Lue keskustelun säännöt.
Tätä on suomalainen lapsiperheiden "köyhyys"
23.06.2026 |
"– On kurjaa, ettei jäätelöä voi ostaa uimarannan jäätelökioskilta, koska hinta on todella korkea. Muutenkin ruokailu aiheuttaa hankaluuksia, koska eväitä pitää kantaa mukana. Olisi ihanaa päästä kunnolla mökkeilemään, mutta vuokramökkien hinnat ovat liian korkeita, eikä autottomana niihin pääse."
Pitäiskö yhteiskunnan siis maksattaa jokin liki tonnin arvoinen vuokramökkiviikko että perhe pääsee "palautumaan".
Suomessa jos kaikki tuet hakee mihin on oikeutettu niin etenkin lapsiperhe pärjää ihan mainiosti.
Maksetut jutut tyyliin " loppuviikosta ei ole ruokaa kaapissa ja pitää ottaa pikavippi ettei lapsi näe nälkää "
ovat ihan naurettavia.
Jos elämänhallinta on sitä luokkaa ettei laita ruokaa oluen ja tupakan ja muun edelle niin kannattaa miettiä huostaanottoa vahvasti.
Suomessa on jopa sosiaalipäivystys 24/7 olemassa kriistilanteita varten.
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvase päivä joku yhäri ulisee miten omakotitalon, lasten, auton, arjen luottojen, harrastusten, lemmikkien, yms kulujen jälkeen ei enää jää rahaa ruokaan. : (
Ruoka menee kyllä lopulta ihan kaiken edelle. Vuokra on tärkein, muut toissijaisia asioita.
Vuokra, vesi ja sähkö maksetaan ensin, ruoka vasta sitten jos jää rahaa. Ja jos ei jää niin ilmaista ruokaa saa leipäjonoista. Suomi ei ole mikään sosiaalitoimisto.
Suomihan on todellakin "sosiaalitoimisto". On asumistuet, lapsilisät, vanhempainpäiväraha, kotihoidon tuki, äitiysavustus, opintotuki, koulumatkatuki, työttömuusturva, peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sotilasavustus, kuntoutusraha, vammaistuki, lääkekorvaukset, hoitotuki, perustoimeentulotuki, kansaneläke, takuueläke ja ties mitä muuta. Yhden sortin tukena myös lapsilisät. Kyllä noilla tukimäärillä jäden kioskista oikeasti köyhäkin pystyy edes kerran kesässä ostamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuskotini, siis vanhemmat, olivat varakkaita mutta emme me saaneet jäätelökioskista jäätelötötteröä kuin kerran kesässä, samoin yksi ranskalaisannos grillistä ostettiin kesän lopuksi ja jaettiin kahden lapsen kesken, se oli juhlaa. Eväät tehtiin kun mihin tahansa retkelle mentiin. Syynä ei ollut vanhempien tupakanpoltto (eivät polttaneet) tai kaljan kittaaminen. Olivat vain järkeviä ja opettivat meillekin miten rahaa on viisasta käyttää ja kaikki ilo ei tule ostamisesta ja kulutuksesta. Ruokaa meiltä ei koskaan puuttunut ja kumpikin oli todella hyvä ruoanlaittaja. En koskaan kokenut että olisin ollut jotakin vailla.
Niin, sun on helppo huudella koska sun vanhemmilla oli kirjaimellisesti varaa valita. Mulla on molemmat vanhemmat varakkaita. Ei mua siltikään upotettu yltäkylläisyyteen enkä saanut kaikkea mitä halusin. Eikä pidäkään. Mutta pointti on just siinä, että koska vanhemmillani oli varaa, saattoivat sanoa just että saat valita mihin huvipuistoon mennään kesällä, kaikkiin et pääse. Köyhällä perheellä ei ole tuota vaihtoehtoa, vaan mihinkään et pääse. Et saa edes sitä puolikasta ranskalaisannosta koska ei ole varaa.
