Eikö maalla asuessa kaipaa kaupungin palveluja vai oppiiko sitä vaan tyytymään siihen mitä saa?
Kun ajattelen omaa arkea niin ensinnäkin käyn töissä yliopistolla mikä olisi hankalaa maalta käsin tai ainakin matkoihin menisi julmetusti aikaa ja rahaa. Sitten toiseksi, tykkään käydä erilaisissa kulttuuririennoissa kuten teatteri tai jokin näyttely. Maalta olisi isompi kynnys lähteä varta vasten tällaisiin kun itse taas lyhyen matkan vuoksi voin vain piipahtaa jossain. Kolmanneksi, rakastan eksoottisia ruokia niin maalla noita ravintoloita on kovin vähän, täytyisi itse kokata sushit ja tapakset kun täällä riittää että kävelee sisään valmiiseen pöytään. Neljänneksi, reissaaminen on todella helppoa kun lähimmälle lentokentälle ja satamaan on vain muutaman kilometrin matka.
Olen joskus heikkona hetkenä miettinyt millaista se maalla oleminen sitten olisi mutta menisikö siellä sitten aika sen oman tontin puleraamiseen ja lasten kuskaamiseen ympäri kyliä ettei tulisi kaivanneeksikaan mitään jumppaa kummempaa harrastustakaan.
Vai miten siellä menee?
Kommentit (174)
Sitten kun maalta kaivataan rientoihin, niin silloin sinne lähdetään. Ei se ole sen vaikeampaa. N. 30 minsaa ja olen kasvukeskuskaupungin keskustassa. Helsinkiin alle 2 tuntia. Auto tietysti tarvitaan.
Mun työkaveri pääkaupunkiseudulla (asuu Helsingissä) käyttää julkisilla työmatkaansa tunnin suuntaansa, nyt kun on korjauksia junissa/metrossa niin melkein 2 tuntia. Eipä tuo nyt niin helppoa liikkumista ruokaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen maaltamuuttaja, muutin pois heti kun pystyin enkä kaipaa takas siihen ankeuteen. Toki jossain Kouvolassa asuminen olisi ihan yhä ankeaa kuin maallakin.
Kouvola oli oikeastaan ainoa kaupunki jossa viihdyin. Nuorempana tuli muuteltua useampaan otteeseen, Kouvolassa jäi kenties parhaat tutut.
Isommissa kaupungeissa en viihtynyt missään, ja enää en ole reiluun 20 vuoteen asunut edes pienemmässä kaupungissa.
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan kaipaa jokapäiväiseen arkeeni kaupungista mitään, mitä ei maalla olisi. Silloin kun tekee mieli päästä kaupunkiin vaikka leffateatteriin tai shoppailemaan, niin sinne pääsee kyllä helposti autolla. Kaupungissa asuessani (opiskeluaikana) kaipasin taas valtavasti maalle. Oli ikävä jokapäiväisiä metsäkävelyjä koiran kanssa, rauhallisia rantoja ja uimaretkiä, talvella tykkylumisia puita, kesällä avaria niitty- ja peltomaisemia ympärillä. Sitä, että luonnon eläimet käy pihalla ja saa seurata niiden elämää. Itse vaan kaipaan luonnon rauhaa ympärille ja sitä, että voin poistua sieltä kiireisempään ympäristöön ja kaupunkiin halutessani, mutta ei ole pakko koko ajan olla siellä ihmismassojen keskellä.
Kuulostaa hyvältä elämänasenteelta mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Kun perheessä on neljä autoa niin ei se ihan hirveän vaikeaksi mene. Jonkilaista säätöä toki autojen kanssa välillä on.
Neljän auton hinnalla luulisi asuvan mukavasti kaupungissakin, elleivät ole jotain maaseudulle tyypillisiä puoliraatoja. Sen ymmärrän, että maaseudulla on todella halpaa asua, mutta taloudellinen hyöty on aika olematon jos matka-ajoille annetaan joku hinta. Puhumattakaan siitä, miten vaikeaa on myydä pois talo maaseudulta ja voi jäädä kallis mustapekka käteen.
Miksi se oma koti pitäisi myydä ? Jälkikasvu käyttää sitä sitten kun aika jättää
No huhhuh. Mitäpä jos ja kun ei käytäkään? Suomi on täynnä hylättyjä taloja, juurikin tällaisen ajattelun takia kun ne eivät kelpaa jälkipolville.
Muutin 20 vuotta sitten Helsingistä maalle. Opiskelin maatalousammatin ja sain hyvän vakituisen työpaikan. Päivääkään en ole pkseutua ikävöinyt. Olen pääkaupungissa satunnaisesti täsmäiskuna vieraillut, mutta mahdollisimman äkkiä kotiin takaisin maalle poistunut.
