anoppi änkeämässä synnärille ja "auttamaan" vauva-arjessa

Ap ei ole vielä saanut sitä vauvaa, eikä ole tajunnut, miten paljon anopin apua tarvitsee. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys siihen, miten ap jaksaa äitinä ja tuleeko heille ero miehensä kanssa. Elämä vauvan ja pienen lapsen kanssa on todella raskasta ja kuormittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ole vielä saanut sitä vauvaa, eikä ole tajunnut, miten paljon anopin apua tarvitsee. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys siihen, miten ap jaksaa äitinä ja tuleeko heille ero miehensä kanssa. Elämä vauvan ja pienen lapsen kanssa on todella raskasta ja kuormittavaa.

ei se ole apua jos aiheuttaa harmaita hiuksia

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ole vielä saanut sitä vauvaa, eikä ole tajunnut, miten paljon anopin apua tarvitsee. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys siihen, miten ap jaksaa äitinä ja tuleeko heille ero miehensä kanssa. Elämä vauvan ja pienen lapsen kanssa on todella raskasta ja kuormittavaa.

Kyllä se miniä anoppinsa tuntee. Ei se siitä sen paremmaksi ainakaan muutu lapsenlapsen myötä, vaan sekoaa täysin, kuten tässäkin on jo käynyt. Ja siihen uuteen kuormittavaan tilanteeseen EI TODELLAKAAN TARVITSE YHTÄÄN TAAKKAA LISÄÄ.

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

anopin seura voi olla paljon raskaampaa kuin vauva-arki

just saying

Vierailija kirjoitti:

Ap ei ole vielä saanut sitä vauvaa, eikä ole tajunnut, miten paljon anopin apua tarvitsee. Sillä voi olla ratkaiseva merkitys siihen, miten ap jaksaa äitinä ja tuleeko heille ero miehensä kanssa. Elämä vauvan ja pienen lapsen kanssa on todella raskasta ja kuormittavaa.

Minä sain apua vauva-aikana ja pikkulapsiaikana. Tuttuni joka ei saanut, oli siitä myrkyllisen kateellinen ja jaksoi aina huomauttaa, miten minulla oli niin helppoa, kun lapsen isovanhemmat auttoivat. Ap:lla on hyvä tuuri, kun hänellä on anoppi tukiverkostona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

anopin seura voi olla paljon raskaampaa kuin vauva-arki

just saying

Idea siinä anopin avussa on, että hän hoitaa vauvaa sillä aikaa, kun sinä nukut/käyt suihkussa/syöt/käyt kaupassa/käyt tapaamassa kaveria/käyt miehesi kanssa vaikka ravintolassa syömässä.

"Kiitos ei Marjatta. En halua ketään muuta kuin mieheni mukaan synnytykseen ja alun vauva-arkeen"

Lue tosta tai lähetä tekstarina. Ei ole vaikeaa, vaihdat vaan nimen oikeaksi. Jos jankuttaa niin uudestaan " niin kuin sanoin, en halua. Olisi kiva, jos et viitsisi kärttää.".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

anopin seura voi olla paljon raskaampaa kuin vauva-arki

just saying

Idea siinä anopin avussa on, että hän hoitaa vauvaa sillä aikaa, kun sinä nukut/käyt suihkussa/syöt/käyt kaupassa/käyt tapaamassa kaveria/käyt miehesi kanssa vaikka ravintolassa syömässä.

jos vauvan kanssa on helppoa eikä ole tarvetta avulle? näin meillä ainakin vauvavuosi meni, nautin kaikin rinnoin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

anopin seura voi olla paljon raskaampaa kuin vauva-arki

just saying

Idea siinä anopin avussa on, että hän hoitaa vauvaa sillä aikaa, kun sinä nukut/käyt suihkussa/syöt/käyt kaupassa/käyt tapaamassa kaveria/käyt miehesi kanssa vaikka ravintolassa syömässä.

Ap on alapeukuttanut, eikä halua tehdä mitään näistä asioista. Ihan fine. Jokaisen oma valinta. Veikkaan vaan, että vauva-arjen rankkuus tulee olemaan hänelle hirveä yllätys.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

Oikeasti persoonallisuushäiriöiset TUNKEE juuri näin toisten hlökoht tilanteisiin lupaa kysymättä.

