Eikö maalla asuessa kaipaa kaupungin palveluja vai oppiiko sitä vaan tyytymään siihen mitä saa?
Kun ajattelen omaa arkea niin ensinnäkin käyn töissä yliopistolla mikä olisi hankalaa maalta käsin tai ainakin matkoihin menisi julmetusti aikaa ja rahaa. Sitten toiseksi, tykkään käydä erilaisissa kulttuuririennoissa kuten teatteri tai jokin näyttely. Maalta olisi isompi kynnys lähteä varta vasten tällaisiin kun itse taas lyhyen matkan vuoksi voin vain piipahtaa jossain. Kolmanneksi, rakastan eksoottisia ruokia niin maalla noita ravintoloita on kovin vähän, täytyisi itse kokata sushit ja tapakset kun täällä riittää että kävelee sisään valmiiseen pöytään. Neljänneksi, reissaaminen on todella helppoa kun lähimmälle lentokentälle ja satamaan on vain muutaman kilometrin matka.
Olen joskus heikkona hetkenä miettinyt millaista se maalla oleminen sitten olisi mutta menisikö siellä sitten aika sen oman tontin puleraamiseen ja lasten kuskaamiseen ympäri kyliä ettei tulisi kaivanneeksikaan mitään jumppaa kummempaa harrastustakaan.
Vai miten siellä menee?
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä asennoitua oikeasti elämään tietyllä tavalla, jos muuttaa maaseudulle.
Kaupungissahan kaikki keskiluokkaiset ajanviettopaikat, urheilupaikat, ravintolat, kahvilat, kulttuuripalvelut ovat lähellä.
Vaikea nähdä kuinka tuollainen keskiluokkainen elämäntapa onnistuu maalla ja jos pääsy kaupunkiin kestää pitempään.
Ajattelisin, että sopii enemmän sellaiseen työläiselämään, jossa töiden jälkeen tullaan kotiin ja katsotaan telkkua.
Erittäin hyvin kuvailtu. Maalla asuessa oli silmiinpistävää, miten isossa asemassa televisio on ajanvietteenä monissa perheissä. Keskiluokkainen elämä on maaseudulla todella kaukana.
Kaupunkilaistuttuni muutti jokunen vuosi sitten aivan korpeen. Hän on siellä onnellisempi kuin missään aikaisemmin. Mielenterveys on parantunut, fyysinen ei niinkään. Töitä hän ei siis ole juurikaan elämässään tehnyt, mutta tykkää puuhastella kotona. Laittaa ruokaa alusta asti, metsästää, kalastaa, kerätä ja kasvattaa. Tehdä käsitöitä ja remppahommia. Elämää, mikä omalla kohdallani olisi paitsi kuolettavan tylsää, myös hukkaan heitettyä.
Hänen elämässään ei siis mikään häiritse minua, sitä on itse asiassa ihan mukava seurata näin etäältä. On hienoa nähdä, miten hän on löytänyt oman paikkansa ja vaalii jonkinlaisia perinteitä. Mutta se asiassa vaivaa, että hän on todella kova arvostelemaan muita. Tuntuu olevan jatkuva tarve korostaa, miten hänen tapansa on oikea, eikä hän kyllä voi tajuta ihmisiä, jotka eivät myös tee asioita kuten hän. Sääliksi käy kaikki kaupunkilaiset ja sellaista ihme ylimielisyyttä. En ymmärrä. Jos on itse niin onnellinen, luulisi olevan helppo antaa muidenkin olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on tarpeeksi vastattu, miten asutaan maalla, jossa talot maksaa 300 000 euroa ja menevät kuumille kiville ja kaupunkiin hurauttaa alle 10 minuutissa, niin olisi kiva saada vastauksia sellaisilta, joilla niitä kaupunkien palveluja ei ole parin ajominuutin päässä, vasn ne palvelut ovat vähintään 100 km päässä.
No meillä on lähimpään Prismaan tuon verran, se laskettaneen kaupungiksi. Mihin sä nyt siis haluat vastauksia?