Oulu on lähin kaupunki ja siellä tulee käytyä pari kertaa vuodessa, muttei sielläkään kauaa viitsi viipyä.
Asun noin 7000 asukkaan kunnassa ja täällä on kyllä kaikki mitä perus arkeen tarvitaan ja loput palvelut haetaan sitten kauempaa.
Asun pikkukaupungissa ja täällä on asiat hyvin. Perheet asuu omakotitaloissa ( edullista) ja autoilla liikutaan. Parkkeeraus on ilmaista ja parkkitilaa riittää. Ei tarvitse asioidessa miettiä koskaan, mihin saisi auton parkkiin.
Täällä on monipuolinen harrastustusmaailma lapsille ja ryhmiin mahtuu. Monipuolinen musikkiopisto, lätkää, jalkapalloa, uintia ja ihan kaikkea.
Tuntemani Helsingissä asuvat eivät asu keskustassa. Sanovat, etteivät ole käyneetkään keskustassa 10 vuoteen..Eivät käy baletissa eikä oopperassa ja harvoin teatterissakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Kun perheessä on neljä autoa niin ei se ihan hirveän vaikeaksi mene. Jonkilaista säätöä toki autojen kanssa välillä on.
Neljän auton hinnalla luulisi asuvan mukavasti kaupungissakin, elleivät ole jotain maaseudulle tyypillisiä puoliraatoja. Sen ymmärrän, että maaseudulla on todella halpaa asua, mutta taloudellinen hyöty on aika olematon jos matka-ajoille annetaan joku hinta. Puhumattakaan siitä, miten vaikeaa on myydä pois talo maaseudulta ja voi jäädä kallis mustapekka käteen.
Miksi se oma koti pitäisi myydä ? Jälkikasvu käyttää sitä sitten kun aika jättää
No huhhuh. Mitäpä jos ja kun ei käytäkään? Suomi on täynnä hylättyjä taloja, juurikin tällaisen ajattelun takia kun ne eivät kelpaa jälkipolville.
Eikö se ole jokaisen vapaasti päätettävissä miten omaisuutensa käyttää. On niitä kaupungissakin hyljättyjä kerrostaloja kun putket paukkuvat, katto vuotaa ja ulkokuori rapautuu, asuntoyhtiö persaukinen
Millä logiikalla maalla on halpaa asua mutta siellä on kallis asunto joka jää käteen kun sitä ei voi myydä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalta pääsee kaupunkiin aika nopeasti. Sitten voi mennä takaisin maalle jossa on rauhallista ja kaunista.
No mulla ei tällä hetkellä ole edes autoa niin edessä olisi ensimmäisenä siis sen hankinta ja sitten siitä seuraavat parkkipaikkaongelmat kun lähtee kaupunkiin avauksessa luettelemiini asioihin.
Miksi siis edes pohdit mitään tällaista?! Oliko taas vain tarkoitus parjata maalla asuvia ihmisiä junteiksi, jotka eivät harrasta kulttuuria ja käy syömässä eksoottisia ruokia ravintolassa? Ihan tosi väsynyttä nyt taas.
Katsos, kun ei ole vain yhtä oikeaa tapaa elää rikasta elämää. Maalla asumisessa on omat juttunsa ja harrastuksena, mitkä kaupungissa on mahdottomia. Meiltä pääsee 30 minuutissa junalla Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin, mutta en kaipaa sieltä mitään.
Mikään ei ole sen helpompaa, kuin provosoida lantapuntteja kun kaikki menee tunteisiin ja täysillä.
-eri
Taitaa käydä aika pitkäksi teillä siellä kaupungissa?
Peiteltyä kateutta se on
Kateutta mistä? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Ampuisin itseäni mielummin päähän kuin muuttaisin maalle.
Ap:lta tätä voi kysellä. Jos ihminen pohtii millaista on asua maalla, niin silloin joku osa sinne vähän kaipaa. Kateus voi olla myös positiivinen tunne, haikeutta jotain sellaista kohtaan, mitä itsellä ei ole.
En ole koskaan pohtinut kaupungissa asumisen mahdollisuutta, koska en kaipaa sieltä aktiivisesti yhtään mitään (olen asunut kaupungissa 8 opiskeluvuotta). Kaupunkiin on pakko tulla, jos tarvitsee esimerkiksi sairaalan palveluja. Kaupungissa on käyty myös huonekaluja ostamassa, koska on haluttu testata sohvat ja sängyt. Autokaupoilla on myös käyty kaupungissa. Monia muitakin asioita on toimitettu kaupungissa, mutta ei siellä silti ole mitään sellaista, minkä takia siellä haluaisi asua. Käytetään oman kunnan yritysten palveluja mahdollisimman pitkälle ja vain pakolliset kaupungista.