On helppoa vierestä sanoa, että kyllä kotonakin voi tehdä pizzaa, ei tarvitse mennä pizzeriaan. Mutta entäpä jos et ole koskaan käynyt pizzeriassa ja se äidin tekemä peltipizzakin on aina sitä samaa, täytteeksi halvinta kinkkua ja ruokajonojuustoa. On se lapselle aivan eri asia päästä syömään oikea jäätelöannos kuin syödä sitä Pirkka-tuuttia pihakivetyksellä. Kun mihinkään et pääse. Taaskaan.
Eikö ollutkaan kyse siitä että rikkaille ostetaan koko ajan kioskijäätelöä ja jatkuvasti ravataan huvipuistoissa yms ja se tuntuu köyhän lapsesta (tai lapsen vanhemmasta) äärimmäisen pahalta? Miksi siirrät maalitolppia kun sinulle kerrotaan että eivät ne rikkaiden tai hyvin toimeentulevien vanhempien lapset välttämättä tuollaisia juttuja saa?
Kertoihan täällä joku siitäkin köyhästä joka itki kun omat lapset ei pääse purjehtimaan omalla veneellä kuten kaikki muut lapset pääsee. Onkohan näillä vanhemmilla hiukan vinoutunut kuva mitä on ns normielämä ja miten elävät ne jotka maksavat itse oman olemisensa?
En tunne yhtään rikasta/hyvin toimeentulevaa perhettä, jossa ei kerran kesässä käytäisi huvipuistossa ja ostettaisi ainakin kerran jätski kioskista.
"en pysty ostamaan lapselleni jäätelöä kikkarilta"
Tämän lauseen lausujalla menee 150 e kuukaudessa röökiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keskiuloinen, tulot yli mediaanin. Mekään emme vuokraa mökkiä koska se on kallista. Mekään emme osta kioskilta jäätelöä, koska se on kallista.
Auto meillä on minun työmatkojen takia ja sillä käydään kesällä telttailemassa. Ja omia eväitä kannetaan mukana.
Samalla tavalla tekevät myös keskituloiset ja hyvätuloiset ystäväni ja sukulaiseni.
Pienituloinen tuttava sen sijaan kävi hiljattain ulkomailla ja polttaa tupakkaa. Hän myös valittaa kuinka autottomuus ja pienituloisuus vaikeuttaa elämää ja rajoittaa lasten kanssa tekemisiä kesällä. Huoh.
Niin. Sulla on varaa autoon, sen kuluihin, telttaan, retkeilyvarusteisiin, makuupusseihin, eväisiin ja matkoihin koko perheelle. Käyhällä ei ole. Tekstisi on sarjaa "Voi ostaa kuohuviiniä jos ei ole varaa shampanjaan".
Ettekö te tajua että on ihmisiä, joilla ei ole varaa kumpaankaan.
Ap:n kaltaiset eivät halua eivätkä kykene tajuamaan.
Mutta nuo viestit, mhin vastasitte, kertoi köyhästä tupakkaa polttavasta ja ulkomaan matkoja harrastavasta perheestä.
Ei ihme, ettei ole rahaa autoon ja telttaan, jos rahat menee matkusteluun ja tupakkaan, mutta tämähän on mielestänne oikeutettua.
Kun olin lapsi ei meillä koskaan ostettu jäätelöä, ei edes kaipasta. Sen sijaan äitillä oli Tupperin mehujäämuotti ja siihen tehtiin omat jäätelöt välillä jogurtista ja välillä oman pihan viinimarjamehusta. Ja pikkusiskon kanssa kilpailtiin siitä kumpi sai syötyä oman mehujäänsä viimeisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvase päivä joku yhäri ulisee miten omakotitalon, lasten, auton, arjen luottojen, harrastusten, lemmikkien, yms kulujen jälkeen ei enää jää rahaa ruokaan. : (
Ruoka menee kyllä lopulta ihan kaiken edelle. Vuokra on tärkein, muut toissijaisia asioita.
Vuokra, vesi ja sähkö maksetaan ensin, ruoka vasta sitten jos jää rahaa. Ja jos ei jää niin ilmaista ruokaa saa leipäjonoista. Suomi ei ole mikään sosiaalitoimisto.