Haluaisin kuulla, millaista on elää paikassa, josta on kaupunkiin tosiaan 100 km. Millaista se elämä on? Minusta se kuulostaa aivan taivaalliselta, rauhalliselta, idylliseltä ja aidolta, mutta romantisoinkohan sitä nyt. Kertokaa.
No meillä se on nimenomaan rauhallista ja hyvin rentouttavaa. Liikutaan paljon luonnossa, ja tänäänkin olen pari tuntia maannut aurinkotuolissa katselemassa pääskysiä 😄
Tuolla kaupungissa käydään 1-3 kk välein, riippuu siitä pitääkö tehdä jotain hankintoja. Huvikseen sinne ei lähdetä.
Sähköt meillä on (päärakennuksessa) ja kylmä vesi tulee sisälle, keittiöön. Ilmalämpöpumppu laitettiin lämmitykseen varalle, muuten lämmitetään puilla. Talo, ja pihasauna ovat 100-vuotiaita ja ulkohuussi samaa ikää 😄
Eletään todella erilaista arkea, kuin kaikki kaverit. Onneksi.
Meillä pesii pääskyset kerrostalon kattorakenteiden alla eli miten ne liittyy maalla asumiseen?
Siten kai että teiltä puuttuu se piha missä niitä voi mukavasti ja rauhassa katsella aurinkotuolista
Vierailija kirjoitti:
kait se ihminen täyttää niillä kulttuuririennoilla tyhjää oloa...täällä maalla ei tartte, riittää ihan tämmönen oleilu ja ruokaa syön polttoaineeksi, joskus herkuttelen mutta en kaipaa sitä jatkuvasti. Varmaan tylsää jonkun mielestä mutta multa ei puutu mitään...paitsi töitä vois olla vähemmän..
Mitä sä ihmeen tyhjää oloa? Monet viihtyvät kaupungissa. Miksi itse täytät tyhjää oloasi ylentämällä itseäsi ja maalla asumista tuollaisilla typerillä kommenteilla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on tarpeeksi vastattu, miten asutaan maalla, jossa talot maksaa 300 000 euroa ja menevät kuumille kiville ja kaupunkiin hurauttaa alle 10 minuutissa, niin olisi kiva saada vastauksia sellaisilta, joilla niitä kaupunkien palveluja ei ole parin ajominuutin päässä, vasn ne palvelut ovat vähintään 100 km päässä.
No meillä on lähimpään Prismaan tuon verran, se laskettaneen kaupungiksi. Mihin sä nyt siis haluat vastauksia?
Haluaisin kuulla, millaista on elää paikassa, josta on kaupunkiin tosiaan 100 km. Millaista se elämä on? Minusta se kuulostaa aivan taivaalliselta, rauhalliselta, idylliseltä ja aidolta, mutta romantisoinkohan sitä nyt. Kertokaa.
No meillä se on nimenomaan rauhallista ja hyvin rentouttavaa. Liikutaan paljon luonnossa, ja tänäänkin olen pari tuntia maannut aurinkotuolissa katselemassa pääskysiä 😄
Tuolla kaupungissa käydään 1-3 kk välein, riippuu siitä pitääkö tehdä jotain hankintoja. Huvikseen sinne ei lähdetä.
Sähköt meillä on (päärakennuksessa) ja kylmä vesi tulee sisälle, keittiöön. Ilmalämpöpumppu laitettiin lämmitykseen varalle, muuten lämmitetään puilla. Talo, ja pihasauna ovat 100-vuotiaita ja ulkohuussi samaa ikää 😄
Eletään todella erilaista arkea, kuin kaikki kaverit. Onneksi.
Meillä pesii pääskyset kerrostalon kattorakenteiden alla eli miten ne liittyy maalla asumiseen?
