Eikö maalla asuessa kaipaa kaupungin palveluja vai oppiiko sitä vaan tyytymään siihen mitä saa?
Kun ajattelen omaa arkea niin ensinnäkin käyn töissä yliopistolla mikä olisi hankalaa maalta käsin tai ainakin matkoihin menisi julmetusti aikaa ja rahaa. Sitten toiseksi, tykkään käydä erilaisissa kulttuuririennoissa kuten teatteri tai jokin näyttely. Maalta olisi isompi kynnys lähteä varta vasten tällaisiin kun itse taas lyhyen matkan vuoksi voin vain piipahtaa jossain. Kolmanneksi, rakastan eksoottisia ruokia niin maalla noita ravintoloita on kovin vähän, täytyisi itse kokata sushit ja tapakset kun täällä riittää että kävelee sisään valmiiseen pöytään. Neljänneksi, reissaaminen on todella helppoa kun lähimmälle lentokentälle ja satamaan on vain muutaman kilometrin matka.
Olen joskus heikkona hetkenä miettinyt millaista se maalla oleminen sitten olisi mutta menisikö siellä sitten aika sen oman tontin puleraamiseen ja lasten kuskaamiseen ympäri kyliä ettei tulisi kaivanneeksikaan mitään jumppaa kummempaa harrastustakaan.
Vai miten siellä menee?
Kommentit (226)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Kohta 20 vuotta olenkin maalla asunut ilman autoa. Vaikka monet väittää ettei se olisi mitenkään mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti Ap asuu jossain pikkukaupungissa, koska Helsingissä ei voi asua niin, että matkaa satamaan, lentokentälle ja yliopistolle olisi muutama kilometri.
Pikkukaupungit taas ovat asia erikseen. Melko yhdentekevää, asuuko niissä vai maalla. Aika valikoivasti niitä palveluita kuitenkin käytetään.
Luehan tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Turhaa vastakkainasettelua joissain kommenteissa. Ihan kuin se oma valinta joko kaupungissa tai maalla olisi niin epävarma, että sitä täytyy pönkittää muiden valintoja kyseenalaistamalla.
Kaikki riippuu elämäntilanteesta ja siitä mitä arvostaa eniten.
Terv. Sekä kaupungissa että maalla asunut
Nykyisin vieläpä helposti voi kulkea kaupungin ja maaseudun väliä jos tarve on. Joskus näissä olikin suuria eroja, mutta ehkä siitä pitää sitten loputtomasti kiistellä kun eroja ei oikeasti paljonkaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisin mielelläni maalle. Vain monipuolisempia ruokakauppoja tulisi ikävä. Ja sitä että pääsee kävellen liikkumaan.
Pikkujaupunkilainen
Kyllähän nuo marketit aika tavalla hyvin varustettuja jokaisessa vähänkin suuremmassa lähitaajamassa on. Ei tuo ruuan monipuolisuus todellakaan ongelma ole.
Minäkin olen töissä yliopistolla. Asun maalla ja työmatkaani menee 15-20 minuuttia liikenteestä riippuen. Ja ne kaupungin muutkin palvelut löytyy sieltä vartin ajomatkan päästä. Tosin en niitä kaupungissa asuessakaan käyttänyt juurikaan.
Auto jos leviää, voin samana päivänä käydä ostamassa tai vuokraamassa uuden jos nykyinen vielä on järkevä omaan käyttöön korjata. Ei ole mikään pakko jäädä päiväkausiksi autottomaksi. Miehen vanhemmat asuu melkein naapurissa ja miehellä joskus ollut heiltäkin auto lainassa kun omansa hajosi.
En kaipaa kaupungissa asumisesta mitään. Täällä ei rällää mopopojat ikkunan alla, ei tule känniläisiä vastaan lenkeillä, omalla pihalla voi hillua vaikka alasti jos tykkää ja koirat voi kulkea vapaana mukana kaikissa hommissa. Pihatöistä tykkään, ne eivät ole minulle rasite vaan ilo. Jos niistä joskus tulee rasite, palkkaan jonkun tekemään ne puolestani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Auto saattaa levitä kaupungissakin ja sitten voi joutua odottamaan seuraavaa bussivuoroa jopa 15 minuuttia ja se on jo epäinhimillistä.