Suomihan on todellakin "sosiaalitoimisto". On asumistuet, lapsilisät, vanhempainpäiväraha, kotihoidon tuki, äitiysavustus, opintotuki, koulumatkatuki, työttömuusturva, peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sotilasavustus, kuntoutusraha, vammaistuki, lääkekorvaukset, hoitotuki, perustoimeentulotuki, kansaneläke, takuueläke ja ties mitä muuta. Yhden sortin tukena myös lapsilisät. Kyllä noilla tukimäärillä jäden kioskista oikeasti köyhäkin pystyy edes kerran kesässä ostamaan.
Näin juuri.
Jos yh-mamma vetää 150 eurolla röökiä kuukaudessa ja valittaa ettei ole rahaa niin....
Johan oli taas provo keksitty.
Kyllä lapsiperheiden köyhyys on ihan totista totta, itse seuraan sitä mummona hyvin läheltä, eikä naurata yhtään. Köyhä olen itsekin, mutta autan silti rahallisesti ja ruuan kanssa. Onneksi me ollaan läheinen perhe ja aina toistemme tukena puolin ja toisin, niin jotenkin vielä pärjätään. Apua ovat hakeneet myös diakonilta, SPR:ltä jne, kun toimeentulotukikin on hyvin kiven alla nykyään, vaikka olisi isojakin menoja, esim terveydenhuollon laskuja, ei silti välttämättö myönnetä. Aivan oudoksi mennyt. Ja kehdataan vieläkin väittää, että Suomessa on ilmainen terveydenhuolto.
Mietin kauhulla niitä joilla ei ole minkäänlaista perheen tukea elämässä, tai muita läheidiä, miten oikein pärjäävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nuo perheet kelan tuella yksistään menisikin niin silloin pienet koko perheen virkistysreissut mahdollisia. Mutta valitettavasti monet noista perheistä on vanhempien takia tilanteessa ettei raha riitä kuten kelan laskelmien mukaan tulisi riittää. On esimerkiksi pikavippejä, kulutusluottoja, osamaksuja, kaverilainoja, auto (vaikka asuu isossa kaupungissa ja kelan laskelmat ei huomioi autoja), päihde-ja/tai peliriippuvuutta sekä impulssiostoksia. Monilla myös viikoittaisia ravintola ja kahvilareissuja useamman kerran sen sijaan että kotiruokaa tekisivät, wolttaus ja taksimatkat myös yleisiä
Monella aikuisella taloustaidot jäänyt opettelematta
-sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on työtön tuttu joka itkee "köyhyyttään" kun ei omista tietokonetta ja kuulema puhelin reistailee ja eikä toimi vaan pitäisi saada uusi. Ennen pärjättiin lanka puhelimella ja paperipostilla.
Siinäpä hoidat tänä päivänä asioitasi lanka puhelimella.
Idiootti.
Ja paperipostilla. Posti kun on nykyään mitä on kirje voi olla matkalla pari viikko-vuoden tai ei mene ikinä perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meilläkään käyty joka kesä missään muualla paitsi leikkipuistoissa ja uimassa ja oli muitakin samoilla kulmilla jotka eivät käyneet. Silti oli mukavaa eikä ketään valittanut. Ihmeelllistä touhua nykypäivänä.
52-vuotias
Lapsilla voi olla myös ilmaisia harrastuksia esim VPK- nuoret tai 4H- kerho. Nämä yleensä myös järjestää kesäretken jonnekin huvipuistoon kuljetuksineen, lippuineen ja ruokailuineen hyvin edullisesti.
Meilläpäin vpkn järjästämät retket oli ilmaisia kun vpk maksoi ne nuoriso-osaston budjetista. Vpk- nuorille järjestetään myös kesäleirejä, jotka on paikallisia, alueellisia ja muutaman vuoden välein valtakunnallisia. Riippuu toki osastosta, onko leiri osastujille kokonaan ilmainen vai onko joku parin kympin osallistumismaksu viikon leiristä.