Siten kai että teiltä puuttuu se piha missä niitä voi mukavasti ja rauhassa katsella aurinkotuolista
Kun asuin kerrostalossa, meillä oli todella kiva piha/puutarha jota muutamat talon asukkaat ylläpitivät, minä mukaanlukien. Oli grillipaikka ja aurinkotuolit. Ei yhtään ikävää naapuria. Istuttiin iltaa joko porukalla tai omien kavereiden kanssa, kaikessa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on tarpeeksi vastattu, miten asutaan maalla, jossa talot maksaa 300 000 euroa ja menevät kuumille kiville ja kaupunkiin hurauttaa alle 10 minuutissa, niin olisi kiva saada vastauksia sellaisilta, joilla niitä kaupunkien palveluja ei ole parin ajominuutin päässä, vasn ne palvelut ovat vähintään 100 km päässä.
Sellaisia joilla palvelut on vähintään 100 km päässä on aika vähän. Niiden syrjäseutujen väestörakennekin on sellainen, että av-mammojen osuus lienee varsin pieni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on tarpeeksi vastattu, miten asutaan maalla, jossa talot maksaa 300 000 euroa ja menevät kuumille kiville ja kaupunkiin hurauttaa alle 10 minuutissa, niin olisi kiva saada vastauksia sellaisilta, joilla niitä kaupunkien palveluja ei ole parin ajominuutin päässä, vasn ne palvelut ovat vähintään 100 km päässä.
No meillä on lähimpään Prismaan tuon verran, se laskettaneen kaupungiksi. Mihin sä nyt siis haluat vastauksia?
Haluaisin kuulla, millaista on elää paikassa, josta on kaupunkiin tosiaan 100 km. Millaista se elämä on? Minusta se kuulostaa aivan taivaalliselta, rauhalliselta, idylliseltä ja aidolta, mutta romantisoinkohan sitä nyt. Kertokaa.
No meillä se on nimenomaan rauhallista ja hyvin rentouttavaa. Liikutaan paljon luonnossa, ja tänäänkin olen pari tuntia maannut aurinkotuolissa katselemassa pääskysiä 😄
Tuolla kaupungissa käydään 1-3 kk välein, riippuu siitä pitääkö tehdä jotain hankintoja. Huvikseen sinne ei lähdetä.
Sähköt meillä on (päärakennuksessa) ja kylmä vesi tulee sisälle, keittiöön. Ilmalämpöpumppu laitettiin lämmitykseen varalle, muuten lämmitetään puilla. Talo, ja pihasauna ovat 100-vuotiaita ja ulkohuussi samaa ikää 😄
Eletään todella erilaista arkea, kuin kaikki kaverit. Onneksi.
Meillä pesii pääskyset kerrostalon kattorakenteiden alla eli miten ne liittyy maalla asumiseen?
Siten kai että teiltä puuttuu se piha missä niitä voi mukavasti ja rauhassa katsella aurinkotuolista
On täällä sekä piha että aurinkotuoli. Ja se rauhakin, kun moni on mökeillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on tarpeeksi vastattu, miten asutaan maalla, jossa talot maksaa 300 000 euroa ja menevät kuumille kiville ja kaupunkiin hurauttaa alle 10 minuutissa, niin olisi kiva saada vastauksia sellaisilta, joilla niitä kaupunkien palveluja ei ole parin ajominuutin päässä, vasn ne palvelut ovat vähintään 100 km päässä.
No meillä on lähimpään Prismaan tuon verran, se laskettaneen kaupungiksi. Mihin sä nyt siis haluat vastauksia?
Haluaisin kuulla, millaista on elää paikassa, josta on kaupunkiin tosiaan 100 km. Millaista se elämä on? Minusta se kuulostaa aivan taivaalliselta, rauhalliselta, idylliseltä ja aidolta, mutta romantisoinkohan sitä nyt. Kertokaa.
No meillä se on nimenomaan rauhallista ja hyvin rentouttavaa. Liikutaan paljon luonnossa, ja tänäänkin olen pari tuntia maannut aurinkotuolissa katselemassa pääskysiä 😄
Tuolla kaupungissa käydään 1-3 kk välein, riippuu siitä pitääkö tehdä jotain hankintoja. Huvikseen sinne ei lähdetä.
