Pride tekopenis-kurssi lapsille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei vaikka liikuntavammaisten tai aistivajeisten oikeuksista nouse sellaista mekkalaa kuin sukupuolivaurioisten? Mikseivät he koe olevansa samalla tavoin piinatun syrjittyjä kuin nämä eräät?

Vielä kun joku kertoisi esimerkkejä tästä väitetystä transien syrjinnästä. Ei vaikuta kovin syrjityltä ryhmältä sellainen, joka kuiskuttelee punavihreiden vaikuttajien korvaan ja saa itsemäärittelyn läpi, penikset naisten tiloihin, penisefektityöpajat teinitytöille, yhteiskunnallisen sukupuolikäsityksen vaihdettua identiteettipohjaiseksi, maalittaa lääkäreitä ja tutkijoita, valtaa homoseksuaalien järjestöt ja Priden, sisällyttää peniksen lesbon ja lesboseksin määritelmään ja monen monta muuta kepposta.

En kannattanut itsemäärittelyä ja itseäni ihmetyttää lähinnä teidän pakkomielteenne pitää minua lesbona, vaikka olennaisin asia seksiaalisuudessa on mielestäni penis.

 

Syrjinnästä... Arjessa en sitä kohtaa, olenhan ihmisten silmissä rento heteromies. Mutta auta armias, jos taustani paljastuu. Paras syrjintäkokemus oli n. 20 vuotta sitten, kun olin juuri vaihtanut nimeä ja henkilötunnusta. Ystäväni tilasi erästä lehteä, ja välillä hän lähetti minulle ilmaisia näytenumeroita. Hommaan kuului, että näytenumeron jälkeen puhelinmyyjä soitti ja tyrkytti tilausta. Kun etunimeni vaihtui naisen nimestä miehen nimeen puhelinmyyjälle selvisi, että tämä ihminen on trans. Siihen loppui puhelut. En tietenkään jäänyt niitä kaipaamaan, mutta oikeasti, homma menee noin. Kun olin viime vuonna työtön minulla olisi ollut velvollisuus hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, mikä siis nykyisin on työttömien tilanne. No, kun virkailijalle selvisi että olen trans, hän lakkasi ottamasta yhteyttä ja päivittämästä työmarkkinatorin sivuani. Eli en voinut ilmoittaa hakemistani työpaikoista, asiaa ei valvottu mitenkään. Mikä siis oli kannaltani vain huomattava helpotus. Mutta joo, syrjintä on juuri tuollaista. Kun asia paljastuu muutut kivasta tyypistä, jonka kanssa on helppo jutella paarialuokan ihmiseksi, jonka kanssa ei voi olla missään tekemisissä.

Sä haikailet sitä mitä sulla ei koskaan tule olemaan ja sun kumppani himoaa sitä mitä sä et pysty antamaan. Surullista. 

Sä olet ihan solmussa elämäsi ja transiutesi kanssa. Sullahan oli alkoholiongelmakin. Hanki apua. Oikeasti.

Mutta sinänsä hienoa, jos syrjintä tarkoittaa sinulle vain näytenumeroiden loppumista!

Se onkin surullista, olet oikeassa. Alkoholiongelmaani olen jo hakenut apua. 

 

Totta, olen oikeasti päässyt kohtalaisen helpolla tuossa syrjinnässä. Prosessin alussa muutamia silmien pyörittelyjä mennessäni miesten vessaan ja muutamia välien katkaisuja, ihmisten kanssa joita en edes kaipaa. 

Miksi sitten olet takertunut uhriutumiseen ja uhrivirren veisaamiseen? Et selvästikään ole vieläkään sinut transiutesi ja sen realiteettien kanssa. Tarvitset selvästi apua myös identiteettisi kanssa elämiseen. Elämähän ei muutu taikasauvan näpäyksellä täydeksi vastakkaisen sukupuolen elämäksi edes kehollisen transiutuksen jälkeen, vaan olet trans koko loppuelämäsi kaikissa tiloissa ja tilanteissa.

Tässä ketjussa yritin vain korjata muutamia väärinkäsityksiä, mikä toki trollien kanssa on täysin turhaa. Tottakai olen trans loppuelämäni, onneksi se vaan ei näy muille niin säästyy ennakkoluuloilta. Lähdin prosessiin 90-luvulla joten eiköhän nämä realiteetit ole jo tulleet harvinaisen selväksi.

Mitä toi trollittelu on? Jokainen joka on vihainen tai eri mieltä on äärioikeistolainen trolli? Vähän liian helppoa, eikö?

Jokainen, joka käyttäytyy kuin trolli. Samantyylinen paasaaja, joka on paikalla vastaamassa klo 7-23 joka päivä. 

Tätäkään ei mistään näe onko kyse samasta kirjoittajasta 

Eri. Yhden transketjujen vakkarin todellakin tunnistaa toistuvista fraaseista. Muuten en tiedä keitä täällä pyörii. 

Voisiko olla, että ne "toistuvat fraasit", ovat vaan niitä ikäviä vihafaktoja, joiden sisältö ei vain muutu käsitteiden uudelleenmäärittelyllä? Jankkaamisestanne huolimatta? Vaikka kuinka haluaisitte, niin 99,99 prosentille penis ei sisälly naisen, lesbon ja lesboseksin määritelmään.

Siinä maha missä painitaan, vai miten se meni :D

Vierailija kirjoitti:

Miten te vanhemmat suhtaudutte lastenne pukeutumiseen? Annatteko pojan mennä prinsessamekossa tai yleensä mekossa päiväkotiin? Entäs koulussa?

Taitaa olla liian vaikea kysymys. Tähän jäätyy paasaus siitä että voi olla poikamainen tyttö tai tyttömäinen poika. Vaatehan tässä ei ole oleellinen asia, mutta kyllä se monen meuhkaajan mielestä kuitenkin on.

Transsukupuolisuus on mielestäni ihan yhtä hyvä kuin mikä tahansa muukin. Se mietityttää kun tiedän perheen jossa kaikki lapset ovat transeja. Voi olla sattumaa mutta voiko olla jotain muutakin. Joku geeni joka on kaikilla tai tiedostomaton esimerkki. Hyvä jos on kaikkien omakohtainen tunne.

