Lue keskustelun säännöt.
Pride tekopenis-kurssi lapsille
25.06.2026 |
Vihervasemmistolainen sukupuolisekavuutta levittävä Pride opettaa tekopenisten tekoa 13 vuotiaille lapsille suunnatulla kurssilla.
Luulin jo nähneeni kaiken mutta erehdyin.
https://pride.fi/tapahtuma/packer-ja-packer-pussin-ompelutyopaja-nuoril…
Kommentit (4487)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.
Kuitenkin konsensus on se, että sukupuoli-identiteetti on muovautunut jo noin kolmevuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teinitytöille se oli. Aivan sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Teinitytöille se oli. Aivan sairasta.
No ei ollut tytöille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.
Joitakin pieniä tutkimuksia aiheesta on olemassa ja niissä on havaittu identiteettisukupuolen mukaista aivotoimintaa, mutta kattavaa tutkimusta aiheesta ei ole.
https://academic.oup.com/jsm/article-abstract/6/2/440/6832483?redirecte…
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0022395610001585…
Miksi viranomaiset ei puutu lapsien groomaamiseen? Onko transuhomolesboilla joku erikoisoikeus harjoittaa pedofiliaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.
Kuitenkin konsensus on se, että sukupuoli-identiteetti on muovautunut jo noin kolmevuotiaana.
Voiko 3-vuotias saada luotettavan transdiagnoosin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.
Kuitenkin konsensus on se, että sukupuoli-identiteetti on muovautunut jo noin kolmevuotiaana.
Kolmivuotias ymmärtää sukupuolen vasta pintapuolisesti, lähinnä ulkoisten seikkojen perusteella (sukupuolityypilliset vaatteet, hiusten pituus, ääni, lelut). 3-vuotias ei ymmärrä biologista sukupuolta, sen pysyvyyttä pintapuolisten seikkojen vaihtelevuudesta huolimatta. Toisin sanoen, jos annat kolmivuotiaalle Ken-nuken, jolla on mekko ja pitkät hiukset, niin hän mitä todennäköisemmin tulkitsee nuken naiseksi. Vasta noin 5-7 vuoden iässä lapsi alkaa hahmottaa, että naisellakin voi olla lyhyet hiukset ja housut, ja miehellä pitkät hiukset, eikä sukupuoli vaihdu vaihtamalla hiuksia ja vaatteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ne topatut rintsikat? Ovatko ok tytöille? Pojille?
Entä se tekovagina teinipojan pöksyihn, silikoninen tai virkattu?
Ei ei nyt puhuta mistään niin naista alentavasta!!
Kieltämättä kuulostaa aika alentavalta, että penisefektikurssilla typistetään mies ja mieheys pullotukseksi housuissa. Eihän noilla tyttöraasuilla ole minkäänlaista käsitystä miehen kehossa elämisestä, mieheksi kasvamisesta ja sosiaalistamisesta tai millaista on tulla kohdatuksi miehenä. Eikä mikään kangasjötikkä housuissa anna realistista kuvaa miehen kehollisuudesta. Sama kuin hakisi tuntumaa yksisarvisen elämään liimaamalla otsaan glittersarven.
Mitä penisefektikurssilla oikeastaan tavoitellaan ja miksi?
Fetissityöpajaltahan tuo kuulostaa. Ei kai normaalit ihmiset sitä tajuakaan, kun heillä ei tuollaista fetissiä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.
Joitakin pieniä tutkimuksia aiheesta on olemassa ja niissä on havaittu identiteettisukupuolen mukaista aivotoimintaa, mutta kattavaa tutkimusta aiheesta ei ole.
https://academic.oup.com/jsm/article-abstract/6/2/440/6832483?redirecte…
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0022395610001585…
Erot valkoisen ja harmaan aivoaineksen välillä ei kerro sukupuoli-identiteetistä yhtään mitään . Niitä on myös ns.cissukupuolisilla esimerkiksi aivovamman tai muistisairauden takia. Seksuaalisuus ei myöskään ole luotettava markkeri, sillä suurin osa homoseksuaaleista ja autofiileistä ei koe olevansa trans - he vaan ovat selkeästi yliedustettuina transidentifoidussa väestöryhmässä.