Sähköt meillä on (päärakennuksessa) ja kylmä vesi tulee sisälle, keittiöön. Ilmalämpöpumppu laitettiin lämmitykseen varalle, muuten lämmitetään puilla. Talo, ja pihasauna ovat 100-vuotiaita ja ulkohuussi samaa ikää 😄
Eletään todella erilaista arkea, kuin kaikki kaverit. Onneksi.
Meillä pesii pääskyset kerrostalon kattorakenteiden alla eli miten ne liittyy maalla asumiseen?
Siten kai että teiltä puuttuu se piha missä niitä voi mukavasti ja rauhassa katsella aurinkotuolista
On täällä sekä piha että aurinkotuoli. Ja se rauhakin, kun moni on mökeillään.
Eri- Eli moni on lähtenyt maaseudulle mökille?
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan sellaista vanhanaikaista maaseudun palvelua kuin myymäläauto. Niitä oli vielä 80-luvulla, paikoin myöhemminkin. Maalla asumisessa pahinta on autoriippuvuus. Kaupungissa pystyt kävelemään lähikauppaan, maalla voit joutua ajamaan 40 kilometriä suuntaansa tai enemmänkin.
Ruokakauppa suhteelllisen lähellä on tosiaan se keskeinen kaupungin palvelu, joka maalta usein puuttuu. Toisinaan katuvalaistus, ja joskus lumenauraus tieltä tai myrskytuhojen raivaus. Kyllähän ne maallakin joskus tehdään, mutta ei tietenkään niin nopealla aikataululla kuin taajamassa. Mutta syytä varautua aggregaatilla tms., sillä sähköt voivat olla myrskyn jälkeen pitkäänkin poikki.
Kirjastot, teatterit, uimahallit, ravintolat - ei niissä niin usein tule käytyä, vaikka kaupungissa asuisikin.
Jos on lapsia niin tietysti jatkokoulutusmahdollisuudet heille ovat maalla aika vähissä. Kai senkin palveluksi voi laskea.
Palokunnan, ambulanssin ja poliisin tulo kestää, mutta nämä eivät onneksi jokapäiväisiä murheita ole.
Sehän riippuu missä asuu ja mitä palveluita kaipaa. Minulla on 20km kirkonkylälle, mutta siellä on kaikkia noita palveluja mitä ap luettelee. Peruspalvelujen lisäksi. Vaikka asukkaitakin koko pitäjässä vain 3200. Mutta on suosittu kesämökkikunta, joten väki tuplaantuu kesäisin ja käyttäjiä palveluille riittää. Myös sille kulttuurille ja teatterille. Elokuvateatteri kyllä puuttuu, mutta se löytyy 35km päästä. Jonka taittamiseen menee vähemmän aikaa kuin Helsingissä parin kilometrin automatkaan.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä asennoitua oikeasti elämään tietyllä tavalla, jos muuttaa maaseudulle.
Kaupungissahan kaikki keskiluokkaiset ajanviettopaikat, urheilupaikat, ravintolat, kahvilat, kulttuuripalvelut ovat lähellä.
Vaikea nähdä kuinka tuollainen keskiluokkainen elämäntapa onnistuu maalla ja jos pääsy kaupunkiin kestää pitempään.
Ajattelisin, että sopii enemmän sellaiseen työläiselämään, jossa töiden jälkeen tullaan kotiin ja katsotaan telkkua.
Mitä ne keskiluokkaiset ihmiset sitten tekee ja missä viettää aikaa (päivittäin/viikoittain)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on tarpeeksi vastattu, miten asutaan maalla, jossa talot maksaa 300 000 euroa ja menevät kuumille kiville ja kaupunkiin hurauttaa alle 10 minuutissa, niin olisi kiva saada vastauksia sellaisilta, joilla niitä kaupunkien palveluja ei ole parin ajominuutin päässä, vasn ne palvelut ovat vähintään 100 km päässä.