Vierailija kirjoitti:

Transsukupuolisuus on mielestäni ihan yhtä hyvä kuin mikä tahansa muukin. Se mietityttää kun tiedän perheen jossa kaikki lapset ovat transeja. Voi olla sattumaa mutta voiko olla jotain muutakin. Joku geeni joka on kaikilla tai tiedostomaton esimerkki. Hyvä jos on kaikkien omakohtainen tunne.

Minäkin tiedän sellaisen sisarusparin jossa molemmat ovat trans. Geenit saattavat liittyä asiaan. 

Jankutuksen vastamyrkyksi tarvitaan vastatoisto. Sillä erotuksella että vastarinta on paljon nyanssoidumpaa ja älykkäämpää toisin kuin turruttava propagandajankutus umpipuhkikuluneine hokemineen kuten oikeus olla oma itsensä (silloin kun koetaan ristiriita jonkin asian suhteen).

Konsuilla on sama oikeus olla oma itsensä eli puolustaa totuudellisuutta kuvitelmien sijaan viimeiseen asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiskoripallon kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Sophie Cunningham totesi, ettei miehiä pidä päästää naisten ja tyttöjen urheilusarjoihin. Tolkun näkemys, joka olisi johtanut potkuihin ja cancelointiin vain muutama vuosi sitten. Vaan ei enää. 

Maailma paranee hiljalleen wokesta, hyvä. Mutta täällä pohjanperukoilla me olemme aina jäljesssä. Woke ei meiltä poistu tuosta vain, koska se on myös akateemisessa maailmassa, Ylessä ja muussa mediassa. Mikä oikeistomedia alkaisi perkaamaan woken tieteen vastaisuuksia ja melkeinpä sairaaloista cancelointia? Me tarvitsemme suomalaista oikeistomediaa. Valitettavasti woke on istutettu syvään meidän rakenteisiin.

Wokeagendaa ajaa mm EU, YK ja WHO. Eli ylikansalliset päätöselimet. Siksi sen torppaaminen vaatii massoilta todellisen vastavoiman, käytännössä boikotointia ja kieltäytymistä asioista jotka tajutaan valheellisiksi, haitallisiksi ja ihmisyyttä alentaviksi. Mutta liian moni on vielä tietämätön, välinpitämätön, pelokas (valitsemaan) tai uskoo naiivin vilpittömästi sosiaalinen oikeudenmukaisuus-jargoniin taikasanoineen ja hokemineen. Jonka tavoite on hävittää kristillinen perinne ja moraalitaju järkyttävän pakkotasapäistämisen läpirunnomiseksi.

Liian moni on kyvytön asettumaan tätä vastaan. Tai: liian tyhmä. Sokeutettu. Hyvin tarkoituksella.

.

"Jonka tavoite on hävittää kristillinen perinne ja moraalitaju järkyttävän pakkotasapäistämisen läpirunnomiseksi."

 

 Ennemmin kyse on länsimaalaisen moraalin rappeuttamisesta kuin kristillisen. Euroopan kristilliset perinteet ovat muovautuneet paikallisten kulttuurien pohjalta, josta hiljalleen syntyi uskonnonvapauden käsite seurauksineen. mm. Venäjä ortodoksikristittynä maana pyrkii tätä hajottamaan.

Miten erotat länsimaisen moraalin kristinuskosta? Ei tämän ketjun aihe mutta kaikki woketus pyrkii historian& tradition poispyyhkimiseen ja kelvottomaksi leimaamiseen jotta se voisi asettua uudeksi käskijäksi ja hallitsijaksi. Esiintyen tietenkin ylivertaisena edellisiin nähden.

Tähän bluffiin meitä nyt lähes pakotetaan uskomaan. Mikään ei sano etteikö ruuvaus saata vain pahentua jos äänestämisellä (kansalaisten tahdolla) ei ole enää mitään merkitystä. Aika huonolta näyttää juuri nyt.

Suomen pakanallisuus on näistä hyvä esimerkki. Katolinen ja luterilainen uskonpuhdistus tappoi ihmisiä, jotka eivät suostuneet muuttamaan julkista julmaluskoaan.

Oma perheeni viettää edelleen kekriä, joka ei ole kansallinen juhlapyhä.

nosto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te vanhemmat suhtaudutte lastenne pukeutumiseen? Annatteko pojan mennä prinsessamekossa tai yleensä mekossa päiväkotiin? Entäs koulussa?

Taitaa olla liian vaikea kysymys. Tähän jäätyy paasaus siitä että voi olla poikamainen tyttö tai tyttömäinen poika. Vaatehan tässä ei ole oleellinen asia, mutta kyllä se monen meuhkaajan mielestä kuitenkin on.

Tiedän liian hyvin kokemuksesta, että ei ainakaan lapsena saa olla poikamainen tyttö tai etenkään tyttömainen poika.

Vierailija kirjoitti:

Jankutuksen vastamyrkyksi tarvitaan vastatoisto. Sillä erotuksella että vastarinta on paljon nyanssoidumpaa ja älykkäämpää toisin kuin turruttava propagandajankutus umpipuhkikuluneine hokemineen kuten oikeus olla oma itsensä (silloin kun koetaan ristiriita jonkin asian suhteen).

Konsuilla on sama oikeus olla oma itsensä eli puolustaa totuudellisuutta kuvitelmien sijaan viimeiseen asti.

Menisikin noin niin olisi ok. Suurin osa transsukupuolisista on tavallisia, perheellisiä ja konservatiiveja, jotka ihmettelevät nykymenoa ja aktivisteja, jotka suurimmaksi osaksi ovat muusuja. Vastustajien retoriikka on tasoa "kaikki transmiehet näyttävät puutarhatontuilta" ja jos kerrot tuntevasi yli 175-senttisen transmiehen kyseessä on "voimafantasia". Kaikki transsukupuoliset tunnistaa mielestänne välittömästi ja vaikka teille kerrotaan lukuisista tilanteista, joissa ammatti-ihmiset ovat menneet vaikeiksi sairaalassa tai lipuntarkastuksessa luultuaan transmiestä cismieheksi se mitätöidään "naismaiseksi nalkutukseksi". Teillä ei ole mitään motivaatiota olla totuuden puolella, koska jos joku kertoo totuuden, joka ei sovi agendaanne, se täytyy mitätöidä ja vaientaa. On myöskin naurettavaa matkia joidenkin amerikkalaisten feministien keksimää ajatusta siitä, että transnaiset omisivat sinun ainutlaatuisen kokemuksesi siitä, mitä on olla nainen. Jokainen saa ensinnäkin olla sellainen nainen kuin on, ja kun nyt tosiasia kuitenkin on, että transnaiset ottaisivat mieluusti ne kamalimmat kuukautiskivutkin, jos vaan saisivat olla cisnaisia kuten sinä, tuo käsittämätön loukkaantuminen tuntuu... No, (trans)miehenä naisten logiikka ei ole minulle koskaan auennut, eikä aukea nytkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.

Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.

Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.

Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!

Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri

Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.

 

Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.

No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali. 

Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.

 

En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.

Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia. 

Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.

Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?

Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.

Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.

Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...

Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.

Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.

Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?

Make it make sense.

Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.

Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?

 Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.

"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.

"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.

Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?

Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.

Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla? 

Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?

Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?

 

Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.

Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.

Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.

Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.

Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D

Jos kumppanin genitaaleilla ei ole sulle merkitystä, niin silloinhan sä olet biseksuaali.

En tainnut muistaa tuossa mainita, että olisi aivan hirveää, jos kumppanillani paljastuisi penis. Mutta rakkaus voittaisi. Ehkä emme sitten vaan harrastaisi seksiä?

 

Ymmärrän erittäin hyvin, että myös oma alapääni todellakin olisi pettymys potentiaaliselle kumppanilleni. Mutta maailma on jännä paikka. Kävin aikoinaan vertaisrukiryhmässä ja siellä näin paljon aivan tavismiehen oloisia miehiä - melkein taidan uskaltaa sanoa, ettei vaan oloisia vaan aivan tavismiehiä - joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä. Ymmärrän, että tämä tuntuu monista mahdottomalta ja ymmärrän myös, mikseivät nämä parit hakeudu julkisuuteen ainakaan tämän asian tiimoilta. Niin paljon on ennakkoluuloja... mutta miten ne koskaan murretaan, kun tavalliset transtaustaiset ovat syvällä stealth-kaapissa ja esillä ovat vain ne, joista muutenkin näkisi, että ovat trans?

"...joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä."

Sori, saatoin ymmärtää jotakin väärin, mutta kuka ne lapset oli siittänyt? 

Ööö, siis eletään vuotta 2026 ja sulle on epäselvää, kuka siittää lapset perheissä, joissa aviomies on steriili?

 

Toki sitten joillain vanhemmilla transmiehillä on biologisia lapsia ex-miehensä kanssa ajalta, kun hoitoihin ei päässyt ja elettiin naisena.

Eihän se nainen silloin ole täysin hetero, tai siis ollenkaan, jos vulvallinenkin kumppani kelpaa.

Tuntuu oudolta, että olette ottaneet tästä jonkun pakkomielteen. Mutta tää on samaa sarjaa kuin se, että yritätte väittää kivenkovaan, että jokaisen transihmisen tunnistaa helposti. Totuus ja äärioikeiston propaganda eivät aina ihan kohtaa... 

Käsitteet on ihan selvät. Sinulla se pakkomielle on. Miksi teille on niin tärkeää rikkoa käsitteiden merkitykset? Mitä te siitä saatte? Miksi maailma olisi parempi paikka, jos kukaan ei tietäisi, mistä puhutaan? 

En nyt tiedä keistä teistä tässä puhutaan, olen vaan huomauttanut, etteivät asiat ole aina niin yksinkertaisia. Kun te kuitenkin itse jaksatte muistuttaa siitä, etteivät penikset kiinnosta lesboja ollenkaan olen uskaltautunut naismaisesti nalkuttamaan siitä pienestä epäloogisuudesta, että minä transmiehenä, jolle penis on tärkein asia seksissä ja seksuaalisuudessa, olen kuitenkin mielestänne lesbo potenssiin kymmenen. 

Eli sulla on fetissi. Eihän se sitä poista, että olet biologisesti nainen ja kiinnostunut muista naisista eli lesbo. Juuri tämän takia olisi hyvä ymmärtää, että kun ihminen kuvittelee olevansa vastakkaista sukupuolta sen takia, että on innostunut penisproteeseista, kyse on mielenterveydellisestä ongelmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.

Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.

Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.

Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!

Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri

Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.

 

Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.

No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali. 

Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.

 

En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.

Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia. 

Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.

Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?

Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.

Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.

Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...

Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.

Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.

Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?

Make it make sense.

Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.

Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?

 Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.

"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.

"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.

Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?

Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.

Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla? 

Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?

Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?

 

Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.

Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.

Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.

Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.

Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D

Jos kumppanin genitaaleilla ei ole sulle merkitystä, niin silloinhan sä olet biseksuaali.

En tainnut muistaa tuossa mainita, että olisi aivan hirveää, jos kumppanillani paljastuisi penis. Mutta rakkaus voittaisi. Ehkä emme sitten vaan harrastaisi seksiä?

 

Ymmärrän erittäin hyvin, että myös oma alapääni todellakin olisi pettymys potentiaaliselle kumppanilleni. Mutta maailma on jännä paikka. Kävin aikoinaan vertaisrukiryhmässä ja siellä näin paljon aivan tavismiehen oloisia miehiä - melkein taidan uskaltaa sanoa, ettei vaan oloisia vaan aivan tavismiehiä - joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä. Ymmärrän, että tämä tuntuu monista mahdottomalta ja ymmärrän myös, mikseivät nämä parit hakeudu julkisuuteen ainakaan tämän asian tiimoilta. Niin paljon on ennakkoluuloja... mutta miten ne koskaan murretaan, kun tavalliset transtaustaiset ovat syvällä stealth-kaapissa ja esillä ovat vain ne, joista muutenkin näkisi, että ovat trans?

"...joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä."

Sori, saatoin ymmärtää jotakin väärin, mutta kuka ne lapset oli siittänyt? 

Ööö, siis eletään vuotta 2026 ja sulle on epäselvää, kuka siittää lapset perheissä, joissa aviomies on steriili?

 

Toki sitten joillain vanhemmilla transmiehillä on biologisia lapsia ex-miehensä kanssa ajalta, kun hoitoihin ei päässyt ja elettiin naisena.

Eihän se nainen silloin ole täysin hetero, tai siis ollenkaan, jos vulvallinenkin kumppani kelpaa.

Tuntuu oudolta, että olette ottaneet tästä jonkun pakkomielteen. Mutta tää on samaa sarjaa kuin se, että yritätte väittää kivenkovaan, että jokaisen transihmisen tunnistaa helposti. Totuus ja äärioikeiston propaganda eivät aina ihan kohtaa... 