Kaikki ulkopuoliset äidin ja isän lisäksi synnärillä ovat riski levittää tauteja ja viruksia vauvoihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

anopin seura voi olla paljon raskaampaa kuin vauva-arki

just saying

Idea siinä anopin avussa on, että hän hoitaa vauvaa sillä aikaa, kun sinä nukut/käyt suihkussa/syöt/käyt kaupassa/käyt tapaamassa kaveria/käyt miehesi kanssa vaikka ravintolassa syömässä.

jos vauvan kanssa on helppoa eikä ole tarvetta avulle? näin meillä ainakin vauvavuosi meni, nautin kaikin rinnoin :)

Se on vähän kuin lottokone, joku saa helpon vauvsn, joka vain nukkuu ja hereillä ollessaan tuijottaa hiljaa tyhjyyteen. Toinen saa koliikkivauvan, jolla on allergioita ja korvatulehduskierre ja temperamentikas persoonallisuus. Jos joku on saanut kaksi lasta, voi päätellä, että ensimmäinen on ollut helppo ja siksi ovat hankkineet toisenkin, joka on ollut vähän toista masta ja siksi eivät ole hankkineet kolmatta.

Meillä anoppi sekosi esikoisen syntymän aikaan. Oli ollut sitä ennen ihan kiva ja järkevä. Osti pinnasängynkin itselleen, että ottaa vauvaa yökylään (meni yökylään eka kerran 3vuotiaana, ei todellakaan vauvana) ja yritti sen vuoksi pakottaa juottamaan korviketta vauvalle. Tuli synnärille kutsumatta (päästivät siellä isovanhemman sisään kysymättä). Omi vauvaa ja kantoi kauas äidistä, toiseen huoneeseen kun vauva itki. Tämä kaikki oli minulle, esikoisen äidille aivan todella ahdistavaa ja aloin inhota anoppia.

Luojan kiitos sitten tuli korona ja nähtiin tosi harvoin sen koronan alkuhysterian takia ja tässä välissä vauva ehti kasvaa useamman kuukauden. Jotenkin siinä ajassa tuli järki takaisin anopin päähän. Sen jälkeen on ollut hyvä mummi ja kuopuksen syntymästä ei enää seonnut ja kuopus oli niin paljon itkuisampi vauva, ettei edes pyrkinyt omimaan tätä. Olen alkanut uudelleen tykätä anopista ja saa hyvin vapaasti olla mummona lapsillemme (nyt jo 6 ja 4vuotiaat).

Eli tilanne voi onneksi muuttua normaaliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

anopin seura voi olla paljon raskaampaa kuin vauva-arki

just saying

Idea siinä anopin avussa on, että hän hoitaa vauvaa sillä aikaa, kun sinä nukut/käyt suihkussa/syöt/käyt kaupassa/käyt tapaamassa kaveria/käyt miehesi kanssa vaikka ravintolassa syömässä.

jos vauvan kanssa on helppoa eikä ole tarvetta avulle? näin meillä ainakin vauvavuosi meni, nautin kaikin rinnoin :)

Se on vähän kuin lottokone, joku saa helpon vauvsn, joka vain nukkuu ja hereillä ollessaan tuijottaa hiljaa tyhjyyteen. Toinen saa koliikkivauvan, jolla on allergioita ja korvatulehduskierre ja temperamentikas persoonallisuus. Jos joku on saanut kaksi lasta, voi päätellä, että ensimmäinen on ollut helppo ja siksi ovat hankkineet toisenkin, joka on ollut vähän toista masta ja siksi eivät ole hankkineet kolmatta.

no mulla oli helppo kokemus :)

Vierailija kirjoitti:

Meillä anoppi sekosi esikoisen syntymän aikaan. Oli ollut sitä ennen ihan kiva ja järkevä. Osti pinnasängynkin itselleen, että ottaa vauvaa yökylään (meni yökylään eka kerran 3vuotiaana, ei todellakaan vauvana) ja yritti sen vuoksi pakottaa juottamaan korviketta vauvalle. Tuli synnärille kutsumatta (päästivät siellä isovanhemman sisään kysymättä). Omi vauvaa ja kantoi kauas äidistä, toiseen huoneeseen kun vauva itki. Tämä kaikki oli minulle, esikoisen äidille aivan todella ahdistavaa ja aloin inhota anoppia.