Ylipäätään väite sukupuolitetuista aivoista on mahdoton neuroplastisuuden ja päällekkäisyyksien takia. Ei ole selkeitä nais- ja miesaivoja joihin näitä transaivoja voisi verrata. Koepalan ottamalla voit toki saada selville, onko ne geneettisen naisen vai miehen aivot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tässäkin keskustelussa kuitenkin monta kertaa kiistetty transsukupuolisuuden olemassaolo kokonaan."
Mitä tämä kiistäminen mielestäsi tarkoittaa käytännössä? Jotta transsukupuolisuus voitaisiin kiistää tai tunnustaa/tunnistaa, niin sille pitäisi olla yleispätevä ja loogisesti koherentti määrielmä, eikö vain.
Jos joku sanoo että "Transsukupuolisuutta ei ole olemassa", alatko tosissasi jankuttamaan siitä, että mitä tuo nyt oikeasti tarkoittaa? Ei hyvää päivää.
Jos joku sanoo että "Ei, ei sille tarvitse olla yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää sitä varten." Se todellakin tarkoittaa ettei mitään transsukupuolisuutta ole olemassa. Silloin 'trans' on vain sanahelinää ilman todellista merkitystä. Kyse on samasta ideologiasta jonka mukaan myös sanat 'nainen', 'mies', 'homoseksuaali', 'heteroseksuaali' eivät oikeasti tarkoita yhtikäs mitään. Sen tarkoitus on estää ihmisiä puhumasta todellisuudesta, kuten kulteilla on tapana tehdä.
Huutelen täältä taas autistina, että ei autismillekaan ole yleispätevää, loogisesti koherenttia määritelmää. Silti autismin kirjo on olemassa.
Toki jotkut yrittää meidän autistienkin olemassaoloa kiistää.
Asioiden olemassaolo ei ole riippuvainen siitä, osaako joku antaa niille yleispätevän, loogisesti koherentin määritelmän.
Mistä sinä sitten tiedät olevasi autisti ja mistä trans tietää olevansa trans, jos ei ole määritelmää eikä kriteeristöä?
Kukaan ei ole väittänyt, että määritelmiä ja kriteeristöjä ei olisi. Vaan kun tuo yksi jankkaa "yleispätevästä ja loogisesti koherentista määritelmästä", tarkoituksenaan kyseenalaistaa jokainen annettu määritelmä.
Sellaista yleispätevää ja loogisesti koherenttia määritelmää on oikeasti aika harvasta asiasta.
Mistä muista vakiintuneista käsitteistä on yhtä vastakkaiset määritelmät kuin translahkolaisilla?
Nainen on henkilö, jolla on vulva tai penis.
Lesbo on henkilö, jonka deittipooliin voi kuulua vulvallisia, peniksellisiä tai kumpiakin.
Trans on henkilö, jolla on pitkäkestoinen kehodysforia. Kehodysforia ei ole transiuden kriteeri. Trans on henkilö, jonka dysforia kohdistuu henkilökorttiin, stereotyyppeihin, persoonallisuuden piirteisiin.
Sukupuoli on kehossa. Keholla ei ole sukupuolta. Sukupuoli on päänsisäinen tunne.
Huomaatko ongelman?
Ja sinun mielestä nainen on henkilö, joka sanoo olevansa (cis)nainen tai (trans)mies, ja lesbo on henkilö, joka sanoo harrastavansa seksiä (cis)naisen tai (trans)miehen kanssa. Kaikki määritelmät kuulostavat tyhmiltä kun niitä katsoo toisen määritelmän vinkkelistä muka-ristiriitoja etsien.
"lesbo on henkilö, joka sanoo harrastavansa seksiä (cis)naisen tai (trans)miehen kanssa."
Kyllä. Lesbo ei välttämättä koe transmiestä ulkonäöltään viehättävänä, mutta mitä petipuuhiin tulee niin siellä jalkovälissä ei ole penistä vaan joko naisen vermeet, nahkarulla tai teston ja kirurgian avulla noin peukalon kokoiseksi saatu klitoris.
(Ei liity Palestiinaan, mutta sainpa teidät hetkeksi tuijottamaan peukaloitanne.)
Seksiaktit ei hei vieläkään ole yhtä kuin seksuaalinen suuntautuminen.