Ainakin Helsingissä enemmistö talouksista oli jo 10 vuotta sitten autottomia. Lähdettä en valitettavasti muista. Hesari tai Länsiväylä.
"Helsingissä yli puolet (noin 54–55 %) kaikista asuntokunnista ei omista henkilöautoa . Tämä tarkoittaa, että autottomia kotitalouksia on kaupungissa yli 170 000. Vastaavasti noin 45–46 % helsinkiläistalouksista omistaa vähintään yhden auton ."
https://hri.fi/data/showcase/helsingissa-yli-puolet-kaikista-asuntokunn…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä logiikalla maalla on halpaa asua mutta siellä on kallis asunto joka jää käteen kun sitä ei voi myydä?
Asunnon myynti kyllä riippuu ihan kaikkialla myös siisteydestä ja kunnosta.
Sijainti toki vaikuttaa jonkin verran, mutta kyllähän nyt kukin tietään mistä ja millaista asuntoa on etsimässä
Miksi puhut myynnistä kun kommentissa puhuttiin asumisesta ja sen hinnasta?
Minkähän kommentin oikein luit? Kyllä tuossa ihan myymisestä kirjoitettiin ...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Kohta 20 vuotta olenkin maalla asunut ilman autoa. Vaikka monet väittää ettei se olisi mitenkään mahdollista.
70 vuotta maalla asuneena, auto ei ole koskaan jättänyt tienposkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun maaseudulla, lähimmät kaupungit n tunnin ajomatkan päässä.
Kaupungin palveluita en käytä oikeastaan ollenkaan, tilataan kotiin se mitä lähitaajaman marketista ei saa. Viimeksi olen käynyt kaupungissa vajaa 2v sitten kun tarvitsin hautaustoimistoa.
En matkustele muuta kuin omalla autolla ja harratukset liittyvät luontoon ja treenaamiseen, niihin en tarvi kaupallisia palveluita. Olen kiinnostunut taiteesta ja kulttuurista, mutta ei minun silti tarvi ihmisten ilmoille lähteä niitä harrastamaan.
Tykkään siitä vapaudesta että jokainen saa elää semmoista elämää mistä tykkää!
Mut mitä sä teet? Miten sä elät? Istut yksiksesi jossain kuusen alla laskemassa käpyjä?
Oikeastiko kaupunkilainen ei osaa keksiä itselleen tekemistä, jos sitä ei joku hänelle tee valmiiksi?
Tätä vähätteleä minä olen aina ihmetelkyt ja inhonnut "kaupunkilaisia" kohtaan, samoin ilkeys, mistä tämä kumpuaa?
Itse edustanut aina molempia, lapsuuden vietin maalla ja viimeiset 40v koti maalla ja kaupungissa ja vietetään aikaa puoliksi, eli molemmista kokemusta löytyy.
Ja tähän samaan ongelmaan en ole törmännyt kaupungissa.
Maalainenko tämänKIN aloituksen teki?
Ei, hän kertoi asuvansa kaupungissa, enkä näe aloituksessa mitään halveksutaan tai ilkeyttä, vaan hän lähtee kyselemään avoimin mielin ja hyviä tapja kunnioittaen.
Lähinnä viittaan näihin kommenteihin, jossa luodaan vastakkainasettelua.
Suomessahan ei ole kovin suurta eroa luontoelämyksisså, asuiko kaupungissa esim.Helsinki, Tampere jne vai maalla, koska Suomi on tuhansien järvien maa, metsää ja rakentamatonta maata kaikkialla, jopa Helsingin Mannerheimintiellä, ilma puhdasta ja eläimiä kaikkialla. Ja tiedän tämän kokemuksesta.
Kyllähän tuo oli ihan klassinen provosoiva kaupunkilaiset vastaan maalaiset aloitus. On näitä täällä ollut.
Hän työskentelee sentään yliopistossa, harrastaa kulttuuria ja eksoottisia ravintoloita, mutta maalaisella kanssasisarella ei sit varmaan ole muuta kuin lasten kuskailu ja joku jumppa, mutta eihän siellä varmaa muuta osata kaivatakaan, koska, noh ovat maalaisia.
