäisi tehdä vastineeksi, käydä siivoamassa ap:n asunto? Lastenhoitoasian ymmärrän, mutta siitä voi kyllä kieltäytyä. Sisaren pitäisi tietää, että jos toinen on vapaaehtoisesti lapseton, häntä ei vaivata lastenhoidolla, ellei itse pyydä.
Asunnon siivous on ihan hyvä idea. Tai lahjan ostaminen vastavuoroisesti sille tädille. Kysyä ensin mistä tämä pitää ja mitä haluaisi saada.
Vierailija kirjoitti:
Normaalit ihmiset suhtautuvat lämmöllä ja rakkaudella sisarustensa lapsiin, eivätkä ole heille mustasukkaisia. Sukusi huomaa pian, että olet tässä suhteessa päinvastainen. Uskon, että se ratkaisee ongelmasi.
Lähde väitteellesi?
Ei ole mikään normaaliuden mitta, suhtautuuko lämmöllä ja rakkaudella sisaruksensa lapsiin. Mistä olet sellaista keksinyt? Vai oletko kenties mamma, joka odottaa kieli pitkällä runsaslukuisia lahjoja pers hedelmilleen?
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ihan ymmärrä ap:n ajatusta...lahjojen osto lähimmille on toisen huomioimista. Mitä sen lahjan saavan sisaren lapsen pitäisi tehdä vastineeksi, käydä siivoamassa ap:n asunto? Lastenhoitoasian ymmärrän, mutta siitä voi kyllä kieltäytyä. Sisaren pitäisi tietää, että jos toinen on vapaaehtoisesti lapseton, häntä ei vaivata lastenhoidolla, ellei itse pyydä.
Maailma on täynnä romua, kirpparit ja kaatopaikat pursuaa ihmisten turhaa tavaraa. Mistä lähtien tavaroiden ostelu on merkki siitä, että huomioi toisen? Se on täysin kestämätöntä. Ei toisen arvoa osteta rahalla. Jos ihminen ei itse omalla persoonallaan ole riittävä lahja, sitten on jossain ongelma. Itse en ole koskaan vaatinut tai edes pyytänyt keltään lahjoja, koska pidän sitä turhana ja itsekkäänä. Minulle on tärkeintä ihminen itse eikä se mitä hän pystyy tuottamaan minulle rahallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jos siskoni päättäisi hankkia lapsen, tuntuisi todella oudolta olla auttamatta häntä tai olla ostamatta lapselle lahjoja. Siskoni on sukulaiseni ja tärkeä ihminen elinpiirissäni. Omat rajat ja oma elämä saa tietenkin olla, mutta tuommoinen itsekkyys on jo ääri-individualistisen yhteiskunnan oire.
Miksi lapselle pitäisi ostaa lahjoja? Voitko perustella sen? Maailma hukkuu krääsään jo muutenkin, ja sinä lisäät taakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos välit menee niin menee. Pakko ei ole suostua mihinkään. Voi sanoa ihan suoraan että en pysty tai en jaksa, voi myös sanoa jos ei ole varaa lahjoihin. Jos on varaa muttei jaksa ostaa, niin anna lahjarahat lapselle.
Ei hitto lapselle mitään rahojaan kannata antaa. Muuten saa olla jatkossakin syytämässä sinne rahaa. Outo oletus on, että jos sinulla on rahaa, sitä on annettava toisten lapsille. Miksi pitäisi?
Asian voisi kääntää myös toisin päin: jos on varaa lapsiin, miksi muiden pitäisi antaa lisää rahaa? Lapsi kuitenkin maksaa pitkälle toistasataatuhatta euroa 18 ikävuoteen asti.
Olisi kiva tietää miksi ihmiset aina odottavat lastenhoitoapua tädeiltä, mummoilta jne. mettei koskaan sediltä? Aina oletetaan naisten hoitavan toisen lapsia. Miksi ihmiset eivät kysy miehiltä lastenhoitoapua?
Itseltä on kanssa kysytty useaan kertaan hoitoapua vaikka en edes pidä lapsista.
N43
Vierailija kirjoitti:
Kummallista. Mun sisaren lapset on ihania, vietän mielelläni aikaa heidän kanssa ja ostan heille lahjoja.
Ennole itsekäs ja oleta heidän ostavan minulle sen vuoksi että minä ostan lapselle lahjan, ne ovat lapsia ja minä aikuinen. Toki jos en haluaisi niin sanoisin sen, niin aikuiset tekevät.
