Eikö sinkkumiehiä kyllästytä kilpailla upeista naisista?
Olen miettinyt, että kun sinkkumiehille ei kelpaa kukaan tavallinen nainen, niin onko heidän mielestään sitten parempi vaihtoehto kilpailla kaikkien varakkaiden ja komeiden miesten kanssa kauniiden ja upeiden naisten huomiosta ja tyrkyttää itseään heille? Eikö olisi vaan yksinkertaisempaa tyytyä siihen tavallisen näköiseen pullukkanaiseen, joka ei laita sukkia pyörimään jaloissa, mutta joka on tosi mukava ja jonka seurassa kuitenkin viihtyy?
Sitten jos sä miehenä seurustelet tällaisen upean ja suositun naisen kanssa, niin kuitenkin koko ajan takaraivossa jyskyttää epäilys, että "entä jos se ei pidäkään minusta, entä jos se löytää jonkun paremman kun hänellä on valittavana kaikki kaupungin upeat sinkkumiehet?" Jos sä valitsisit jonkun tavisnaisen, niin ainakin voisit olla huoletta ja varma siitä, että tämän naisen saat pitää itselläsi, eikä tarvitse tehdä jatkuvasti sirkustemppuja miellyttääksesi häntä.
Kommentit (44)
Olen jo melkein seitsenkymppinen nainen, leski, enkä todellakaan aio tyytyä johonkin ihan hyvään mieheen. Joko rakastun ja mies minuun tai sitten olen yksin. Olen kyllä parisuhdeihminen, mutta osaan olla yksinkin. Ja tiedoksi kaikille nuoremmille, kyllä vanhemmatkin ihmiset rakastuvat ja kaipaavat kumppania. Ei toki kaikki, mutta yksilöitähän me ihmiset ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottele että olet 40 -vuotias. Tämän jälkeen heräät harhasta, etkä halua koskaan edes nähdäkään naista. Korkeintaan prostitu0ituja.
Sitä ne vaihdevuodet ja testojen lasku miehille tekee. Ei enää jaksa pillut kiinnostaa ja munakin on lörppä pehmonakki.
Niin? Tämä on sinulle ongelma, koska rakennat itsetuntosi sille, että miehet jahtaa sinua?
Ei se ole mulle mikään ongelma, kunhan vain totesin tosiasian. Ikä tekee tehtävänsä, ei sitä enää vanhempana jaksa kenestäkään kilpailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottele että olet 40 -vuotias. Tämän jälkeen heräät harhasta, etkä halua koskaan edes nähdäkään naista. Korkeintaan prostitu0ituja.
Sitä ne vaihdevuodet ja testojen lasku miehille tekee. Ei enää jaksa pillut kiinnostaa ja munakin on lörppä pehmonakki.
Tai sit on vaan kehittyny omanarvontunto jo siinä iässä
Ei parisuhteen muodostus ole mikään kilpailu. Kaksi ihmistä tuntee vetoa toisiinsa, ihastuvat ja siitä se lähtee. Ei tunnetta todellakaan synny, jos potentiaalinen kumppani selvästi empii ja vertailee muihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se nuori ja kaunis nainen pitää hakea ulkomailta. Silloin se on huomattavasti helpompaa.
Siihen tarvitaan rahaa. Ei ne persaukiset pulliaiset ulkomailla ole yhtään sen halutumpia kuin kotimaassalaan.
Olen köyhänä opiskelijana pystynyt tilaamaan useita nuoria ja kauniita naisia kotiini kotitreffeille.
Silloin tällöin jos oikea tilanne tulee vastaan niin yritän pokata aivan liian korkeatasoisia naisia. Natsaa tai ei so what. Ulkonäön puolesta olen ihan kilpailukykyinen mut siihen se sitten jääkin. Aika renttumainen olen.
Aina löytyy joku mukava tavismamma hoivavietillä joka pitää huolta tämmösestä sällistä.
Ajatus siitä että pitää kilpailla jostain ihmisestä, on luotaantyöntävä. En ikinä alentuisi sellaiseen. Mieluummin elän yksin kuin juoksen jonkun ihmisen hyväksynnän perässä.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo melkein seitsenkymppinen nainen, leski, enkä todellakaan aio tyytyä johonkin ihan hyvään mieheen. Joko rakastun ja mies minuun tai sitten olen yksin. Olen kyllä parisuhdeihminen, mutta osaan olla yksinkin. Ja tiedoksi kaikille nuoremmille, kyllä vanhemmatkin ihmiset rakastuvat ja kaipaavat kumppania. Ei toki kaikki, mutta yksilöitähän me ihmiset ollaan.
Ala minulle mummotyttöystäväksi😍
Vierailija kirjoitti:
Naisen hoikkuus on vain bare minimum, kultaseni.
Ei se ole mikään suuri saavutus. Vasta hoikkuuden jälkeen otetaan selvää luonteesta.
Kaikki seurustelukumppanini ovat hoikkia.
millä tavalla se hoikkuus/paino tekee naisesta hyvän kumppanin? Ja millä tavalla ylipaino tekee naisesta huonon kumppanin?