Seurakunta ja kunnan nuorisotoimi myös järjästää huvipuistomatkoja, leirejä yms. edulliseen hintaan. Omat teinit kävivät seurakunnan järjestämällä laskettelureissulla monena vuonna Levillä. Matka, majoitus ja ruoka oli jotain 100 euron luokkaa plus hissiliput viikon reissusta. Toki kuljetus oli bussilla ja majoitus jokin leirikeskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johan oli taas provo keksitty.
Kyllä lapsiperheiden köyhyys on ihan totista totta, itse seuraan sitä mummona hyvin läheltä, eikä naurata yhtään. Köyhä olen itsekin, mutta autan silti rahallisesti ja ruuan kanssa. Onneksi me ollaan läheinen perhe ja aina toistemme tukena puolin ja toisin, niin jotenkin vielä pärjätään. Apua ovat hakeneet myös diakonilta, SPR:ltä jne, kun toimeentulotukikin on hyvin kiven alla nykyään, vaikka olisi isojakin menoja, esim terveydenhuollon laskuja, ei silti välttämättö myönnetä. Aivan oudoksi mennyt. Ja kehdataan vieläkin väittää, että Suomessa on ilmainen terveydenhuolto.
Mietin kauhulla niitä joilla ei ole minkäänlaista perheen tukea elämässä, tai muita läheidiä, miten oikein pärjäävät.
Suuri osa "lapsiperhe köyhyydestä" on todellisuudessa sitä että elämänhallinta on hukassa, ei osata elää vaatimattomasti ja säästeliäästi vaan eletään leveästi ja tuhlaillaan rahat sinne ja tänne ja usein ne vähät menee näillä perheillä tupakkaan ja lapset jätetään heitteille.
70-luvun keskituloisen perheen lapsena muistan että taskurahat itselle oli tosi tiukassa. Kesä meni omalla mökillä eikä siellä tosiaankaan ollut mitään huvituksia tarjolla muuta kuin kalastaminen ja saunominen ja uiminen. Nykyään pitäisi olla vaikka mitä huvitusta koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuskotini, siis vanhemmat, olivat varakkaita mutta emme me saaneet jäätelökioskista jäätelötötteröä kuin kerran kesässä, samoin yksi ranskalaisannos grillistä ostettiin kesän lopuksi ja jaettiin kahden lapsen kesken, se oli juhlaa. Eväät tehtiin kun mihin tahansa retkelle mentiin. Syynä ei ollut vanhempien tupakanpoltto (eivät polttaneet) tai kaljan kittaaminen. Olivat vain järkeviä ja opettivat meillekin miten rahaa on viisasta käyttää ja kaikki ilo ei tule ostamisesta ja kulutuksesta. Ruokaa meiltä ei koskaan puuttunut ja kumpikin oli todella hyvä ruoanlaittaja. En koskaan kokenut että olisin ollut jotakin vailla.
Niin, sun on helppo huudella koska sun vanhemmilla oli kirjaimellisesti varaa valita. Mulla on molemmat vanhemmat varakkaita. Ei mua siltikään upotettu yltäkylläisyyteen enkä saanut kaikkea mitä halusin. Eikä pidäkään. Mutta pointti on just siinä, että koska vanhemmillani oli varaa, saattoivat sanoa just että saat valita mihin huvipuistoon mennään kesällä, kaikkiin et pääse. Köyhällä perheellä ei ole tuota vaihtoehtoa, vaan mihinkään et pääse. Et saa edes sitä puolikasta ranskalaisannosta koska ei ole varaa.
On helppoa vierestä sanoa, että kyllä kotonakin voi tehdä pizzaa, ei tarvitse mennä pizzeriaan. Mutta entäpä jos et ole koskaan käynyt pizzeriassa ja se äidin tekemä peltipizzakin on aina sitä samaa, täytteeksi halvinta kinkkua ja ruokajonojuustoa. On se lapselle aivan eri asia päästä syömään oikea jäätelöannos kuin syödä sitä Pirkka-tuuttia pihakivetyksellä. Kun mihinkään et pääse. Taaskaan.