Luojan kiitos sitten tuli korona ja nähtiin tosi harvoin sen koronan alkuhysterian takia ja tässä välissä vauva ehti kasvaa useamman kuukauden. Jotenkin siinä ajassa tuli järki takaisin anopin päähän. Sen jälkeen on ollut hyvä mummi ja kuopuksen syntymästä ei enää seonnut ja kuopus oli niin paljon itkuisampi vauva, ettei edes pyrkinyt omimaan tätä. Olen alkanut uudelleen tykätä anopista ja saa hyvin vapaasti olla mummona lapsillemme (nyt jo 6 ja 4vuotiaat).

Eli tilanne voi onneksi muuttua normaaliksi.

Tarkoitan, että tuli osastolle vauvan syntymän jälkeen. Synnärille eivät sentään päästäneet synnytystä seuraamaan :D

Eikö nykyään ole enää tavallista, että viersilutunnin aikana sukulaiset ja ystävät voivat tulla katsomaan uutta tulokasta? Voihan isä näyttää tuolloin vauvaa vaikka käytävällä.

Minä olin kyllä ihan lapsettomana jo yhden viikonlopun la-aamu/su-ip jäljiltä aina henkisesti ihan mustelmilla monta päivää. 

Seurasin myös millainen hornamummo anoppi oli omille tyttärilleen. Appi oli lisäksi siinä sitten yllyttämässä. Jauhoi miten EMO kyllä tietää. Yök.

Juu, ei meille tuota apua otettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti persoonallisuushäiriöinen anoppi ei vaivaudu auttamaan ketään, vaan keskittyy itsekkäästi omiin tarpeisiinsa ja on kylmä kuin kivi.

Ap kuvaa kokenutta vanhempaa naista, joka tietää, miten raskasta vauva-arki on ja tarjoutuu auttamaan, koska välittää.

Kannattaa pitää välit anoppiin nyt, koska ap huomaa kyllä jo kuukauden päästä, miksi sitä apua tarvitaan.

anopin seura voi olla paljon raskaampaa kuin vauva-arki

just saying

Idea siinä anopin avussa on, että hän hoitaa vauvaa sillä aikaa, kun sinä nukut/käyt suihkussa/syöt/käyt kaupassa/käyt tapaamassa kaveria/käyt miehesi kanssa vaikka ravintolassa syömässä.

jos vauvan kanssa on helppoa eikä ole tarvetta avulle? näin meillä ainakin vauvavuosi meni, nautin kaikin rinnoin :)

Se on vähän kuin lottokone, joku saa helpon vauvsn, joka vain nukkuu ja hereillä ollessaan tuijottaa hiljaa tyhjyyteen. Toinen saa koliikkivauvan, jolla on allergioita ja korvatulehduskierre ja temperamentikas persoonallisuus. Jos joku on saanut kaksi lasta, voi päätellä, että ensimmäinen on ollut helppo ja siksi ovat hankkineet toisenkin, joka on ollut vähän toista masta ja siksi eivät ole hankkineet kolmatta.

no mulla oli helppo kokemus :)

Minulla ja sisarellani taas oli noi vaikeammat kokemukset, ne ovat ihan yhtä yleisiä kuin helpotkin. Ap:lla on fifty fifty, kun ei voi vielä tietää, kumman saa.

Vierailija kirjoitti:

Tästä leikkaus parin vuoden pähän ja tämä sama äityli itkee täällä kun mummo ei auta. Miksiköhän ei?

Jännä miten näissä kommenteissa usein vihjaillaan, että jos ei pääse näkemään vauvaa välittömästi tämän synnyttyä, niin sitten on turha odottaa mitään apua.

Itse kun ilmoittaisin, että olen auttamassa, ilmoitatte ja pyydätte heti vaan kun tarvitsee. Vauva ei ole kasvanut aikuiseksi viikkojen päästä synnytyksestä, hyvin ehtii tähän ensinäkemiseen sitten kun se oikeasti vanhemmille sopii.