Ihan sama, kuin jotkut naiset haluavat vähintään 180cm pitkän kumppanin. Millä tavalla se miehen pituus helpottaa yhteiseloa ja arkea sen miehen kanssa? Onko arki kivempaa pitkän kuin lyhyen miehen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Jos APn tekstissä olisi sukupuolet toisin päin olisi tässä ketjussa jo seitsemän sivun verran sukupuolten välistä sotaa.
Mielenkiintoisia vastauksia miehiltä nyt kun sukupuolet on toisinpäin.
Miehelle kannattaa tehdä ehdotus ja perustella sitä "Et sinä kuitenkaan mitään parempaakaan saisi."
En kilpaile kenestäkään. Kiinnostun tavallisista, lapsettomista naisista (koska olen itsekin lapseton), joista huomaan että tämän kanssa voisi ehkä tulla jotain. Nämä ovat harvassa. Niiden kanssa, joiden puheet itsestään ja todellnen luonne ovat ristiriidassa, pyrin olemaan mahdollisimman vähän tekemisissä.
Mieluummin kuitenkin yksin kuin sellaisen kanssa, jonka kanssa elämänarvot ovat ihan erilaiset. En jahtaa ketään enkä rupea pelailemaan pelejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen hoikkuus on vain bare minimum, kultaseni.
Ei se ole mikään suuri saavutus. Vasta hoikkuuden jälkeen otetaan selvää luonteesta.
Kaikki seurustelukumppanini ovat hoikkia.
millä tavalla se hoikkuus/paino tekee naisesta hyvän kumppanin? Ja millä tavalla ylipaino tekee naisesta huonon kumppanin?
Ihan sama, kuin jotkut naiset haluavat vähintään 180cm pitkän kumppanin. Millä tavalla se miehen pituus helpottaa yhteiseloa ja arkea sen miehen kanssa? Onko arki kivempaa pitkän kuin lyhyen miehen kanssa?
Kyllä terveet elämäntavat kertoo ihmisen elämänhallintataidoista ja liikunnallisuudesta. Fiksu ihminen huolehtii itsestään ja terveydestään.
Tavis mies ei valitse mitään naista koska ne pullukla naiset valitsee niitä komempia sinkkumiehiä. Pullukka nainen on mielummin sinkku kuin samantasoisen pullukka miehen kanssa.
En ikipäivänä deittailisi sellaista miestä, joka ei pidä minua kauniina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottele että olet 40 -vuotias. Tämän jälkeen heräät harhasta, etkä halua koskaan edes nähdäkään naista. Korkeintaan prostitu0ituja.
Sitä ne vaihdevuodet ja testojen lasku miehille tekee. Ei enää jaksa pillut kiinnostaa ja munakin on lörppä pehmonakki.
Se 40-vuotiaan miehen vastapeluri on sitä tasoa että testojen lasku on väistämätön. Nuoret taas ovat liian nuoria. Näitä jälkimmäisiä toki katselee mielellään mutta ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen hoikkuus on vain bare minimum, kultaseni.
Ei se ole mikään suuri saavutus. Vasta hoikkuuden jälkeen otetaan selvää luonteesta.
Kaikki seurustelukumppanini ovat hoikkia.
millä tavalla se hoikkuus/paino tekee naisesta hyvän kumppanin? Ja millä tavalla ylipaino tekee naisesta huonon kumppanin?
Ihan sama, kuin jotkut naiset haluavat vähintään 180cm pitkän kumppanin. Millä tavalla se miehen pituus helpottaa yhteiseloa ja arkea sen miehen kanssa? Onko arki kivempaa pitkän kuin lyhyen miehen kanssa?
Hoikkuus on edellytys lähestymiselle. On hyvin huonot mahdollisuudet tutustumiselle jos visuaalinen puoli ei miellytä. Se pätee kumpaakin sukupuoleen. Ylipaino on kovin harvan mielestä houkuttelevaa. Ylipaino kertoo luonteestakin jo jotain ensi silmäyksellä.
Vierailija kirjoitti:
En ikipäivänä deittailisi sellaista miestä, joka ei pidä minua kauniina.
Ei kannata deittailla semmoista. Samalla se on suurin syy siihen ettei ikääntyneet 40+ deittaile. Pätee toki nuorempiinkin. Hyvin pieni osa väestöstä on kivan näköisiä ja kiinnostuksen kohteena. Loput jäävät sivuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odottele että olet 40 -vuotias. Tämän jälkeen heräät harhasta, etkä halua koskaan edes nähdäkään naista. Korkeintaan prostitu0ituja.
Sitä ne vaihdevuodet ja testojen lasku miehille tekee. Ei enää jaksa pillut kiinnostaa ja munakin on lörppä pehmonakki.
Se 40-vuotiaan miehen vastapeluri on sitä tasoa että testojen lasku on väistämätön. Nuoret taas ovat liian nuoria. Näitä jälkimmäisiä toki katselee mielellään mutta ei muuta.
Nuoristakin vain pieni osa on iloa silmälle.
Ei. Kun naiset joita minä pidän upeina moni muu pitää jopa rumana.