Justiinsa näin menee kun miettii fiksusti. Ei ole mitään ongelmia käyttää kaupunkien palveluita, vaikka ei siellä asuisikaan. Sen tekee ja siten asioi miten kulloinkin tarvitsee.
Minä pääsen tästä ongelle ja uimaan sekä patikoimaan kävellen omalta pihalta. Puoliso tekee askareitaan omassa verstaassa omalla tontillamme. Koirat nauttii kesäpäivästä aidatulla tontilla. Pääskyjen pesintä on meneillään talomme räystään alla. Ne pitää hyttyset pois meitä kiusaamasta. Perhoset lentelee puutarhassamme. Olemme istuttaneet perunaa, retiisiä, sipuleita. Marjapensaitakin on. Näiden sadon poimimme sitten myöhemmin kesällä. Ajattelin pari omenapuuta istuttaa jossain vaiheessa. -nelonen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Kun perheessä on neljä autoa niin ei se ihan hirveän vaikeaksi mene. Jonkilaista säätöä toki autojen kanssa välillä on.
Neljän auton hinnalla luulisi asuvan mukavasti kaupungissakin, elleivät ole jotain maaseudulle tyypillisiä puoliraatoja. Sen ymmärrän, että maaseudulla on todella halpaa asua, mutta taloudellinen hyöty on aika olematon jos matka-ajoille annetaan joku hinta. Puhumattakaan siitä, miten vaikeaa on myydä pois talo maaseudulta ja voi jäädä kallis mustapekka käteen.
Miksi se oma koti pitäisi myydä ? Jälkikasvu käyttää sitä sitten kun aika jättää
No huhhuh. Mitäpä jos ja kun ei käytäkään? Suomi on täynnä hylättyjä taloja, juurikin tällaisen ajattelun takia kun ne eivät kelpaa jälkipolville.
Onko ne jotenkin erityisen arvokkaita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun maaseudulla, lähimmät kaupungit n tunnin ajomatkan päässä.
Kaupungin palveluita en käytä oikeastaan ollenkaan, tilataan kotiin se mitä lähitaajaman marketista ei saa. Viimeksi olen käynyt kaupungissa vajaa 2v sitten kun tarvitsin hautaustoimistoa.
En matkustele muuta kuin omalla autolla ja harratukset liittyvät luontoon ja treenaamiseen, niihin en tarvi kaupallisia palveluita. Olen kiinnostunut taiteesta ja kulttuurista, mutta ei minun silti tarvi ihmisten ilmoille lähteä niitä harrastamaan.
Tykkään siitä vapaudesta että jokainen saa elää semmoista elämää mistä tykkää!
Mut mitä sä teet? Miten sä elät? Istut yksiksesi jossain kuusen alla laskemassa käpyjä?
Oikeastiko kaupunkilainen ei osaa keksiä itselleen tekemistä, jos sitä ei joku hänelle tee valmiiksi?
Tätä vähätteleä minä olen aina ihmetelkyt ja inhonnut "kaupunkilaisia" kohtaan, samoin ilkeys, mistä tämä kumpuaa?
Itse edustanut aina molempia, lapsuuden vietin maalla ja viimeiset 40v koti maalla ja kaupungissa ja vietetään aikaa puoliksi, eli molemmista kokemusta löytyy.
Ja tähän samaan ongelmaan en ole törmännyt kaupungissa.
Maalainenko tämänKIN aloituksen teki?
Ei, hän kertoi asuvansa kaupungissa, enkä näe aloituksessa mitään halveksutaan tai ilkeyttä, vaan hän lähtee kyselemään avoimin mielin ja hyviä tapja kunnioittaen.
Lähinnä viittaan näihin kommenteihin, jossa luodaan vastakkainasettelua.
Suomessahan ei ole kovin suurta eroa luontoelämyksisså, asuiko kaupungissa esim.Helsinki, Tampere jne vai maalla, koska Suomi on tuhansien järvien maa, metsää ja rakentamatonta maata kaikkialla, jopa Helsingin Mannerheimintiellä, ilma puhdasta ja eläimiä kaikkialla. Ja tiedän tämän kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Millä logiikalla maalla on halpaa asua mutta siellä on kallis asunto joka jää käteen kun sitä ei voi myydä?