No meillä on lähimpään Prismaan tuon verran, se laskettaneen kaupungiksi. Mihin sä nyt siis haluat vastauksia?
Haluaisin kuulla, millaista on elää paikassa, josta on kaupunkiin tosiaan 100 km. Millaista se elämä on? Minusta se kuulostaa aivan taivaalliselta, rauhalliselta, idylliseltä ja aidolta, mutta romantisoinkohan sitä nyt. Kertokaa.
No meillä se on nimenomaan rauhallista ja hyvin rentouttavaa. Liikutaan paljon luonnossa, ja tänäänkin olen pari tuntia maannut aurinkotuolissa katselemassa pääskysiä 😄
Tuolla kaupungissa käydään 1-3 kk välein, riippuu siitä pitääkö tehdä jotain hankintoja. Huvikseen sinne ei lähdetä.
Sähköt meillä on (päärakennuksessa) ja kylmä vesi tulee sisälle, keittiöön. Ilmalämpöpumppu laitettiin lämmitykseen varalle, muuten lämmitetään puilla. Talo, ja pihasauna ovat 100-vuotiaita ja ulkohuussi samaa ikää 😄
Eletään todella erilaista arkea, kuin kaikki kaverit. Onneksi.
Meillä pesii pääskyset kerrostalon kattorakenteiden alla eli miten ne liittyy maalla asumiseen?
Siten kai että teiltä puuttuu se piha missä niitä voi mukavasti ja rauhassa katsella aurinkotuolista
Asun kaupungissa, ja minulla on piha. Pääskysiä täällä tosin ei ole räystään alla pesimässä, vaan tervapääskyjä.
Maalla käyn joskus sukulaisissa, tai kaverin mökillä. Kesällä ei maalla ole rauhaa sen enempää kuin kaupungissa, koko ajan pörisee joku maatalouskone, rakit räksyttää toisilleen, mökkeilijät mölyää. Talvella kyllä on kuolettavan hiljaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on tarpeeksi vastattu, miten asutaan maalla, jossa talot maksaa 300 000 euroa ja menevät kuumille kiville ja kaupunkiin hurauttaa alle 10 minuutissa, niin olisi kiva saada vastauksia sellaisilta, joilla niitä kaupunkien palveluja ei ole parin ajominuutin päässä, vasn ne palvelut ovat vähintään 100 km päässä.
No meillä on lähimpään Prismaan tuon verran, se laskettaneen kaupungiksi. Mihin sä nyt siis haluat vastauksia?
Haluaisin kuulla, millaista on elää paikassa, josta on kaupunkiin tosiaan 100 km. Millaista se elämä on? Minusta se kuulostaa aivan taivaalliselta, rauhalliselta, idylliseltä ja aidolta, mutta romantisoinkohan sitä nyt. Kertokaa.
Romantisoidaan, ja rajusti. Maaseutua kehuvat ne, jotka pääsevät kohtuullisella vaivalla kaupunkiin josta todellisuudessa ovat riippuvaisia. Sitten on näitä omavaraisuuden tavoittelijoita, mutta tämä on vaativaa puuhaa ja kaukana idyllistä.
Omavaraisuus vuonna 2026 on varmaan lähes mahdotonta, sitä ei ole saavuttanut edes se rantasalmelainen Kirsi Salon luotsaama omavaraiskyläyhteisö. Eiköhän maalla asuminen kaukana kaikesta tarkoita että ollaan maatalousyrittäjiä tai käydään jossain töissä ja työmatka on 100 km.
Mahdotonta se on jo senkin takia, kun kellään ei ole polttoainetta omasta takaa. Lihasvoimalla tapahtuva maanviljely on ei ole realistista. Työhevosella ehkä voisi pärjätä.
Tämän takia tää rääppiminen puolin ja toisin on niin typerää. Maanviljelijät eivät pärjää pidemmän päälle ilman kaupunkien palveluita. Viime kädessä terveydenhuolto on kaupungissa, jos jotain sattuu. Vastaavasti kaupungissa ei eletä ilman ruokaa.
