anoppi änkeämässä synnärille ja "auttamaan" vauva-arjessa
ahdistaa todella paljon että hän on änkeämässä elämäni intiimimpään aikaan!!!!
Kommentit (240)
tietenkin ihmiset neuvoo ja kertoo mielipiteitään sitten omien tapojensa mukaan.
TIETENKÄÄN normaali ihminen ei neuvo ja kerro mielipiteutään, jos niitä ei erikseen kysytä!
Vierailija kirjoitti:
En ole lukenut koko ketjua.
Minkä ikäinen tämä anoppi on? Onko työelämässä?
Itse ole 60v ja siis mummo-ikäinen vaikka en mummo olekkaan.
En käsitä mistä näitä niskavuorenemäntä anoppeja muka löytyy nykyään.
Itse en tunnista ainuttakaan tuttavapiiristäni. Kaikki ovat normaaleja ja fiksuja ihmisiä, auttavat jos pyydetään.
Kyllä nuo asian esittävät niin, että ovat auttaneet, vaikka oikeasti ovat istuneet pers kiinni sohvassa Emmerdalea tuijottaen japalvelua odottaen. Hyvässä lykyssä moittineet, että onpas teillä isoja villakoiria sohvan alla.
Eivät nuo ylpeile, että kävinpäs jyräämässä miniän ja sainpas annettua maitoallergiselle pienokaiselle jätskiä!
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten ? On kai hänelläkin nyt täysi oikeus tulla sinne. Eikö ilmainen apu kelpaa ? Maksa sitten siitä jollekin. Jos hän nyt kerran on sen lapsen isoäiti.......oikea siis. Ilmainen apu kelpaisi kelle tahansa. Mitä haittaa siitä on, että anoppi tulee sinne ? Onko hän jotenki......miten sen nyt sanoisi........? Sanopas sä se, miksei hän saisi sinne tulla ja auttamaan ?
Mun anoppi on paha ihminen. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopin paikka ei ole synnärillä, piste.
Ei, siellä on sen oman äidin paikka, luonnollisesti. Siitä voi jo pikku hiljaa alkaa sysäämään sivuun sitä lapsen isää. Toki se oma äiti sitten auttelee siinä vauva-arjessa aika paljonkin. Isä sopeutuu siihen kyllä nopeasti, vaikka aluksi valittelisikin. Sanot vaan, ettei se ymmärrä ja että uutena äitinä tarvitset tukea (äidiltäsi, et mieheltäsi) jne. Anoppia ei päästetä lähimaillekaan ainakaan muutamaan viikkoon ja kun se sitten lopulta on pakko päästää vauvaa katsomaan, niin se ei saa koskea siihen. Rahat voidaan kyllä ottaa vastaan, mutta ei vaatteita! Koska ne on rumia ja turhia ja väärän värisiä ja tuhoaa luonnon ja olet minimalisti ja kulutusvastainen.
Nykyään on hirveän helppo ottaa vaatteesta kuva ja kysäistä, että onko tarvetta, niin voisin ostaa. Vääränkokoiset vaatteet vain harmittaa eikä mummo muutenkaan voi tietää, miten paljon vauvalla on jo tietyn kokoisia vaatteita.
Eihei. Kyllä mummo tietää paremmin sopivan vaatteen koon kuin lapsen äiti!
Ainakin mun anoppi. Yllättävän monta hutiostosta kyllä teki.
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihmisiltä on kadonnut kyky kommunikoida? Jos jonkun käytös tuntuu ikävältä, niin siitä voi sanoa hänelle suoraan. Ei hän muuten voi tietää. Miksi pitää ottaa henkilökohtaisesti, jos joku haluaa antaa omasta mielestään hyviä vinkkejä? Kuuntelee ne ja ottaa käyttöön, jos on hyvä vinkki, jos on huono, niin kertoo sitten vastavuoroisesti miksei se toimi.
Esimerkiksi eräs sukulaiseni, terveydenhuollossa uransa tehnyt erittäin koulutettu ammattilainen kauhistui, kun lapsi kävi pesemässä hampaat aamulla ennen aamupalaa. Että herranen aika, eihän noin tehdä, kun hampaat pestään aamupalan jälkeen, eikö neuvolassa edes tuota neuvota nykyisin. Voi tätä nykyaikaa. Valistin häntä sitten siitä, että nykytiedon ja -käytännön mukaan hampaat pestään ennen aamupalaa. Näin hammastahanan happohyökkäykseltä suojaava vakutus vaikuttaa jo syödessä ja se on hammaskiilteelle parempi. Siiäpä oppi sukulainen itse ja vaihtoi itsekin käytäntöä (tosin tarkisti ensin hammaslääkäriltään minun jakaman tiedon)
En ottanut sitä henkilökohtaisesti. Ajat muuttuu ja tietenkin ihmiset neuvoo ja kertoo mielipiteitään sitten omien tapojensa mukaan.