No minulla ei ole edes lapsia jota kuskailla mutten missään nimessä vaihtaisi tätä maalaistaloa kaupunkiasuntoon mistään hinnasta. Meri on lähellä ja Helsinkiin pääsen tunnissa jos niin haluan. Miksi pitäisi edes kaivata kaupunkiin kun täällä maaseudulla pikkukaupungin kupeessa viihtyy ja tekemistä riittää niin paljon ettei vuorokauden tunnit meinaa riittää? Ja ei, en ole jyväjemmari eikä minulla ole kissaa kummempaa hoidettavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Auto saattaa levitä kaupungissakin ja sitten voi joutua odottamaan seuraavaa bussivuoroa jopa 15 minuuttia ja se on jo epäinhimillistä.
Ainakin Helsingissä enemmistö talouksista oli jo 10 vuotta sitten autottomia. Lähdettä en valitettavasti muista. Hesari tai Länsiväylä.
"Helsingissä yli puolet (noin 54–55 %) kaikista asuntokunnista ei omista henkilöautoa . Tämä tarkoittaa, että autottomia kotitalouksia on kaupungissa yli 170 000. Vastaavasti noin 45–46 % helsinkiläistalouksista omistaa vähintään yhden auton ."
https://hri.fi/data/showcase/helsingissa-yli-puolet-kaikista-asuntokunn…
Monissa kaupunginosissa autollisia kuitenkin yli 70% ja yleisintä Helsingissäkin pientalovaltaisissa esikaupunginosissa.
Lisäksi mm.Turku ja Tampere ei eroa näistä luvuista paljonkaan. Pohjoisempaan mentäessä on kaupungeissa jonkin verran enemmän autollista väkeä.
Tämähän on suoraan kytköksissä julkisen liikenteen määrään.
Vierailija kirjoitti:
Minä en Helsingissä asuessani käynyt kertaakaan oopperassa tai edes kiasmassa. Vaikka olin pari vuotta töissä aivan stoccan nurkalla silloin kun Stockmann oli vielä hienointa mitä Suomesta löytyi, kävin siellä tasan kerran lounastunnilla.
Työpaikka Helsingin ytimessä oli aivan vihoviimeinen riesa kun työmatkat söivät vapaa-aikaa eikä ytimessä ollut mitään sellaista mitä tarvitsen kuin max. muutaman kerran kuukaudessa ja vasta illalla tai viikonloppuna.
Tämä siis siihen aikaan kun keskustassa vielä olikin jotain kuten erikoisliikkeitä, palveluja, ainoat kunnon leffateatterit jne eikä vain paikkoja joissa voi vetää nuppinsa turvoksiin tai tatskat naamaan.
Ja vielä ydintä pahempi työpaikan sijainti on se vähän sivussa ytimestä, jolloin julkisilla liikkuessa tarvitsee vaihdon ja poikittaisliikennettä. Ytimessä kävin vajaassa tunnissa per suunta, ytimen sivuun meni puolitoista, vaikka sijainti oli teoriassa lähempänä kotia.
Mitä tuohon ytimen asiointiin ja työpaikkojen sijaintiin tulee, niin johan EK uikutti, että etätyö tappaa ytimen ravintolat ja kaupat, mutta jos ihan lounasravintoloita ei lasketa, niin ihanko oikeasti siellä ytimessä jokaisena arkipäivänä mentiin töiden jälkeen ulos syömään ja shoppailemaan. Mitä nyt itse muistan, niin kiireesti vain lähdettiin kotiin, kun se työmatka söi muutenkin niin jumalattoman siivun vapaa-ajasta. Sitä paitsi etätöissä ainakin mun lounasetuni menee ytimen ketjulounasravintolan sijaan oman paikkakunnan pikkuyrittäjälle, eli siinä missä yksi häviää, toinen voittaa.
Todennäköisesti et käy missään mainitsemissasi riennoissa niin usein, että sillä olisi olennaista merkitystä. Lentokentät on sitä paitsi maalla. Samoin maalta pääsee usein vartissa ravintolaan.