Entä ne jotka eivät asu kaupungissa eivätkä tuota ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaistuttuni muutti jokunen vuosi sitten aivan korpeen. Hän on siellä onnellisempi kuin missään aikaisemmin. Mielenterveys on parantunut, fyysinen ei niinkään. Töitä hän ei siis ole juurikaan elämässään tehnyt, mutta tykkää puuhastella kotona. Laittaa ruokaa alusta asti, metsästää, kalastaa, kerätä ja kasvattaa. Tehdä käsitöitä ja remppahommia. Elämää, mikä omalla kohdallani olisi paitsi kuolettavan tylsää, myös hukkaan heitettyä.
Hänen elämässään ei siis mikään häiritse minua, sitä on itse asiassa ihan mukava seurata näin etäältä. On hienoa nähdä, miten hän on löytänyt oman paikkansa ja vaalii jonkinlaisia perinteitä. Mutta se asiassa vaivaa, että hän on todella kova arvostelemaan muita. Tuntuu olevan jatkuva tarve korostaa, miten hänen tapansa on oikea, eikä hän kyllä voi tajuta ihmisiä, jotka eivät myös tee asioita kuten hän. Sääliksi käy kaikki kaupunkilaiset ja sellaista ihme ylimielisyyttä. En ymmärrä. Jos on itse niin onnellinen, luulisi olevan helppo antaa muidenkin olla.
Niinhän sitä luulisi mutta miten tuo maalle muutto on vaikuttanut tuohon haluun arvostella muita? Muutuuko ihmisen luonnekin täysin kun hän muuttaa kaupungista maalle tai päinvastoin vai olisiko sittenkin niin että jokainen valitsee itsellee sopivan asuonpaikan ja luonne pysyy samana? Jos pystyt todistamaan että kaupungissa kukaa ei arvostele muita voihan tuo olettamus luonteen pysyvyydestä asuinpaikasta riippumatta olla virheellinenkin. Kannattaisi ehkä tutkia tuota asiaa siellä yliopistolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt kun on tarpeeksi vastattu, miten asutaan maalla, jossa talot maksaa 300 000 euroa ja menevät kuumille kiville ja kaupunkiin hurauttaa alle 10 minuutissa, niin olisi kiva saada vastauksia sellaisilta, joilla niitä kaupunkien palveluja ei ole parin ajominuutin päässä, vasn ne palvelut ovat vähintään 100 km päässä.
No meillä on lähimpään Prismaan tuon verran, se laskettaneen kaupungiksi. Mihin sä nyt siis haluat vastauksia?
Haluaisin kuulla, millaista on elää paikassa, josta on kaupunkiin tosiaan 100 km. Millaista se elämä on? Minusta se kuulostaa aivan taivaalliselta, rauhalliselta, idylliseltä ja aidolta, mutta romantisoinkohan sitä nyt. Kertokaa.
No meillä se on nimenomaan rauhallista ja hyvin rentouttavaa. Liikutaan paljon luonnossa, ja tänäänkin olen pari tuntia maannut aurinkotuolissa katselemassa pääskysiä 😄
Tuolla kaupungissa käydään 1-3 kk välein, riippuu siitä pitääkö tehdä jotain hankintoja. Huvikseen sinne ei lähdetä.
Sähköt meillä on (päärakennuksessa) ja kylmä vesi tulee sisälle, keittiöön. Ilmalämpöpumppu laitettiin lämmitykseen varalle, muuten lämmitetään puilla. Talo, ja pihasauna ovat 100-vuotiaita ja ulkohuussi samaa ikää 😄
Eletään todella erilaista arkea, kuin kaikki kaverit. Onneksi.
Meillä pesii pääskyset kerrostalon kattorakenteiden alla eli miten ne liittyy maalla asumiseen?