Eikä seksuaalinen suuntautuminen kohdistu ainoastaan genitaaleihin.
Mikä on sellaisen vulvallisen henkilön seksuaalinen suuntautuminen, joka viehättyy vain muista vulvallisista?
Mitä sanot naiselle, joka pitää itseään lesbona, koska viehättyy ihmisistä jotka hän näkee ja joita hän kohtelee naisina? Alat kai riitelemään että et sinä ole oikeasti lesbo.
Että se on ihan luonnollista, mutta jos viehätys jatkuu vaikka kuulee henkilöllä olevan penis ja haluaa harrastaa seksiä tämän kanssa, niin se johtuu biseksuaalisista taipumuksista. Lesboilla kuten heteromiehilläkin kiinnostus lopahtaa kun saa tietää, se on vaan ikävä tosiasia. Eikä lesbous ole mikään kilpailu että kuka on true ja kuka ei.
Hyvin harva transnainen on millään tasolla niin läpimenevä, että totuus sukupuolesta ilmenisi vasta intiimitasolle siirryttäessä. Jos nainen viehättyy jääkaapin kokoisesta räikeästi meikatusta transleidistä, niin kyllähän silloin on ihan tyylipuhdas bisse tai hetero.
Transhoitojen tuloksissa on paljon yksilöllistä vaihtelua. Osa on läpimeneviä pelkillä hormoneilla, osa ei edes leikkausten jälkeen.
Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että lesbot ja heteromiehet eivät halua seksiä peniksellisen kanssa. Joidenkin ihmisten käsitys seksuaalisuudestaan voi muuttua. Vakiintuneet, biologiaan perustuvat käsitykset ei vaan muutu.
Miksi sulla on niin valtava tarve määrätä muiden puolesta, millaista seksiä tai keiden kanssa he saavat haluta? Asia ei kuulu sulle, jätä se ihmisten itsensä huoleksi.
Kyse on vakiintuneista käsitteistä ja homoseksuaalien oikeuksista. Sinähän se tässä olet useamman päivän määrännyt penistä lesbon ja lesboseksin määritelmään. Sinä et voi mielivaltaisesti uudelleenmääritellä käsitteitä transsujen sukupuolifantasian validoimiseksi ja fetissien toteuttamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta ne topatut rintsikat? Ovatko ok tytöille? Pojille?
Itse en ymmärrä, miksi 13-vuotiaat pitäisi jo seksualisoida yhtään millään toppauksilla.
Jep. Ei ole tarpeen alkaa tunkemaan toppausta 13-vuotiaan ala- eikä yläpäähän. Saati jossain setatyöpajassa, jossa ei tiedetä vetäjien taustoista mitään, koulutuksesta, ideologiasta tai rikosrekisteristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinitytöille se oli. Aivan sairasta.
No ei ollut tytöille.
Mihin sitten tarvitaan työpaja penisefektin luomiseen 13-vuotiaan tytön housuihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.
Joitakin pieniä tutkimuksia aiheesta on olemassa ja niissä on havaittu identiteettisukupuolen mukaista aivotoimintaa, mutta kattavaa tutkimusta aiheesta ei ole.
https://academic.oup.com/jsm/article-abstract/6/2/440/6832483?redirecte…
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0022395610001585…
Miten miehen ja naisen aivotoiminta eroavat väestötasolla? Sukupuoliaivoteoriaahan ei ole todennettu missään, vaan sukupuolen sisällä on enemmän variaatiota kuin sukupuolten välillä.
Miksi transiutta ei sitten todenneta aivokuvantamisella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.
Kuitenkin konsensus on se, että sukupuoli-identiteetti on muovautunut jo noin kolmevuotiaana.
Tämä sitten kumoaisi vasta teini-iässä (ROGD) tai aikuisuudessa havaitun transiuden, suorastaan kiistäisi olemassaolon! Tämänhetkinen transmassa on nimenomaan näitä tyttöjä ja nuoria naisia, jotka ovat havahtuneet vasta teini-iässä ja yllättäen sukupuoliristiriitaan, josta ei lapsuudessa ollut merkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teinitytöille se oli. Aivan sairasta.
No ei ollut tytöille.