Käsitteet on ihan selvät. Sinulla se pakkomielle on. Miksi teille on niin tärkeää rikkoa käsitteiden merkitykset? Mitä te siitä saatte? Miksi maailma olisi parempi paikka, jos kukaan ei tietäisi, mistä puhutaan? 

En nyt tiedä keistä teistä tässä puhutaan, olen vaan huomauttanut, etteivät asiat ole aina niin yksinkertaisia. Kun te kuitenkin itse jaksatte muistuttaa siitä, etteivät penikset kiinnosta lesboja ollenkaan olen uskaltautunut naismaisesti nalkuttamaan siitä pienestä epäloogisuudesta, että minä transmiehenä, jolle penis on tärkein asia seksissä ja seksuaalisuudessa, olen kuitenkin mielestänne lesbo potenssiin kymmenen. 

Jos suhteessa on kaksi biologista naista, niin penis ei ole läsnä kuviossa fyysisesti, vaikka toinen haaveilisi penistä itselleen ja toinen peniksellistä kumppania. Kahden bionaisen suhde on käytännössä homoseksuaalinen suhde, vaikka toinen olisi biseksuaali.

Ehkä Raamatun mukaan varmaan onkin. Juridisesti ja sosiaalisesti taas heterosuhde. Mielestäni tästä asiasta jankkaaminen on yhtä hedelmällistä kuin jankata siitä, kuinka adoptioäiti ei todellakaan ole oikea äiti millään tasolla ja tämän kutsuminen äidiksi loukkaa kaikkia raskauden läpikäyneitä ja kuinka äitiys on puhtaasti biologiaa.

Biologisesti lesbosuhde. Ja kyllähän se vähän loukkaa, että fetisisti-lesbo väittää olevansa normaalissa heterosuhteessa, koska on innostunut tekopeniksistä. Ihan samalla tavalla kuin kahta lesboa voisi loukata, kun transseksuaalit mekkomiehet väittävät suhteensa olevan lesbosuhde. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksei vaikka liikuntavammaisten tai aistivajeisten oikeuksista nouse sellaista mekkalaa kuin sukupuolivaurioisten? Mikseivät he koe olevansa samalla tavoin piinatun syrjittyjä kuin nämä eräät?

Vielä kun joku kertoisi esimerkkejä tästä väitetystä transien syrjinnästä. Ei vaikuta kovin syrjityltä ryhmältä sellainen, joka kuiskuttelee punavihreiden vaikuttajien korvaan ja saa itsemäärittelyn läpi, penikset naisten tiloihin, penisefektityöpajat teinitytöille, yhteiskunnallisen sukupuolikäsityksen vaihdettua identiteettipohjaiseksi, maalittaa lääkäreitä ja tutkijoita, valtaa homoseksuaalien järjestöt ja Priden, sisällyttää peniksen lesbon ja lesboseksin määritelmään ja monen monta muuta kepposta.

En kannattanut itsemäärittelyä ja itseäni ihmetyttää lähinnä teidän pakkomielteenne pitää minua lesbona, vaikka olennaisin asia seksiaalisuudessa on mielestäni penis.

 

Syrjinnästä... Arjessa en sitä kohtaa, olenhan ihmisten silmissä rento heteromies. Mutta auta armias, jos taustani paljastuu. Paras syrjintäkokemus oli n. 20 vuotta sitten, kun olin juuri vaihtanut nimeä ja henkilötunnusta. Ystäväni tilasi erästä lehteä, ja välillä hän lähetti minulle ilmaisia näytenumeroita. Hommaan kuului, että näytenumeron jälkeen puhelinmyyjä soitti ja tyrkytti tilausta. Kun etunimeni vaihtui naisen nimestä miehen nimeen puhelinmyyjälle selvisi, että tämä ihminen on trans. Siihen loppui puhelut. En tietenkään jäänyt niitä kaipaamaan, mutta oikeasti, homma menee noin. Kun olin viime vuonna työtön minulla olisi ollut velvollisuus hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, mikä siis nykyisin on työttömien tilanne. No, kun virkailijalle selvisi että olen trans, hän lakkasi ottamasta yhteyttä ja päivittämästä työmarkkinatorin sivuani. Eli en voinut ilmoittaa hakemistani työpaikoista, asiaa ei valvottu mitenkään. Mikä siis oli kannaltani vain huomattava helpotus. Mutta joo, syrjintä on juuri tuollaista. Kun asia paljastuu muutut kivasta tyypistä, jonka kanssa on helppo jutella paarialuokan ihmiseksi, jonka kanssa ei voi olla missään tekemisissä.

"En kannattanut itsemäärittelyä ja itseäni ihmetyttää lähinnä teidän pakkomielteenne pitää minua lesbona, vaikka olennaisin asia seksiaalisuudessa on mielestäni penis."

Sua pidetään lesbona, koska olet nainen (naaraspuolinen ihminen), joka on seksuaalisesti kiinnostunut toisista naisista (naaraspuolisista ihmisistä). Erinäiset psykologiset ongelmat ja fetissit eivät muuta mainittuja faktoja toisiksi. Toivottavasti tämä selvensi asiaa. Ole hyvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.

Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.

Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.

Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!

Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri

Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.

 

Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.

No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali. 

Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.

 

En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.

Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia. 

Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.

Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?

Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.

Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.

Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...

Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.

Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.

Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?

Make it make sense.

Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.

Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?

 Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.

"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.

"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.

Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?

Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.

Tsiisus. Lesbo olet itsekin (oletan, että olet toisen naisen kanssa suhteessa). Ja kun tuntuu, ettet osaisi käyttäytyä julkisissa tiloissa, vaan alkaisit väkivaltaiseksi, niin ehkäpä sitten pysyttelet kotona. 

En ole suhteessa. Vain suhteessa olo tekee minusta lesbon, sinkkuna en sitä voi olla. 

 

Ymmärrän että olet trolli enkä jaksaisi taistella tuulimyllyjä vastaan, mutta kun se vaan osuu ja uppoaa niin pahasti, se, etten valitettavasti ole lesbo, vaikken mitään muuta niin palavasti haluaisi. Lesbona mulla olisi nainen. Olisimme naispari ja tuntisimme syvää yhteyttä toisiimme. Ja mikä tärkeintä, harrastaisimme seksiä. Usein. Lesboseksiä, jossa näkisin pointin ja josta nauttisin. Ja tietysti sekin, ettei parhaat opiskeluvuodet olisi menneet prosessissa eikä nuorena olisi tarvinnut istua jälki-istunnossa, koska en kokenut asialliseksi mennä tyttöjen pukuhuoneeseen enkä pysty kilpailemaan tyttöjä vastaan, joten liikuntatunnit oli pakko lintsata.

