G: Millaisilla pariskunnilla käytössä omat tilit?

ollaan naimisissa, asutaan omakotitalossa Uudellamaalla, molemmilla on auto (miehen nimissä, on ne myös ostanut). Mies tienaa paljon paremmin ja on aina maksanut suhteessa enemmän kaikesta. Tällä hetkellä olen hoitovapaalla ja mies maksaa kaikki laskut.



Mä ostelen rahoillani ruokaa ja kaikkea mitä tarvitsen. Mä ostan pääasiassa lapsen vaatteet ja kalliit tarvikkeet kuten turvaistuimet tms. ostaa mies.



Mies saa huoletta käyttää ylimääräiset rahansa kalliiseen harrastukseensa. Onhan hän opiskellut ahkerasti ja tekee vastuullista työtä. Minä harrastan puutarhanhoitoa ja lukemista.

tulemme avaamaan yhteisen lainanhoitotilin, mutta haluamme molemmat pitää omat tilimme.



Olemme 33v, uusperheellisiä (jos se johonkin vaikuttaa). Oma tili symboloi omaa vapautta.

meillä on omat tilit, lainatili ja säästötili sekä lasten säästötilit javielä osake- ja rahastotilit. Omille tileille menee palkka, josta kuukausittain siirrämme rahaa säästötilille, minä noin 300 ja mies 500. Asuntolainan hoitaa mies, minä maksan laskut. Lasten tileille laitamme noin 100 euroa kuussa/lapsi ja minä rahastoon 100 euroa, mis osakkeisiin noin 200 euroa, kaikki on yhteistä ja laskujen ja muiden menojen + säästämisen jälkeen molemmille jää tililleen about sama summa -- tonni -- kuukaudessa käytettäväksi. Tästä sitten ostamme omat juttumme, lasten jutut, ruoat, lääkärit, bensat tms. Jompi kumpi maksaa, ei juuri mietitä kumpi.



Matkat, huonekalut ja isommat asiat osatmme yhteiseltä säästötililtä tai jos jomman kumman tilille on päässyt kertymään rahaa niin sitten maksetaan sieltä. miehelle voi joskus käydä näin, minä olen rahan kanssa vähän holtittomampi.

että säästötilit ja rahastot/osakkeet ovat ns. tai-tilejä ja siis yhteisiä. Miehellä on siommat tulot, joten hän säästää vähän enemmän, otamme tavallaan molempien käteenjäävistä tuloista saman osuuden säästöön. Ja maksettavat jutut sitten tasaa loput. Molemmilla on siis saman verran omaisuutta ja saman verran käyttörahaa, mies antaa vähän enemmän rahaa talouteemme mutta minä annan vähän enemmän aikaa -- teen lyhyempää päivää ja jään kotiin jos meillä sairastetaan.

En keksi mitään syytä yhteiselle tilille. Olemme molemmat töissä, tosin suhteeseemme mahtuu myös aika, jolloin olimme opiskelijoita, sitten toinen töissä ja toinen opiskeli, välillä toinen kotona lasten kanssa ja toinen töissä jne.

Meillä on kaksi lasta ja velaksi ostettu talo, mitä vielä ap halusi tietää?

Minulla ja miehelläni on omat tilit, tosin ovat juuri noita TAI-tilejä eli molemmat voisivat käyttää tiliä ja taitaa miehelläni olla korttikin minun tiliini.



Olemme olleet naimisissa 11 vuotta ja meillä on kaksi lasta. Olemme molemmat hyvätuloisia akateemisia, nettotulot yht. n. 7 TEUR/kk. Mitään yhteistä lainanhoitotiliä ei ole, lainan lyhennykset menevät omalta tililtäni. Loput laskut maksetaan, missä nyt rahaa milloinkin on.

Yhdessä 10 vuotta, naimisissa pian 6. Lapsia 2, joista nuoremmasta olen nyt äitiyslomalla. Lasten välissä olin töissä, ennen lapsia opiskelin.



Yhteinen tili on ollut avioliiton alusta saakka (silloin myös muutimme yhteen). Alkuun molemmat opiskelimme ja tulot pienet. Minä toin suhteeseen omat säästöni (jotka yhdessä käytettiin sitten kodin suuriin hankitoihin), joten alkupanostukseni oli isompi ;) Kolme ekaa vuotta olimme molemmat yhtä pienituloisia, sitten seuraavan vuoden mies tienasi noin 2 kertaa sen minkä minä. Seuraavan vuoden tienasimme molemmat yhtä paljon siihen saakka kunnes minä jäin viime syksynä äitiyslomalle. Töihin kun palaan niin tulomme ovat taas yhtä isot.



Lapsia siis 2, yhteinen asuntolaina ja säästöön ei juuri mitään jää... Rahasta ikuinen pula, mutta pärjätään kuitenkin. Ei meillä kummallekaan jää mitään hummailurahaa, mutta toki molemmat saa uutta vaatetta tarpeen vaatiessa, pääsee parturiin, saa uuden puhelimen jos edellinen sökö jne. Isot hankinnat sovitaan yhdessä, pienet osaa molemmat tehdä ilman tosen opastusta.

on aina ollut. Jotenkin vain jäänyt. Ei sen kummemmin tarkoita, että olisi omat rahat. Kaikki on yhteistä ja yhdessä maksellaan ja hoidellaan asiat. Miehen tililtä menee tällä hetkellä lainat ja ruokalasku, minä maksan muut (sähkö, vesi, jäte, ym kotitalusmaksut, vaatteet ym) Mies on töissä, minä olen ollut kotona 5 vuotta. Virka odottelee, ja siksipä kai minullakin on rahat riittäny laskujen hoitoon, kun saan välillä ihan kivat yllärit loma-ajan palkkojen ja loma-rahojen muodossa. Lapsilisät tulee eri tilille, jota sitäkin käytetään elämisen menoihin tarpeen mukaan. Talouteemme kuuluu 6 henkilöä, kohta toivottavasti 7.