Mikä oli kohderyhmän lisääntymisbiologinen sukupuoli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Mistä 13-vuotias teinityttö saa ymmärryksen, että hän onkin oikeasti poika? Ihminen on yhtä kuin kehonsa. Ei ole mitään kehosta irrallista sukupuoliessenssiä, sukupuolisielua, mikä voisi livahtaa väärän sukupuolen lihapukuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Mistä tekijöistä ihminen tietää kuuluvansa jompaan kumpaan sukupuoleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.
Kuitenkin konsensus on se, että sukupuoli-identiteetti on muovautunut jo noin kolmevuotiaana.
Voiko 3-vuotias saada luotettavan transdiagnoosin?
Ei tietenkään voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaalla tytöllä ei voi olla pojan identiteettiä. Identiteettiin kehittyminen on transition viimeinen lopputulos, ei lähtötilanne.
Identiteetti perustuu ihmisen henkilökohtaisesti eletyille kokemuksille. Identiteetti ei ole se mitä haluaisi olla, vaan sitä, mitä ihan konkreettisesti elämänkokemustensa tuloksena on. Omien kokemusten, ei jonkun toisen kokemusten.
Yhtään kellään ei voi olla jonkun toisen olennon identiteettiä, koska toisen olennon kokemuksiinkaan ei ole pääsyä. Kokemukset ja identiteetti eivät synny oman kehon rajojen ulkopuolella, vaan keho ja eletty todellisuus määrävät mikä on edes teoriassa mahdollista.
Ei normaalilla 10-vuotiaalla pojallakaan ole sisällään valmiina odottamassa jotain kypsäksi kehittynyttä keski-ikäisen miehen identiteettiä, vaan kyllä siihen joutuu jokainen ihan henkilökohtaisesti kokemusten kautta kehittymään.
Se edellyttää ensin tietynlaisen kehon joka määrittää täysin sen minkälaiset aistimukset ja kokemukset ovat ylipäätään mahdollisia, ja sen jälkeen se edellyttää omakohtaisia kokemuksia ja vuorovaikutusta, joiden kautta identiteetti sitten lopulta kehittyy ja vakiintuu.
On täyttä huuhaata kuvitella, että jollakin olisi sellaisia kokemuksia joita ei fyysisesti ole mahdollista kokea. Menee samaan kategoriaan niiden tyyppien kanssa, jotka väittävät saavansa viestejä joltain henkiolennolta kuulostaakseen todella erityisiltä ja poikkeavilta.
Identiteetti ei synny vain kokemuksista, vaan myös ihmisen omista ajatuksista ja sisäisestä itseymmärryksestä. Eihän heterous ja homous muuten tarkoittaisi mitään ennen ensimmäistä seksikertaa.
Tietenkään transpojan kokemukset eivät ole samanlaisia kuin keskivertopojan, mutta transpojalla voi silti olla vahva miessukupuoleen kuulumisen tunne aivan kuin pojilla yleensäkin. Se ristiriita kehon ja sisäisen identiteetin välillä on transsukupuolisuuden ytimessä.
Mistä 13-vuotias teinityttö saa ymmärryksen, että hän onkin oikeasti poika? Ihminen on yhtä kuin kehonsa. Ei ole mitään kehosta irrallista sukupuoliessenssiä, sukupuolisielua, mikä voisi livahtaa väärän sukupuolen lihapukuun.
Mistä sinä sen tiedät? Samanlaisella logiikalla voisi kiistä homoseksuaalisuuden olemassaolon.
Ne ajatuksetkaan eivät kumpua lapsella/nuorella synnynnäisesti, vaan rakentuu elämänkokemuksen myötä. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole identiteetti samalla tavalla kuin trans, sillä aivorakenteet eroaa selkeästi miehistä ja naisista kiinnostuneiden välillä. Mitään tällaista yhteneväistä poikkeamaa ei olla havaittu transeilla yrityksistä huolimatta.
Kun ihminen kokee kuuluvansa toiseen sukupuoleen, se todellisuudessa tarkoittaa halua olla kyseistä, havainnoitua sukupuolta. Mitään yhtenäistä kokemusta sen toivesukupuolen kanssa ei ole ennen transitiota, eikä se ole täysin identtinen jälkeenkään.