Olen asunut kaupungissa koko elämäni, mutta en näe tätä itselleni minään itseisarvona varsinkaan nyt lapsiperheen kanssa.
Tietysti työt ja opiskelut asia erikseen, mutta toisilla nekin maalla tai etänä.
Eipä niitä palveluita kohta saa kaupungeissakaan, ainakaan tärkeitä palveluita kuten terveydenhuoltoa. Joten ihan sama sitten muuttaa maalle ja kasvattaa vaikka iilimatoja lääkkeeksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin hyvä puoli on työpaikat ja palvelut. Huonona puolena ruuhkat, melu, saasteet, ahtaat asunnot ja se, että jos ei ole omaa pihaa, ei voi piipahtaa leikkimään tai pyöräilemään tuosta vain oven avaamalla. Siis työläys pikku asioissa.
Ei voi piipahtaa pyöräilemään? Mitä ihmettä? Tää on kummallisin väite mitä olen hetkeen kuullut. Pyöräkaistojahan on aivan joka puolella ja pyörä on yleinen kulkuväline, joillekin vuoden ympäri.
Kaupunki- ja/tai hyötypyöräily ei ole sama asia kuin pyöräily liikunta- saati urheilumuotona; ensimmäistä voi harrastaa autojen seassa mutta jälkimmäistä ei niinkään.
Helsingissä on todella hyvin vihreitä pyöräreittejä aivan keskustan vieressä. Esim Seurasaarenselän ympäri 20km on käytännössä kokonaan pyörätietä puiden keskellä, ja siihen on helppo lisätä muitakin vihreitä pätkiä halutessaan; Laajalahden luonnonsuojelualueen vaillapa. Keskuspuisto on valtava, vanhankaupunginselän ympäri kulkee myös ihana reitti, siellä voi mennä pitkospuita pitkin tiirailemaan lintuja tai piknikille Lammassaareen jne.
Helsinki on täynnä vihreitä reittejä, ei siellä liikenteen seassa tarvi pyöräillä. Useita uimarantojakin matkalla.
Reittivaihtoehtoja on lukemattomia, toisin kuin maalla, jossa polkuja ja teitä kulkee paljon vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä logiikalla maalla on halpaa asua mutta siellä on kallis asunto joka jää käteen kun sitä ei voi myydä?
Asunnon myynti kyllä riippuu ihan kaikkialla myös siisteydestä ja kunnosta.
Sijainti toki vaikuttaa jonkin verran, mutta kyllähän nyt kukin tietään mistä ja millaista asuntoa on etsimässä
Miksi puhut myynnistä kun kommentissa puhuttiin asumisesta ja sen hinnasta?
Koska se on oleellinen osa asumisen hintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Auto levisi viimeksi 2014, soitin hinusauton, joka toi sijaisauton ja sitten ajoin sillä pari viikkoa ja ostin uuden auton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en Helsingissä asuessani käynyt kertaakaan oopperassa tai edes kiasmassa. Vaikka olin pari vuotta töissä aivan stoccan nurkalla silloin kun Stockmann oli vielä hienointa mitä Suomesta löytyi, kävin siellä tasan kerran lounastunnilla.
Työpaikka Helsingin ytimessä oli aivan vihoviimeinen riesa kun työmatkat söivät vapaa-aikaa eikä ytimessä ollut mitään sellaista mitä tarvitsen kuin max. muutaman kerran kuukaudessa ja vasta illalla tai viikonloppuna.
Tämä siis siihen aikaan kun keskustassa vielä olikin jotain kuten erikoisliikkeitä, palveluja, ainoat kunnon leffateatterit jne eikä vain paikkoja joissa voi vetää nuppinsa turvoksiin tai tatskat naamaan.
Ja vielä ydintä pahempi työpaikan sijainti on se vähän sivussa ytimestä, jolloin julkisilla liikkuessa tarvitsee vaihdon ja poikittaisliikennettä. Ytimessä kävin vajaassa tunnissa per suunta, ytimen sivuun meni puolitoista, vaikka sijainti oli teoriassa lähempänä kotia.