Keskustelu tosielämästä:
Minä: En halua, että käyt meillä joka päivä!
Anoppi: Ei tästä ole minulle mitään vaivaa.
Miten kommunikoit tuollaisen kanssa, joka saa väännettyä kaiken sanomasi oman mielensä mukaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
yyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy anoppi yyyyyyyyyyyy
Turpa kii buumeri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin ihmisiltä on kadonnut kyky kommunikoida? Jos jonkun käytös tuntuu ikävältä, niin siitä voi sanoa hänelle suoraan. Ei hän muuten voi tietää. Miksi pitää ottaa henkilökohtaisesti, jos joku haluaa antaa omasta mielestään hyviä vinkkejä? Kuuntelee ne ja ottaa käyttöön, jos on hyvä vinkki, jos on huono, niin kertoo sitten vastavuoroisesti miksei se toimi.
Esimerkiksi eräs sukulaiseni, terveydenhuollossa uransa tehnyt erittäin koulutettu ammattilainen kauhistui, kun lapsi kävi pesemässä hampaat aamulla ennen aamupalaa. Että herranen aika, eihän noin tehdä, kun hampaat pestään aamupalan jälkeen, eikö neuvolassa edes tuota neuvota nykyisin. Voi tätä nykyaikaa. Valistin häntä sitten siitä, että nykytiedon ja -käytännön mukaan hampaat pestään ennen aamupalaa. Näin hammastahanan happohyökkäykseltä suojaava vakutus vaikuttaa jo syödessä ja se on hammaskiilteelle parempi. Siiäpä oppi sukulainen itse ja vaihtoi itsekin käytäntöä (tosin tarkisti ensin hammaslääkäriltään minun jakaman tiedon)
En ottanut sitä henkilökohtaisesti. Ajat muuttuu ja tietenkin ihmiset neuvoo ja kertoo mielipiteitään sitten omien tapojensa mukaan.
Keskustelu tosielämästä:
Minä: En halua, että käyt meillä joka päivä!
Anoppi: Ei tästä ole minulle mitään vaivaa.
Miten kommunikoit tuollaisen kanssa, joka saa väännettyä kaiken sanomasi oman mielensä mukaiseksi.
Anoppi saattaa myös sanoa : Kysytään poikani mielipidettä :)))))
Miten voi olla niin vaikeaa asettua toisen asemaan? Etenkin jos on käynyt aikoinaan läpi saman elämänvaiheen.
Sen sijaan että tunkee ja tuppautuu, kysyisi tuoreilta vanhemmilta tarvitsevatko mahdollisesti apua, millaista ja milloin. Ehkä kannattaisi kokeilla.
Vierailija kirjoitti:
En kommentoi muuta kuin että mies, joka asettaa äitinsä vaimonsa edelle (ja siis esimerkiksi puolustaa ajatusta, että äitinsä tulee "auttamaan") on raivostuttava.
Mieheni on sellainen, edelleen, 40 yhteisen vuoden jälkeenkin. Onneksi pluspuolet kompensoivat riittävästi tätä piiiitkää miinusta.
Voiko olla riittävästi pluspuolia, jotka kompensoisivat sen ikävän asian, että mies asettaa äitinsä vaimon edelle?
Mihin ihmisiltä on kadonnut kyky kommunikoida? Jos jonkun käytös tuntuu ikävältä, niin siitä voi sanoa hänelle suoraan. Ei hän muuten voi tietää. Miksi pitää ottaa henkilökohtaisesti, jos joku haluaa antaa omasta mielestään hyviä vinkkejä? Kuuntelee ne ja ottaa käyttöön, jos on hyvä vinkki, jos on huono, niin kertoo sitten vastavuoroisesti miksei se toimi.
Missä on sen kysymättäneuvojan kommunikointitaidot?
Onko sinun pakko kertoa anopille milloin olet sinne synnärille lähdössä? Minun lähipiirissä on aina kerrottu sitten vasta kun vauva on syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinun pakko kertoa anopille milloin olet sinne synnärille lähdössä? Minun lähipiirissä on aina kerrottu sitten vasta kun vauva on syntynyt.
Onko sinun pakko kertoa anopille milloin olet sinne synnärille lähdössä? Minun lähipiirissä on aina kerrottu sitten vasta kun vauva on syntynyt.
Ja siitäkö anoppi ei muka tiedä missä vauva on?
Vierailija kirjoitti:
Ilman häntä ei olisi sun lastakaan. Mieti sitä hetki.
Ilman Eevan ja Aatamin pelleilyä paratiisin yrttitarhassa ei olisi sinuakaan. Mietipä sitä hetki.
Vierailija kirjoitti:
Tuskin se anoppi varsinaisesti pahuuttaan haluaisi auttaa uutta perhettä ja hoitaa lapsenlastaan.