 

Mutta kun on identiteetiltään mies. Ei minkäänlaista yhteyttä "toisiin" naisiin. Ei olisi minusta keskusteluihin siitä, kuinka naisilla menee ah, niin huonosti, kun näen miehet ihmisinä ja näen myös heidän/meidän aivan vastaavat ja pahemmatkin ongelmat. Ja olennaisimpana tietysti se, että lesboseksin salat aukeavat vain lesboille. Me muut jätämme rannalle ihmettelemään. Itselleni tärkein asia seksissä on penis. Ei kumppanin, vaan oma. Kun lesbot vastaavat kierrellen miksi käyttävät sträppäriä itse vastaisin rehellisesti, että siksi, koska se kuuluu kehonkuvaani. Lesbot kuulemma pukeutuvat miesten vaatteisiin käytännön syistä tms, mutta jos miehet olisivat alunperin käyttäneet hameita myös he käyttäisivät nyt niitä. Itse vastaan rehellisesti käyttäväni miesten vaatteita koska mieheksi identifioituvana minulle on tietenkin luontevaa pukeutua kuin kulttuurini miehet.

Mikään, mitä kirjoitat ei ole "miehistä". Kaikki on päälle liimattua jutustelua siitä, mitä ja miten miehet muka ajattelevat. Et tiedä miehistä mitään. Sinulla on vain joku penisfetissi ja olet alkanut rakentaa kokonaista identiteettiä sen ympärille. Ei siinä mitään, mutta miehisyyden kanssa tuolla sinun jutullasi ei ole mitään tekemistä. Olen aina ollut enemmän närkästynyt transnaisten "naistunteesta", koska se on niin röyhkeää omia minun naiseuteni ja typistää se joksikin narsistiseksi idioottiperformanssiksi. Transmiehiä en ole sen enempää pohtinut, mutta sinun juttusi alkaa nyt kuulostaa ihan yhtä ärsyttävältä. Omia nyt toisen sukupuoli ja kuvitella tietävänsä siitä jotain vain kuulopuheiden perusteella, on se härskiä. 

Kyllä. Tämä palstan transmies on kyllä tehnyt harvinaisen selväksi, että monille transmiehillekin kyseessä on ihan vaan fetissi. Toista sukupuolta esineellistetään ja pidetään naamiaisasuna omissa omituisissa fantasioissa ja seksileikeissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.

Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.

Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.

Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!

Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri

Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.

 

Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.

No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali. 

Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.

 

En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.

Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia. 

Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.

Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?

Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.

Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.

Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...

Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.

Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.

Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?

Make it make sense.

Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.

Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?

 Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.

"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.

"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.

Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?

Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.

Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla? 

Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?

Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?

 

Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.

Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.

Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.

Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.

Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D

Jos kumppanin genitaaleilla ei ole sulle merkitystä, niin silloinhan sä olet biseksuaali.

En tainnut muistaa tuossa mainita, että olisi aivan hirveää, jos kumppanillani paljastuisi penis. Mutta rakkaus voittaisi. Ehkä emme sitten vaan harrastaisi seksiä?

 

Ymmärrän erittäin hyvin, että myös oma alapääni todellakin olisi pettymys potentiaaliselle kumppanilleni. Mutta maailma on jännä paikka. Kävin aikoinaan vertaisrukiryhmässä ja siellä näin paljon aivan tavismiehen oloisia miehiä - melkein taidan uskaltaa sanoa, ettei vaan oloisia vaan aivan tavismiehiä - joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä. Ymmärrän, että tämä tuntuu monista mahdottomalta ja ymmärrän myös, mikseivät nämä parit hakeudu julkisuuteen ainakaan tämän asian tiimoilta. Niin paljon on ennakkoluuloja... mutta miten ne koskaan murretaan, kun tavalliset transtaustaiset ovat syvällä stealth-kaapissa ja esillä ovat vain ne, joista muutenkin näkisi, että ovat trans?

"...joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä."

Sori, saatoin ymmärtää jotakin väärin, mutta kuka ne lapset oli siittänyt? 

Ööö, siis eletään vuotta 2026 ja sulle on epäselvää, kuka siittää lapset perheissä, joissa aviomies on steriili?

 

Toki sitten joillain vanhemmilla transmiehillä on biologisia lapsia ex-miehensä kanssa ajalta, kun hoitoihin ei päässyt ja elettiin naisena.

Eihän se nainen silloin ole täysin hetero, tai siis ollenkaan, jos vulvallinenkin kumppani kelpaa.

Ei tietenkään, mutta koska yhteiskuntamme tunnistaa niin huonosti käsitteen "naiset, jotka kiinnostuvat ainoastaan toisen sukupuolen edustajiksi olettamistaan henkilöistä, eivät kiinnostu ollenkaan romanttisesti ja seksuaalisesti, jos olettavat henkilöllä olevan vulva, ja joille mieluisin tapa harrastaa seksiä on saada penis sisäänsä" nämä naiset käytännön syistä puhuvat itsestään mieluiten heteroina.

Eikö tuo sun mentaaliakrobatia satu päähän? Ei tarvita mentaaliakrobatiaa, kun seksuaalinen suuntautuminen määritellään osapuolten biosukupuolen perusteella.

Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa. Tosielämä ja propaganda eivät aina kohtaa. Juu, kaksi vulvallista yhdessä ovat 100 % faktuaalisesti lesbopari, näinhän se on. Ja sitten sitä tapaa vuosikymmenten aikana kymmenittäin naisia, jotka kertovat olleensa aina heteroja, joille oli aina itsestäänselvyys mennä aikuisena naimisiin miehen kanssa. Sitten he kohtasivat kivan ja komean miehen, jonka parransänki kutitti ihanasti suudellessa. Miehen, jolla he olettivat olevan penis. Ja kun tuli aika kertoa, että heillä onkin muihin miehiin verrattuna yksi puute, se oli suuri kriisi naiselle, joka ei ole millään lailla lesbo tai bi. Lopulta he järkeilivät, että parisuhteessa on aina omat kriisinsä. Ja että tällainen mun mies nyt sitten on. Ja jos ei olisi, mulla ei olisi tätä miestä nyt tässä. Ja että lopahtaa se potenssi muillakin, ja itse saan isoa ja kovaa sträppäriä, jonka kuvittelen mielessäni penikseksi, vielä silloin, kun muut kärvistelevät potenssiongelmien ja eturauhassyöpien kanssa.