Asunnon myynti kyllä riippuu ihan kaikkialla myös siisteydestä ja kunnosta.
Sijainti toki vaikuttaa jonkin verran, mutta kyllähän nyt kukin tietään mistä ja millaista asuntoa on etsimässä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Kun perheessä on neljä autoa niin ei se ihan hirveän vaikeaksi mene. Jonkilaista säätöä toki autojen kanssa välillä on.
Neljän auton hinnalla luulisi asuvan mukavasti kaupungissakin, elleivät ole jotain maaseudulle tyypillisiä puoliraatoja. Sen ymmärrän, että maaseudulla on todella halpaa asua, mutta taloudellinen hyöty on aika olematon jos matka-ajoille annetaan joku hinta. Puhumattakaan siitä, miten vaikeaa on myydä pois talo maaseudulta ja voi jäädä kallis mustapekka käteen.
Miksi se oma koti pitäisi myydä ? Jälkikasvu käyttää sitä sitten kun aika jättää
No huhhuh. Mitäpä jos ja kun ei käytäkään? Suomi on täynnä hylättyjä taloja, juurikin tällaisen ajattelun takia kun ne eivät kelpaa jälkipolville.
Onko ne jotenkin erityisen arvokkaita?
Kaiketi ei jos eivät kelpaa jälkipolville. Tai sitten on huonoja muistoja tai jotain. Mutta ne on yksi pieni osa, ja jos kunnossa olevia ja hoidettuja niin kyllä sellaisille joku ostaja useimmiten aina löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalta pääsee kaupunkiin aika nopeasti. Sitten voi mennä takaisin maalle jossa on rauhallista ja kaunista.
No mulla ei tällä hetkellä ole edes autoa niin edessä olisi ensimmäisenä siis sen hankinta ja sitten siitä seuraavat parkkipaikkaongelmat kun lähtee kaupunkiin avauksessa luettelemiini asioihin.
Miksi siis edes pohdit mitään tällaista?! Oliko taas vain tarkoitus parjata maalla asuvia ihmisiä junteiksi, jotka eivät harrasta kulttuuria ja käy syömässä eksoottisia ruokia ravintolassa? Ihan tosi väsynyttä nyt taas.
Katsos, kun ei ole vain yhtä oikeaa tapaa elää rikasta elämää. Maalla asumisessa on omat juttunsa ja harrastuksena, mitkä kaupungissa on mahdottomia. Meiltä pääsee 30 minuutissa junalla Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin, mutta en kaipaa sieltä mitään.
Mikään ei ole sen helpompaa, kuin provosoida lantapuntteja kun kaikki menee tunteisiin ja täysillä.
-eri
Taitaa käydä aika pitkäksi teillä siellä kaupungissa?
Peiteltyä kateutta se on
Kateutta mistä? Tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Ampuisin itseäni mielummin päähän kuin muuttaisin maalle.
Ammu vaan, onhan sinulla ase ja osaat sillä ampua?
Miksi ampuisin kun ei ole pakko muuttaa paskan keskelle?
Menisit tekemään niitä kaupungin asioita nyt vaan etkä trollailisi palstalla tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun maaseudulla, lähimmät kaupungit n tunnin ajomatkan päässä.
Kaupungin palveluita en käytä oikeastaan ollenkaan, tilataan kotiin se mitä lähitaajaman marketista ei saa. Viimeksi olen käynyt kaupungissa vajaa 2v sitten kun tarvitsin hautaustoimistoa.
En matkustele muuta kuin omalla autolla ja harratukset liittyvät luontoon ja treenaamiseen, niihin en tarvi kaupallisia palveluita. Olen kiinnostunut taiteesta ja kulttuurista, mutta ei minun silti tarvi ihmisten ilmoille lähteä niitä harrastamaan.
Tykkään siitä vapaudesta että jokainen saa elää semmoista elämää mistä tykkää!
Mut mitä sä teet? Miten sä elät? Istut yksiksesi jossain kuusen alla laskemassa käpyjä?
Oikeastiko kaupunkilainen ei osaa keksiä itselleen tekemistä, jos sitä ei joku hänelle tee valmiiksi?
Tätä vähätteleä minä olen aina ihmetelkyt ja inhonnut "kaupunkilaisia" kohtaan, samoin ilkeys, mistä tämä kumpuaa?
Itse edustanut aina molempia, lapsuuden vietin maalla ja viimeiset 40v koti maalla ja kaupungissa ja vietetään aikaa puoliksi, eli molemmista kokemusta löytyy.
Ja tähän samaan ongelmaan en ole törmännyt kaupungissa.