Joten mieti miten kommunikoit asian anopin kanssa. Varsinkin, jos sulla on pienikin epäilys siitä, että myöhemmin mummon apu olisi tarpeen. Jos nyt hieron anopin naamaan, että hän on hirviö, jonka et halua sekaantua mitenkään sun ja teidän elämään, niin sun ei tarvitse kaukaa hakea myöhemmin syytä sille, ettei kyseinen ihminen enää lämpene sun pyynnöille ja toiveille.
Ei pahuuttaan.
Mutta vuosikymmenet oli sitä mieltä, ettemme osaa hoitaa itse asioitamme, vaikka mieheni menestyi opinnoissaan ja töissään ja oli korkeapalkkainen. Kun itse sain unelmieni työpaikan, teki selväksi, että on helppo työ. No, sen verran helppo, että maisterinpaperit olivat tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas.
- palstalla kerran viikossa käväiseväNäitä kokemuksia riittää. Olen nähnyt myös työssäni.
T. Kätilö
Valitsitko ammattisi sen perusteella että olet lesbo?
Sun kaltaisesi älypää pitäisi todella laittaa töihin sinne synnytyssaliin pariksi viikoksi "avustamaan".
Kun maailmasi avartuisi, saattaisivat juttusikin parantua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten ? On kai hänelläkin nyt täysi oikeus tulla sinne. Eikö ilmainen apu kelpaa ? Maksa sitten siitä jollekin. Jos hän nyt kerran on sen lapsen isoäiti.......oikea siis. Ilmainen apu kelpaisi kelle tahansa. Mitä haittaa siitä on, että anoppi tulee sinne ? Onko hän jotenki......miten sen nyt sanoisi........? Sanopas sä se, miksei hän saisi sinne tulla ja auttamaan ?
Mun anoppi on paha ihminen. Siksi.
Anoppi voi olla paha, mutta myös vaarallinen. Jos tarjoaa vaarallista ruokaa, jättää ovia auki ja vaaran paikkoja, kuten rappuset, laiturit, terassit vahtimatta. Jos ei pidä huolta ettei viinaanmenevä pappa ahdista lapsia. Jos puhuu lasten vanhemmista tai muista läheisistä pahaa lasten kuullen. Jos on epäoikeudenmukainen ja esimerkiksi suosii poikia tyttöjen edelle. Siinä muutamia esimerkkejä.
Vierailija kirjoitti:
tietenkin ihmiset neuvoo ja kertoo mielipiteitään sitten omien tapojensa mukaan.
TIETENKÄÄN normaali ihminen ei neuvo ja kerro mielipiteutään, jos niitä ei erikseen kysytä!
Sellaista se muiden ihmisten kanssa vuorovaikuttaminen on: jaetaan havaintoja, ajatuksia mielipiteitä, kokemuksia, asioita joita muut ovat tehneet ja kertoneet, yms.
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrän, ettei anopin paikka ole synnärillä.
Mutta miten valitetaan siitä, että anoppi eli lapsen mummo haluaa auttaa vauvan hoidon kanssa?? Hirveä valitus päivittäin siitä, kuink isovanhemmat eivät auta. Yrittäkää äidit päättää mitä haluatte.
Se anoppi oli jo synnärillä synnyttäessään omia lapsiaan, todellakin liian intiimi tilaisuus toisen ihmisen synnytys, jossa muutenkin pitäisi saada olla rauhassa ja vanhempien tehtävä tutustua lapseensa. Muut kerkeää myöhemmin tutustua lapseen.
Mihin ihmisiltä on kadonnut kyky kommunikoida? Jos jonkun käytös tuntuu ikävältä, niin siitä voi sanoa hänelle suoraan. Ei hän muuten voi tietää. Miksi pitää ottaa henkilökohtaisesti, jos joku haluaa antaa omasta mielestään hyviä vinkkejä? Kuuntelee ne ja ottaa käyttöön, jos on hyvä vinkki, jos on huono, niin kertoo sitten vastavuoroisesti miksei se toimi.
Esimerkiksi eräs sukulaiseni, terveydenhuollossa uransa tehnyt erittäin koulutettu ammattilainen kauhistui, kun lapsi kävi pesemässä hampaat aamulla ennen aamupalaa. Että herranen aika, eihän noin tehdä, kun hampaat pestään aamupalan jälkeen, eikö neuvolassa edes tuota neuvota nykyisin. Voi tätä nykyaikaa. Valistin häntä sitten siitä, että nykytiedon ja -käytännön mukaan hampaat pestään ennen aamupalaa. Näin hammastahanan happohyökkäykseltä suojaava vakutus vaikuttaa jo syödessä ja se on hammaskiilteelle parempi. Siiäpä oppi sukulainen itse ja vaihtoi itsekin käytäntöä (tosin tarkisti ensin hammaslääkäriltään minun jakaman tiedon)
En ottanut sitä henkilökohtaisesti. Ajat muuttuu ja tietenkin ihmiset neuvoo ja kertoo mielipiteitään sitten omien tapojensa mukaan.