Se ruokajonojuusto on ihan samaa juustoa mitä kaupassakin myydään. Lapsille ei ole elämys se, että tarjota jokun karvakäsipizzan tai ostat ylettömän kalliin jäätelön kioskilta. Olet todellakin henkisesti köyhä ihminen, jos et mitään muuta lapsillesi keksi
Mille lapsilleni? En kai nyt niin hullu ole, että tähän maahan lapsia tekisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvase päivä joku yhäri ulisee miten omakotitalon, lasten, auton, arjen luottojen, harrastusten, lemmikkien, yms kulujen jälkeen ei enää jää rahaa ruokaan. : (
Ruoka menee kyllä lopulta ihan kaiken edelle. Vuokra on tärkein, muut toissijaisia asioita.
Vuokra, vesi ja sähkö maksetaan ensin, ruoka vasta sitten jos jää rahaa. Ja jos ei jää niin ilmaista ruokaa saa leipäjonoista. Suomi ei ole mikään sosiaalitoimisto.
Suomihan on todellakin "sosiaalitoimisto". On asumistuet, lapsilisät, vanhempainpäiväraha, kotihoidon tuki, äitiysavustus, opintotuki, koulumatkatuki, työttömuusturva, peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sotilasavustus, kuntoutusraha, vammaistuki, lääkekorvaukset, hoitotuki, perustoimeentulotuki, kansaneläke, takuueläke ja ties mitä muuta. Yhden sortin tukena myös lapsilisät. Kyllä noilla tukimäärillä jäden kioskista oikeasti köyhäkin pystyy edes kerran kesässä ostamaan.
Näin juuri.
Jos yh-mamma vetää 150 eurolla röökiä kuukaudessa ja valittaa ettei ole rahaa niin....
Joko sinulla on monta kivitaloa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan oli taas provo keksitty.
Kyllä lapsiperheiden köyhyys on ihan totista totta, itse seuraan sitä mummona hyvin läheltä, eikä naurata yhtään. Köyhä olen itsekin, mutta autan silti rahallisesti ja ruuan kanssa. Onneksi me ollaan läheinen perhe ja aina toistemme tukena puolin ja toisin, niin jotenkin vielä pärjätään. Apua ovat hakeneet myös diakonilta, SPR:ltä jne, kun toimeentulotukikin on hyvin kiven alla nykyään, vaikka olisi isojakin menoja, esim terveydenhuollon laskuja, ei silti välttämättö myönnetä. Aivan oudoksi mennyt. Ja kehdataan vieläkin väittää, että Suomessa on ilmainen terveydenhuolto.
Mietin kauhulla niitä joilla ei ole minkäänlaista perheen tukea elämässä, tai muita läheidiä, miten oikein pärjäävät.
Suuri osa "lapsiperhe köyhyydestä" on todellisuudessa sitä että elämänhallinta on hukassa, ei osata elää vaatimattomasti ja säästeliäästi vaan eletään leveästi ja tuhlaillaan rahat sinne ja tänne ja usein ne vähät menee näillä perheillä tupakkaan ja lapset jätetään heitteille.
Jos ja kun Sinä näin teet, se ei tarkoita, että kaikki tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsuuskotini, siis vanhemmat, olivat varakkaita mutta emme me saaneet jäätelökioskista jäätelötötteröä kuin kerran kesässä, samoin yksi ranskalaisannos grillistä ostettiin kesän lopuksi ja jaettiin kahden lapsen kesken, se oli juhlaa. Eväät tehtiin kun mihin tahansa retkelle mentiin. Syynä ei ollut vanhempien tupakanpoltto (eivät polttaneet) tai kaljan kittaaminen. Olivat vain järkeviä ja opettivat meillekin miten rahaa on viisasta käyttää ja kaikki ilo ei tule ostamisesta ja kulutuksesta. Ruokaa meiltä ei koskaan puuttunut ja kumpikin oli todella hyvä ruoanlaittaja. En koskaan kokenut että olisin ollut jotakin vailla.