Yhden ihmisen kokemusta ei kannata yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää miksi ihmiset aina odottavat lastenhoitoapua tädeiltä, mummoilta jne. mettei koskaan sediltä? Aina oletetaan naisten hoitavan toisen lapsia. Miksi ihmiset eivät kysy miehiltä lastenhoitoapua?
Itseltä on kanssa kysytty useaan kertaan hoitoapua vaikka en edes pidä lapsista.
N43
Piilevät vanhanaikaiset ajatusmallit, että lapset kuuluvat vain naisten hoidettavaksi, ja että miehet eivät osaa/kykene lastenhoitoon, joten naisten täytyy suojella lapsia epäpäteviltä isiltä.
Tai jotain tuollaista. Sama trooppi toistuu komediaelokuvissa: kömpelö isä ei osaa vaihtaa vaippaa jne
Miksi joku uskoo näitä juttuja? Keksittyjä provoja, ei näitä tapahdu oikeasti!!
Vierailija kirjoitti:
Kummallista. Mun sisaren lapset on ihania, vietän mielelläni aikaa heidän kanssa ja ostan heille lahjoja.
Ennole itsekäs ja oleta heidän ostavan minulle sen vuoksi että minä ostan lapselle lahjan, ne ovat lapsia ja minä aikuinen. Toki jos en haluaisi niin sanoisin sen, niin aikuiset tekevät.
Et kuulosta aikuiselta kulmikkaine ajatusmaailmoinesi.
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi.
Missä asiassa? Haluatko tarkentaa, kun olet niin vahva mielipiteessäsi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku uskoo näitä juttuja? Keksittyjä provoja, ei näitä tapahdu oikeasti!!
Valitettavasti tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku uskoo näitä juttuja? Keksittyjä provoja, ei näitä tapahdu oikeasti!!
Se on sinun näkemyksesi.
Maailmassa on sinun lisäksesi 8 miljardia muuta ihmistä. Mistä tiedät heidän kaikkien asiat? Oletko ennustaja? 🤡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos siskoni päättäisi hankkia lapsen, tuntuisi todella oudolta olla auttamatta häntä tai olla ostamatta lapselle lahjoja. Siskoni on sukulaiseni ja tärkeä ihminen elinpiirissäni. Omat rajat ja oma elämä saa tietenkin olla, mutta tuommoinen itsekkyys on jo ääri-individualistisen yhteiskunnan oire.
Miksi lapselle pitäisi ostaa lahjoja? Voitko perustella sen? Maailma hukkuu krääsään jo muutenkin, ja sinä lisäät taakkaa.
Pakkoko sitä on ostaa krääsää? Lahja voi olla vaikka uusi talvihaalari tai oman lapsuuden lautapeli jota pelataan yhdessä lapsen kanssa. Aina ei tarvitse olla lahjoja, mutta moni haluaa antaa jotain joulu- tai synttärilahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi.
Tarkoittaako aikuiseksi kasvaminen sitä, että syytää rahaa ja lahjoja toisten lapsille?
En ole ennen kuullutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mua vituttaa lastenhoito. Lähisuvusta täysin avustettava pariskunta muutti tänne seudulle vain, koska täällä on useampia, täyspäisiä sukulaisia. Arvasin, että ideana on käyttää meitä hoitoapuna. Muut onkin jo siivonneet itsensä pois, mutta meille ollaan jatkuvasti tunkemassa vauvaa hoitoon. Yökylää, jotta päästään baariin, koko viikonloppua, jotta saadaan tehdä omia jne. Ja olisi ne yökylät esim ilta 18 - 12 seuraavana päivänä. Mutta ei. Lasta halutaan tuoda klo 10 aamulla ja seuraavana iltana klo 19 tullaan hakemaan. En halua hoitaa vauvaa, en todellakaan halua. Herranen aika, käyn raskaassa työssä päivät, ikää on jo reippaasti yli 50 ja en todellakaan jaksa käyttää viikonloppuja ja lomia vauvanhoitohommiin. Tämä pariskunta on työttömänä kotona, niin voisivat vaikka ottaa vuoronperään omaa aikaa ja sitä olisi pilvin pimein.
Lasuhan heistä pitää tehdä.
Minäkin olen epäsuosiossa, koska en pidä veljeni huonosti kasvatetusta lapsesta, joka kiljuu, riehuu, kiukuttelee, häiritsee ja vaatii koko ajan olla huomion keskipisteenä. Vanhemmat menettävät ilmeisesti osan järjestään lissäntyessään.