Mitä tuohon ytimen asiointiin ja työpaikkojen sijaintiin tulee, niin johan EK uikutti, että etätyö tappaa ytimen ravintolat ja kaupat, mutta jos ihan lounasravintoloita ei lasketa, niin ihanko oikeasti siellä ytimessä jokaisena arkipäivänä mentiin töiden jälkeen ulos syömään ja shoppailemaan. Mitä nyt itse muistan, niin kiireesti vain lähdettiin kotiin, kun se työmatka söi muutenkin niin jumalattoman siivun vapaa-ajasta. Sitä paitsi etätöissä ainakin mun lounasetuni menee ytimen ketjulounasravintolan sijaan oman paikkakunnan pikkuyrittäjälle, eli siinä missä yksi häviää, toinen voittaa.
Siksi pitäisikin asua ytimessä, eikä jossain kaukiossa. Kalliosta pääsi vaikka kävellen stokkalle. Tai ratikalla 10 minuutissa aikatauluja katsomatta. Eikä Kalliokaan ihan ydintä.
Kasvoin maalla, hirveä hinku kaupunkiin. No sitten opiskelemaan Helsinkiin ja jäin töihin. Juoksin riennoissa ja kaikki oli lähellä ja hienoa. Kunnes sitten ei enää ollutkaan, kuppilat yms riennot ei kiinnostaneet ja omaan harrastukseen pääsemiseen meni paljon aikaa ja rahaa. Muutin maalle. Ei nytkään ole omalla autolla pitkä aika Helsinkiin, joten pidän nyt tästä vaihtoehdosta. Käyn toimistolla ehkä kerran viikossa.
Kummassakin on hyviä ja huonoja puolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalta pääsee kaupunkiin aika nopeasti. Sitten voi mennä takaisin maalle jossa on rauhallista ja kaunista.
No mulla ei tällä hetkellä ole edes autoa niin edessä olisi ensimmäisenä siis sen hankinta ja sitten siitä seuraavat parkkipaikkaongelmat kun lähtee kaupunkiin avauksessa luettelemiini asioihin.
Miksi siis edes pohdit mitään tällaista?! Oliko taas vain tarkoitus parjata maalla asuvia ihmisiä junteiksi, jotka eivät harrasta kulttuuria ja käy syömässä eksoottisia ruokia ravintolassa? Ihan tosi väsynyttä nyt taas.
Katsos, kun ei ole vain yhtä oikeaa tapaa elää rikasta elämää. Maalla asumisessa on omat juttunsa ja harrastuksena, mitkä kaupungissa on mahdottomia. Meiltä pääsee 30 minuutissa junalla Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin, mutta en kaipaa sieltä mitään.
Mikään ei ole sen helpompaa, kuin provosoida lantapuntteja kun kaikki menee tunteisiin ja täysillä.
-eri
Taitaa käydä aika pitkäksi teillä siellä kaupungissa?
Näköjään sinullakin siellä maalla sitten, jos pidät täällä olemista tylsistymisen merkkinä. 😄
No nimenomaan pidän palstailua tylsistymisen merkkinä mutta minä olenkin olosuhteiden pakosta nyt liikuntakyvytön ja siksi hengailen palstalla. Mikäli olisi terveet koivet en katsoisi palstaa päinkään.
Eri
Minä en Helsingissä asuessani käynyt kertaakaan oopperassa tai edes kiasmassa. Vaikka olin pari vuotta töissä aivan stoccan nurkalla silloin kun Stockmann oli vielä hienointa mitä Suomesta löytyi, kävin siellä tasan kerran lounastunnilla.
Työpaikka Helsingin ytimessä oli aivan vihoviimeinen riesa kun työmatkat söivät vapaa-aikaa eikä ytimessä ollut mitään sellaista mitä tarvitsen kuin max. muutaman kerran kuukaudessa ja vasta illalla tai viikonloppuna.
Tämä siis siihen aikaan kun keskustassa vielä olikin jotain kuten erikoisliikkeitä, palveluja, ainoat kunnon leffateatterit jne eikä vain paikkoja joissa voi vetää nuppinsa turvoksiin tai tatskat naamaan.