"itse saan isoa ja kovaa sträppäriä, jonka kuvittelen mielessäni penikseksi, vielä silloin, kun muut kärvistelevät potenssiongelmien ja eturauhassyöpien kanssa."

Toisin sanoen, seurustelu transkumppanin kanssa on aiheuttanut sulle itsellekin todellisuudesta irtautumista? Mutta tuohan siinä lopputuloksena väistämättä on, kun kokee pakokseen osallistua toisen todellisuuden vastaiseen harhakuvitelmaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.

Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.

Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.

Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!

Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri

Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.

 

Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.

No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali. 

Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.

 

En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.

Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia. 

Tai sit siitä, että joku tuntee toista kohtaan rakkautta. Ei, ei voi olla, fetissi sen täytyy olla.

Ai se rakkaus toista kohtaan osoitetaan leikkaamalla itseltä rinnat, ottamalla testosteronia ja larppaamalla miestä?

Ei välttämättä. Tunnen useammankin transmiehen, joka jätti prosessin välistä rakastuttuaan heteromieheen. Iäkkäänä mies sitten jätti ja jäljelle jäi erittäin katkeroitunut nainen, jonka koko elämä jäi elämättä toista miellyttäen ja heteronaista esittäen. Pointti tässä nyt edelleen oli se, että miten joku voi ihmetellä sitä, että transmies kiinnostuu miehestä eikä naisista.

Se heteromies ei sitten ollutkaan homosuhteessa rakastuttuaan transmiehen sukupuoliessenssiin? Tietenkin transmies voi rakastua mieheen, jos on heterosuuntautunut. Vastakaikua hän voi saada vain heteromieheltä. Jos transmies on lesbo, niin tietenkin hän viehättyy naisista.

Tää on mun henk. koht. suosikki teijän trollailuissa. Kun yksikään lesbo ei voi kiinnostua ihmisestä, jolla on edes ollut joskus penis... Sit taas transmies ja kumppaninsa heteronainen ei kumpikaan ymmärrä mitä ihmettä kaksi naista näkee toisissaan ja molempia kiihottaa ajatuksena nainen ja mies ja katsovat pelkkää heteropornoa kiihottuakseen - ja ovat tietenkin lesboja...

Sinä: transmies eli itsensä kieltäen heterosuhteessa, eli heteromiehen suuntautuminen määritti suuntautumiset.

Sinä myös: binainen transnaisen kanssa muodostaakin lesbosuhteen, koska syyt.

Miksi ensimmäisessä tapauksessa kyse ei ollut homosuhteesta?

Make it make sense.

Eri. Ainakin minä katson suhdetta siltä kantilta, mitkä ovat sen osallistujien sanomat sukupuolet. Suhdemuoto muuttuu transition myötä. Eli jos transmies olisi tullut ulos kaapista ja mieskumppani olisi sen hyväksynyt, kyseessä olisi siitä lähtien ollut homosuhde. Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti.

Eli jos heteronainen menee heteroavioliittoon ja mies tulee ulos kaapista transnaisena, niin onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde? Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?

 Aikamoiseen mentaaliakrobatiaan joutuu lähtemään mukaan, jos maailmankuva ja määritelmät eivät pohjaudu biologisiin tosiasioihin, fyysiseen todellisuuteen, aistihavaintoihin ja vakiintuneisiin käsitteisiin.

"Onko se suhde ollut koko ajan lesbosuhde?" Kuten sanoin: "Retroaktiivisesti en lähde suhteita jaottelemaan nykyisen identiteetin mukaisesti." Eli ei, suhde ei ole ollut koko ajan lesbosuhde.

"Vai onko se sekä heteroliitto vai lesbosuhde näkökulmasta ja identifioinnista riippuen? Kenen identiteetti ratkaisee?" Minulle molempien sukupuoli-identiteetti ratkaisee, eli kahden naisen suhde on lesbosuhde. Mutta jos heteronainen ja transnainen ovat tyytyväisiä yhdessä, käytän ensisijaisesti heidän omaa terminologiaa koska haluan kunnioittaa heidän suhdetta ja identiteettejä. Minusta se on kohteliasta.

Jos naapurin metsuri-Raimo alkaa Raijaksi, niin Raijan siittämät lapset synnyttänyt Pirjo muuttuu lesbonaiseksi?

Ei tietenkään, koska hän ei ole koskaan kokenut itseään lesboksi. Kuten ei muutu mies heteroksi, vaikka on ollut koko elämänsä naimisissa naisen kanssa vain vanhempiaan miellyttääkseen, vaikka tosiasiassa haluaisi miehen. En nyt muuten haluaisi nostaa tätä ketjua, koska trollit rakastavat trollata ja mitätöidä transmiehiä, koska eivät itse uskaltaneet prosessiin. Onneksi Suomi ei ole vielä Amerikan ja Brittien tiellä, koska se Siperia, joka koittaisi, jos transmiehet pakotettaisiin naisten tiloihin, ei olisi kaunista katsottavaa. Ehkä heteronaiset oppisivat vihdoin, että asioita kannattaa ajatella joskus itse eikä aina antaa lesbojen johtaa joka asiassa ja toimia mielipideauktoriteettina.

Eli seksuaalinen suuntautuminen on riippuu kokemisesta? Eli 40 vuotta yhdessä ollut ja useita lapsia maailmaan pukannut heteropari muuttuu lesbopariksi kokemalla? 

Kumman kokemus voittaa, jos on erimielisyyttä, että ollaanko tässä heteroita vai lesboja?

Mistä muustakaan seksuaalinen suuntautuminen nyt voisi riippua kuin kokemisesta?

 

Maailma on mielenkiintoinen paikka täynnä jännää pohdittavaa. Miten jostain voi tulla äiti, vaikkei ole synnyttänyt eikä mitään sukua lapselleen - silti adoptiolapsen kanssa juhlitaan äitienpäivää ja lapsi perii juridisen äitinsä. Moni cisnainen erosi paperilla "miehestään", kun tämä meni prosessiin, koska ei halunnut olla yhteiskunnan silmissä lesbo, mitä olisi rekisteröidyssä parisuhteessa ollut. Moni lesbo myönsi, kumppaninsa mentyä prosessiin ja muutettuaan sukupuolensa mieheksi, ettei tämä meidän suhteemme koskaan oikein lesbosuhteelta tuntunutkaan. Aikoinaan moni transmies otti miehen ja eli tämän kautta ja hiljaa mielessään koki suhteen homosuhteeksi. Kumppani tietenkin koki olevansa heterosuhteessa eikä tämäkään ollut väärässä. Ei näistä ole mitään absoluuttista faktaa, mutta ilmeisesti joillekin autismiin taipuvaisille on hirveän vaikeaa ymmärtää sellaisia asioita.