Siten kai että teiltä puuttuu se piha missä niitä voi mukavasti ja rauhassa katsella aurinkotuolista
Kun asuin kerrostalossa, meillä oli todella kiva piha/puutarha jota muutamat talon asukkaat ylläpitivät, minä mukaanlukien. Oli grillipaikka ja aurinkotuolit. Ei yhtään ikävää naapuria. Istuttiin iltaa joko porukalla tai omien kavereiden kanssa, kaikessa rauhassa.
Tuo idylli olisi helposti mennyt persiilleen ihan vaan yhden todella ärsyttävän, uuden naapurin takia.
Itse olen maalla pienessä mökissä onnellisempi kuin koskaan elämässäni. Silti, vaikka kaikkia mukavuuksia ei ole, enkä sairauteni vuoksi voi juurikaan ajaa autoa, eli en pääse kulkemaan kuten haluaisin.
Satunnaisesti käymme Helsingissä sukuloimassa ja kerran, kun sukulainen kertoi keikoista joille on extempore lähtenyt, tai teatterista jossa on suosikkinäyttelijöitäni, tuntui että olisipa kiva asua noin... Ja julkisista olen todella, todella kateellinen, ja on ihan uskomatonta miten nopeasti tulee uusi bussi/juna/raitiovaunu, jos edellisen missaa.
Mutta, kun en kestäisi asua kaupungissa. Se ei vaan ole minulle vaihtoehto. Olen täällä kuitenkin onnellisempi.
Muutin muutama vuosi sitten parintuhannen asukkaan kuntaan maalle. Pelotti kyllä, miten tulisin toimeen kaukana kaupoista, kahviloista ja muista palveluista. Mutta hyvänen aika, mikä mielenrauha mulle alkupaniikin jälkeen laskeutui.
Asioita ja mielihaluja ehtii pakosta suunnitella ja miettiä ennen kuin ne pääsee toteuttamaan, ja todeta, että no en mä nyt oikeastaan haluakaan.
Koska en käytä mitään palvelua, jotka mainitsit. Ruuanlaitto on kivaa ja tulee halvemmaksi tehdä itse. En kestä kaupungin hälinää ja betoniviidakko on ahdistava. Siksi olen onnellinen täällä maalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy kyllä asennoitua oikeasti elämään tietyllä tavalla, jos muuttaa maaseudulle.
Kaupungissahan kaikki keskiluokkaiset ajanviettopaikat, urheilupaikat, ravintolat, kahvilat, kulttuuripalvelut ovat lähellä.
Vaikea nähdä kuinka tuollainen keskiluokkainen elämäntapa onnistuu maalla ja jos pääsy kaupunkiin kestää pitempään.
Ajattelisin, että sopii enemmän sellaiseen työläiselämään, jossa töiden jälkeen tullaan kotiin ja katsotaan telkkua.
Mitä ne keskiluokkaiset ihmiset sitten tekee ja missä viettää aikaa (päivittäin/viikoittain)?
En ole lainaamasi, mutta töiden jälkeen tulee käytyä kavereiden kanssa myöhäisellä lounaalla, taidenäyttelyssä, teatterissa, salilla, tennistä pelaamassa, baletissa jne. Keskiluokkaiseen kaupunkilaiseen elämään mielestäni kuuluu, että voi tehdä kaikenlaista ihan hetken mielijohteesta. Ainakin minulle se luo paljon lisäarvoa.
Täytyy kyllä asennoitua oikeasti elämään tietyllä tavalla, jos muuttaa maaseudulle.
Kaupungissahan kaikki keskiluokkaiset ajanviettopaikat, urheilupaikat, ravintolat, kahvilat, kulttuuripalvelut ovat lähellä.
Vaikea nähdä kuinka tuollainen keskiluokkainen elämäntapa onnistuu maalla ja jos pääsy kaupunkiin kestää pitempään.
Ajattelisin, että sopii enemmän sellaiseen työläiselämään, jossa töiden jälkeen tullaan kotiin ja katsotaan telkkua.