Maalainenko tämänKIN aloituksen teki?
Ei, hän kertoi asuvansa kaupungissa, enkä näe aloituksessa mitään halveksutaan tai ilkeyttä, vaan hän lähtee kyselemään avoimin mielin ja hyviä tapja kunnioittaen.
Lähinnä viittaan näihin kommenteihin, jossa luodaan vastakkainasettelua.
Suomessahan ei ole kovin suurta eroa luontoelämyksisså, asuiko kaupungissa esim.Helsinki, Tampere jne vai maalla, koska Suomi on tuhansien järvien maa, metsää ja rakentamatonta maata kaikkialla, jopa Helsingin Mannerheimintiellä, ilma puhdasta ja eläimiä kaikkialla. Ja tiedän tämän kokemuksesta.
Kuitenkin monet kaupunginosat pitänyt rakentaa liiankin tiiviksi, ja metsäkaistaleet tuhottu tieltä. Tätähän tapahtuu koko ajan.
Ok, kyllähän voi matkustaa muutaman kilometrin ja löytää taas toiden metsäkaistaleen, mutta kaupunkirakentamisessa silti paljon parantamisenkin varaa olisi.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin hyvä puoli on työpaikat ja palvelut. Huonona puolena ruuhkat, melu, saasteet, ahtaat asunnot ja se, että jos ei ole omaa pihaa, ei voi piipahtaa leikkimään tai pyöräilemään tuosta vain oven avaamalla. Siis työläys pikku asioissa.
Juu, miljoonakaupungin keskustassa asuessa pyöräily olikin veikeä harrastus, kun piti ensin hypätä junaan noin puoleksi tunniksi, jotta pääsi sen verran rauhallisemmille seuduille, että pääsi kunnolla lenkille.
Ja muutenkin tuon jälkeen, jos haluaisin asua kaupungissa, sen pitäisi olla ihan oikeasti iso kaupunki, jossa ihan oikeasti on kaikkea. Jos joutuu joka tapauksessa matkustamaan asioiden perässä tai tilaamaan netistä kaiken sen, mitä ei kivijalasta saa, niin on lopulta sama, asuuko pikkukaupungissa vai maalla. Tosin vielä ei voi täysin maalle lähteä, kun aina on se riski, että joku hörhö töissä keksii, että pitää palata joko osittain tai kokonaan toimistolle.
Olen maalta kotoisin, enkä maalle enää lähtisi. Kaupungissa on paljon parempi elämänlaatu minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne ketkä asuu pienessä kylässä ravaa aika usein viereisessä isommassa kaupunginssa tekemässä isompia ostoksia. Ei se autolla ole ku parin minuutin matka yleensä. Tiedän koska olen myös asunut ja tehnyt tätä. Eli ei kukaan ole jumissa sielä.
Ja elämä menee todella vaikeaksi jos auto leviää syystä tai toisesta.
Kun perheessä on neljä autoa niin ei se ihan hirveän vaikeaksi mene. Jonkilaista säätöä toki autojen kanssa välillä on.
Neljän auton hinnalla luulisi asuvan mukavasti kaupungissakin, elleivät ole jotain maaseudulle tyypillisiä puoliraatoja. Sen ymmärrän, että maaseudulla on todella halpaa asua, mutta taloudellinen hyöty on aika olematon jos matka-ajoille annetaan joku hinta. Puhumattakaan siitä, miten vaikeaa on myydä pois talo maaseudulta ja voi jäädä kallis mustapekka käteen.
Miksi se oma koti pitäisi myydä ? Jälkikasvu käyttää sitä sitten kun aika jättää
No huhhuh. Mitäpä jos ja kun ei käytäkään? Suomi on täynnä hylättyjä taloja, juurikin tällaisen ajattelun takia kun ne eivät kelpaa jälkipolville.
Onko ne jotenkin erityisen arvokkaita?
Kaiketi ei jos eivät kelpaa jälkipolville. Tai sitten on huonoja muistoja tai jotain. Mutta ne on yksi pieni osa, ja jos kunnossa olevia ja hoidettuja niin kyllä sellaisille joku ostaja useimmiten aina löytyy.
Aika usein halpa-asuminen perustuu siihen että.sitä taloa ei pidetä myytikunnossa. Sitä pidetään korkeintaan asuttavana eikä aina sitäkään. Ajatellaan ehkä että.adutaan niin kauan kuin asutaan ja sen jälkeen muutetaan esim. asuntoon jonne on mahdollista saada palvelut kun niiden aika on.
Miksi se oma koti pitäisi myydä ? Jälkikasvu käyttää sitä sitten kun aika jättää