Nyt sitten kylvät misogynian ja homofobian lisäksi myös autistisolvauksia? Autismiin taipuvaisilla on pikemminkin vaikea monesti ymmärtää mikä ero on sukupuolella, identiteetillä ja sukupuolen ilmaisulla.

Äiti on lapsen naispuolinen huoltaja, vaikka ei olisikaan lapsen synnyttäjä. Mitä erikoista siinä on? Outoa olisi identifioitua äidiksi, vaikkei sinulla olisi lasta, biologista tai adoptoitua. Silloin se identiteetti ei pohjaudu konkretiaan eikä fyysiseen todellisuuteen.

Seksuaalinen suuntautuminen määrittyy sen perusteella, kumman biosukupuolen edustajista viehättyy eroottisromanttisesti, saman vai vastakkaisen.

Olen vahvasti ihastunut erääseen naiseen. Niin vahvasti, että vaikka hänellä paljastuisi penis, se ei horjuttaisi tunteitani. Se ei tekisi minusta homoa. Olisin edelleen ihminen, joka kiinnostuu ainoastaan naisista. En myöskään olisi etsinyt peniksellistä naista vaan asia olisi paljastunut minulle tunteideni herättyä naiseksi mieltämääni henkilöön. Toisaalta koska olen transmies olen tietysti mielestäsi lesbo, vaikka ainoa ymmärtämäni seksi on naisen ja miehen välinen. Mutta jos kumppanini olisi transnainen silloinhan me olisimme jopa sinun mielestäsi heteropari - ja sitä me olisimmekin, kerrankin sinäkin olisit oikeassa jossain asiassa :D

Jos kumppanin genitaaleilla ei ole sulle merkitystä, niin silloinhan sä olet biseksuaali.

En tainnut muistaa tuossa mainita, että olisi aivan hirveää, jos kumppanillani paljastuisi penis. Mutta rakkaus voittaisi. Ehkä emme sitten vaan harrastaisi seksiä?

 

Ymmärrän erittäin hyvin, että myös oma alapääni todellakin olisi pettymys potentiaaliselle kumppanilleni. Mutta maailma on jännä paikka. Kävin aikoinaan vertaisrukiryhmässä ja siellä näin paljon aivan tavismiehen oloisia miehiä - melkein taidan uskaltaa sanoa, ettei vaan oloisia vaan aivan tavismiehiä - joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä. Ymmärrän, että tämä tuntuu monista mahdottomalta ja ymmärrän myös, mikseivät nämä parit hakeudu julkisuuteen ainakaan tämän asian tiimoilta. Niin paljon on ennakkoluuloja... mutta miten ne koskaan murretaan, kun tavalliset transtaustaiset ovat syvällä stealth-kaapissa ja esillä ovat vain ne, joista muutenkin näkisi, että ovat trans?

"...joilla oli vaimo ja lapsia. Ja vaimot olivat täysin heteroja, jotka olivat ihastuneet mieheen ja vaan jotenkin päässeet yli siitä, ettei miehellään ole penistä."

Sori, saatoin ymmärtää jotakin väärin, mutta kuka ne lapset oli siittänyt? 

Ööö, siis eletään vuotta 2026 ja sulle on epäselvää, kuka siittää lapset perheissä, joissa aviomies on steriili?

 

Toki sitten joillain vanhemmilla transmiehillä on biologisia lapsia ex-miehensä kanssa ajalta, kun hoitoihin ei päässyt ja elettiin naisena.

Eihän se nainen silloin ole täysin hetero, tai siis ollenkaan, jos vulvallinenkin kumppani kelpaa.

Niin, aina unohdetaan biseksuaalien olemassaolo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.

Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.

Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.

Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!

Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri

Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.

 

Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.

No voi sentään. Olet joutunut sen hirmuisen äärioikeiston hampaisiin. Yritin yllä olevassa sarkasmilla. Miehistä kiinnostunut nainen ei ole homoseksuaali. 

Olen eri, mutta nämä transmiehet ovat aiemmin olleet virheellisesti lesbon kategoriassa, ehkä siksi, että siellä butch oli arvostettu ja normaali. Heidän habituksensa oli siis erittäin hyväksytty. Sen vuoksi he olivat porukassa, johon eivät oikeasti kuuluneet, koska eivät ole lesboja eivätkä he ole myöskään homoseksuaaleja. Heillä ei taida olla nimeä, joka kuvaisi mistä on kyse. Heidän fantasiaansa kuuluu, että ovat miehiä ja homoja.

 

En ole koskaan tällaista transmiestä tuntenut, joten en ole päässyt asiasta keskustelemaan millään tasolla. Kaikki tuntemani transmiehet ovat olleet lesboja eli kiinnostuneita ainoastaan naisista (butcheja) ja tarkemmin: feminiinisistä naisista erityisesti. Tintti-tyylisiä poikamaisia lesboja en laske lainkaan butcheiksi.

Yhdessä vaiheessa oli puhe näistä "homonaisista" jossain, varmaankin siellä ison maailman keskustelupalstoilla. En seuraa niin kiihkeästi aihetta. Olisikohan kyse samanlaisesta fetisismistä kuin autogynefilia. 

Autoandrofilia, eli maskuliinisuuden ja mieheyden fetisoiminen ja kiihottuminen itsestään miesfantasian ja larpin kautta. Usein siihen kytkeytyy naiseuteen liittyviä traumakokemuksia, alemmuudentunnetta ja toive sosiaalisen statuksen nostamisesta mieslarpin kautta.

Toinen hyvä käsite tietää on autogynefilia eli naiseuden fetisöinti ja kiihottuminen siitä, että kuvittelee itsensä naisena. Nämä molemmat käsitteet on hyvä tietää, kun pohtii transilmiötä. Transaktivistit toki eivät halua näistä asioista puhuttavan. Mutta kuten tässäkin ketjussa kirjoittava transmies on osoittanut, niin transius on monen kohdalla nimenomaan seksuaalinen parafilia ja he haluavat muiden osallistuvan siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.

Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.

Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.

Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!

Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri

Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.

 

Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.

Olen eri, mutta on absurdi väite esittää, että homomies ei ymmärtäisi miehen voivan olla kiinnostunut miehestä. Kyseessä on pahanlaatuinen ajatusvääristymä, joka kertonee tarpeesta suojautua siltä tosiasialta, ettei transmies ole mies homomiehen silmin. 

Niin, monikaan ei pidä transmiestä miehenä, on vaan outo ajatus, ettei transmies voisi olla kiinnostunut miehistä.

No ennen transmiehet olivat lähes aina lesboja. Nyttemmin transius on yleistynyt myös heteronaisissa, joten toki voivat olla kiinnostuneita myös miehistä. Jotkut detransiutuneet naiset ovat sanoneet, että heillä transiutumisen taustalla oli mm. homosuhteiden idealisointi ja fetisöinti. Eli jälleen parafiliaa siinäkin taustalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Translaki kakkosestahan rummutettiin joka puolella, sen sijaan translaki ykkönen vietiin läpi aikoinaan aikalailla mediapimennossa, käsittääkseni tarkoituksella.

Translaki ykkönen koski vain aitoja transseksuaaleja ja heidän arkensa helpottamista. Translaki kakkonen vietiin läpi valheilla ja vääristelyllä, jättäen olennaiset seikat ja kritiikki huomiotta. Sellainen ero. Oikeat transit eivät hyödy uudistuksesta mitenkään, koska he ovat saaneet vaihtaa sukupuolimerkinnän ja käyttää sen mukaisia tiloja vuodesta 2003 alkaen. Jälkikäteen arvioituna se oli virhe, koska se avasi matopurkin nimeltä itsemäärittely.

Joo, olen täysin samaa mieltä. En itse asiassa muista lukeneeni yhtäkään järkevää perustelua translaki kakkoselle. Ja olen siis trans. Muistelin vaan tuota, että laki ykkönen vietiin läpi aika salaa, kyllä sitäkin siihen aikaan oltaisiin vastustettu jos olisi käsitelty mediassa, asia kun oli porukalle niin uusi ja käsittämätön.

Huono puoli transtaustasta on muuten se, että kun jotkut asiat ovat itselle täysin selviä, esim.tunsin homoja transmiehiä 2000-luvun alkupuolella ja tottakai mieheksi identifioituvat voi olla kiinnostunut myös miehistä, vielä tänäkin päivänä joillekin ajatus homosta transmiehestä on täysin absurdi - ja vieläpä homoille itselleen. Siis täytyyhän ihmisen nyt hetero olla, jos kokee itsensä mieheksi!!!

Minulle ajatus homosta transmiehestä on vieläkin absurdi, ajatella. Eri

Näinhän juuri sanoinkin. Koska jos ihminen identifioituu mieheksi, täytyyhän silloin olla kiinnostunut naisista, eihän mies VOI kiinnostua miehistä.

 

Tämä on nyt jo neljäs liittymä, josta joudun kirjoittamaan, kun äärioikeiston trollit ovat ilmiantaneet minut, koska kerron tavallisten transmiesten elämästä asioita, joita heidän mukaan ei saisi olla olemassa, koska se ei sovi heidän agendaansa.

Olen eri, mutta on absurdi väite esittää, että homomies ei ymmärtäisi miehen voivan olla kiinnostunut miehestä. Kyseessä on pahanlaatuinen ajatusvääristymä, joka kertonee tarpeesta suojautua siltä tosiasialta, ettei transmies ole mies homomiehen silmin. 

Niin, monikaan ei pidä transmiestä miehenä, on vaan outo ajatus, ettei transmies voisi olla kiinnostunut miehistä.

No ennen transmiehet olivat lähes aina lesboja. Nyttemmin transius on yleistynyt myös heteronaisissa, joten toki voivat olla kiinnostuneita myös miehistä. Jotkut detransiutuneet naiset ovat sanoneet, että heillä transiutumisen taustalla oli mm. homosuhteiden idealisointi ja fetisöinti. Eli jälleen parafiliaa siinäkin taustalla. 

Katujilla varmasti näin on ollutkin.

Ymmärrän, että pyrit provosoimaan mutta olen juuri nyt liian hyvällä tuulella lähteäkseni siihen. Ennen kuin hoidot olivat mahdollisia moni transmies eli todellakin lesbona, siinä olet oikeassa. Ei sitten se tullut mieleen, että todella moni transmies myös eli niihin aikoihin heterosuhteessa, eikä ole tänä päivänäkään tullut lasten takia kaapista, osa edes itselleen. Näennäisesti heteron on muutenkin aina ollut vaikeampaa tunnistaa oma transsukupuolisuutensa, kun on ollut yhteiskunnan silmissä "normaali". Naisista kiinnostuneiden transmiesten on kuitenkin ollut nuoruudessaan pakko pysähtyä ja huomata, etten olekaan tavallinen, heterona eläneelle se on ollut kaukaisempi ajatus. Nykyisin asioista puhutaan enemmän ja ymmärretään, ettei seksuaalinen suuntautuminen määritä sukupuoli-identiteettiä. Homot ovat "silti" miehiä ja lesbot naisia.

Odotan vastauksia siihen saisiko poikanne mennä päiväkotiin tai kouluun mekossa? Perustelut olisi hyvä olla myös vastauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Odotan vastauksia siihen saisiko poikanne mennä päiväkotiin tai kouluun mekossa? Perustelut olisi hyvä olla myös vastauksissa.

En nyt sitä ehdottomasti kieltäisikään, mutta jos kyse olisi tavallisesta pojasta, joka ei siis mitenkään haluaisi olla tai kokisi itseään tytöksi, kävisimme keskustelun siitä, kuinka tässä yhteiskunnassa hame on leimallisesti tyttöjen ja naisten vaate ja pukeutumalla tähän sinun on hyväksyttävä se, että viestit tällöin itsestäsi asioita, jotka eivät ole totta ja jotka herättävät vertaisryhmässäsi negatiivisia tunteita ja sinun on vaikea löytää ystäviä vertaisryhmästäsi, koska viestit, ettet samaistu heihin.

En itsekään ottaisi h-risritatuointia näkyvälle paikalle ja sitten valittaisi, että minua pidetään natsina, vaikka tatiointihan on vain mustetta.