Niin, sun on helppo huudella koska sun vanhemmilla oli kirjaimellisesti varaa valita. Mulla on molemmat vanhemmat varakkaita. Ei mua siltikään upotettu yltäkylläisyyteen enkä saanut kaikkea mitä halusin. Eikä pidäkään. Mutta pointti on just siinä, että koska vanhemmillani oli varaa, saattoivat sanoa just että saat valita mihin huvipuistoon mennään kesällä, kaikkiin et pääse. Köyhällä perheellä ei ole tuota vaihtoehtoa, vaan mihinkään et pääse. Et saa edes sitä puolikasta ranskalaisannosta koska ei ole varaa.
On helppoa vierestä sanoa, että kyllä kotonakin voi tehdä pizzaa, ei tarvitse mennä pizzeriaan. Mutta entäpä jos et ole koskaan käynyt pizzeriassa ja se äidin tekemä peltipizzakin on aina sitä samaa, täytteeksi halvinta kinkkua ja ruokajonojuustoa. On se lapselle aivan eri asia päästä syömään oikea jäätelöannos kuin syödä sitä Pirkka-tuuttia pihakivetyksellä. Kun mihinkään et pääse. Taaskaan.
Se ruokajonojuusto on ihan samaa juustoa mitä kaupassakin myydään. Lapsille ei ole elämys se, että tarjota jokun karvakäsipizzan tai ostat ylettömän kalliin jäätelön kioskilta. Olet todellakin henkisesti köyhä ihminen, jos et mitään muuta lapsillesi keksi
Mille lapsilleni? En kai nyt niin hullu ole, että tähän maahan lapsia tekisin.
Niin, vaikkapa Somaliassa tai Iranissa olisi paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään käyty joka kesä missään muualla paitsi leikkipuistoissa ja uimassa ja oli muitakin samoilla kulmilla jotka eivät käyneet. Silti oli mukavaa eikä ketään valittanut. Ihmeelllistä touhua nykypäivänä.
52-vuotias
Meidän lapset oli myös tyytyväisiä leikkipuistossa käymiseen. Aluksi omassa pikkuisessa maaseutukunnassa ei edes ollut leikkipuistoa vaan käytiin kauppareissulla naapurikaupungin "oikeassa" leikkipuistossa, jossa oli muutakin kuin laitteita kuin keinut. Kerran kesässä sitten eväiden kanssa päiväretki 40 kmn päähän Poriin Kirjurinluodolle ja Pelle Hermannin leikkipuistoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvase päivä joku yhäri ulisee miten omakotitalon, lasten, auton, arjen luottojen, harrastusten, lemmikkien, yms kulujen jälkeen ei enää jää rahaa ruokaan. : (
Ruoka menee kyllä lopulta ihan kaiken edelle. Vuokra on tärkein, muut toissijaisia asioita.
Vuokra, vesi ja sähkö maksetaan ensin, ruoka vasta sitten jos jää rahaa. Ja jos ei jää niin ilmaista ruokaa saa leipäjonoista. Suomi ei ole mikään sosiaalitoimisto.
Suomihan on todellakin "sosiaalitoimisto". On asumistuet, lapsilisät, vanhempainpäiväraha, kotihoidon tuki, äitiysavustus, opintotuki, koulumatkatuki, työttömuusturva, peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sotilasavustus, kuntoutusraha, vammaistuki, lääkekorvaukset, hoitotuki, perustoimeentulotuki, kansaneläke, takuueläke ja ties mitä muuta. Yhden sortin tukena myös lapsilisät. Kyllä noilla tukimäärillä jäden kioskista oikeasti köyhäkin pystyy edes kerran kesässä ostamaan.
Näin juuri.
Jos yh-mamma vetää 150 eurolla röökiä kuukaudessa ja valittaa ettei ole rahaa niin....
Joko olet ostanut kivitalon?
Kelalla on koko Suomessa vain 78 omaa palvelupistettä.