Unohtui mainita, että yhdessä olemme olleet 17 vuotta, naimisissa 13 vuotta.

Tienataan mieheni kanssa suunnilleen saman verran (paitsi tällä hetkellä olen äitiyslomalla). Ei olla koskaan edes harkittu yhteistä tiliä. Kun aikoimamme muutettiin yhteen ( ja myöhemmin mentiin naimisiin) niin sovittiin, että minä maksan ruuat ja mies maksaa muut laskut. Meillä on kaksi asuntoa ja minä maksan toisen asunnon kulut ja mies maksaa toisen asunnon kulut. Ei ole koskaan tullut riitaa rahasta, koska rahat ovat riittäneet hyvin normaaliin elämiseen. Lainaa meillä ei ole.



Ei meillä mitään yhteistä tiliä vastaan ole, mutta emme ole sellaista koskaan hankkineet, kun homma toimii näinkin. Rahoja pidämme joka tapauksessa yhteisinä, olivatpa ne kumman tilillä tahansa.

Eikä tulisi mieleenkään ottaa yhteistä käyttötiliä. Mulla on reippaasti pienemmät tulot kuin miehellä, mutta en halua tehdä tiliä rahankäytöstäni miehelle, siksi siis omat tilit. Toisekseen shoppausintoni on sitä luokkaa että nopeasti saattaisi yhteiseltä tililtä hävitä osa miehenkin palkasta, joten turvallisinta pitää omat rahat, saapa nekin käyttää miten haluaa :)

ja se sopii meille loistavasti. 2 lasta, asuntovelkaa on, Olemme yhdessä sopineet noin suunnilleen puoliksi mitkä laskut kumpikin maksaa, ja loput on omaa rahaa. Minusta vaan on mukavaa että mulla on ihan ikiomaa, itse hankittua rahaa, minkä käytöstä päätän vain minä.



Vaikka olin 6 vuotta äitiyslomalla/kodinhoidontuella ja osa-aikatyössä, ja tuloni olivat paljon pienemmät kuin miehellä, mutta siltikin halusin tulla toimeen omillani.



Toki mies olisi antanut mulle rahaa jos olisin pyytänyt, välillä kodinhoidontuen aikana kyseli että tarviinko... mutta mä olen niin säästäväinen että melkein joka kuukausi jäi pienistäkin tuloista säästöön.



Mutta loppupeleissähän kaikki raha menee kyllä yhteiseen pesään: asuntoon, lapsiin... Mun omat osakesäästötilitkin olen ajatellut mun ja miehen yhteiseksi vanhuudenturvaksi.

Meillä siis erilliset tilit.



Tuntuisi kummalta " käyttää toisen rahoja" , tai että " omia rahoja" käyttäisi joku muu... Kulut toki tulee jakaa tasan, suhteutettuina pariskunnan palkkoihin. (Enemmän tienaava maksaa isomman osan)

Olemme 30-vuotiaita, naimisissa 5 vuotta. Mies on yrittäjä, tuloja vuodessa n. 100 000 e, minä olen kotiäitinä pienipalkkaisesta työstäni. Koen yhteisen tilin ihan vieraaksi ja melle tuskin ikinä sellaista tulee.

Molemmat ollaan 25-vuotiaita, vakituisessa työssä. Meillä on 3-vuotias lapsi ja asutaan Vantaalla asossa. Olemme olleet yhdessä kuusi vuotta, joista 2 naimisissa. Mies tienaa 40 000-70 000 ¿ vuodessa, minä alle 15 000¿. Ajetaan viime vuotisella autolla. Omat tilit on ollut koko ajan, myös silloin kun minä olin opiskelijana ja kotiäitinä, ja mies tienasi 90% meidän tuloista. Kuten myös silloin kun mies oli intissä ja minä tienasin 95% meidän tuloista.



Asumisen, auton kulut, vakuutukset ja muut isot laskut maksaa mies. Minä maksan suurimman osan meidän päivittäismenoista ja lapsen hankinnoista.

meillä siis ollut alusta asti (seurustelun alussa minä 17, mies 19) omat tilit eikä koskaan ole tullut mieleen ottaa yhteistä tiliä. Näin on menty opiskeluaika, työ" ura" (tällä hetkellä mies tienaa pari sataa enemmän kuin minä kuukaudessa, ennen vähemmän eli palkallakaan ei vaikutusta), mun äitiysloma ja hoitovapaa. Yli 9 vuotta yhdessä ennen naimisiinmenoa, nyt tulee kesällä 5 avioliittovuotta täyteen eli syksyllä 15 yhteistä vuotta.



Rahat ovat ns. yhteisiä eli yhteisiä laskuja ja muita maksuja maksetaan kumpi ehtii tai kummalla on enemmän rahaa tilillä. Autot (molemmilla omat) tankkaa pääasiassa kumpikin itse, tai se joka sattuu olemaan autolla liikkeellä kun bensa alkaa loppuilla. Ruokakaupassa maksaa mies jos ollaan yhdessä tai minä jos olen yksin liikenteessä. Tämä siitä syystä että minä pakkaan kauppakassit tehokkaammin :-)

Meillä on omat vaatteet, omat puhelimet, omat tilit ja niin edelleen. Ei avioliitto ole mikään kahden persoonan yhteensulautuma vaan kulkemista yhdessä samaan suuntaan.