IS:, Wille Rydmanin kohu syvenee - Hallituksessa ilmiriita

Raksilan poikain taiteellista tiiatteria.

Vierailija kirjoitti:

Yleisiä väärinkäsityksiä "järjestörälssistä":
1. Kukaan ei valvo -> STEA valvoo todella tiukasti, raportit tehdään vuosittain
2. Hillotolppia -> järjestösektorin palkkataso on selvästi esim. valtion palkkatasoa matalampi, järjestötöissä ei tosiaankaan rikastu (toki jossain isoimmissa järjestöissä voi olla isompia palkkoja, mutta STEA-avustuksissahan on palkkakatto, joka on varsin matala)
3. Turhaa hommaa, suojatyöpaikkoja -> sotejärjestöt tekee hurjasti työtä sairausryhmien, vammaisryhmien, syrjäytyneiden yms parissa -> kaikkea tätä ei voi tuosta vaan siirtää hyvinvointialueille (lisäksi valtava joukko vapaaehtoisia tekee järjestötoiminnasta kustannustehokasta verrattuna hyvinvointialueisiin)
4. Mikseivät maksa itse? -> vaikea sitä on sairailta, vammaisilta, syrjäytyneiltä, alkoholisteilta, väkivallan uhreilta yms alkaa kerää "jäsenmaksuja" joilla koko toiminta rahoitettaisiin (järjestöt kyllä tekevät myös omaa varainhankintaa, mutta se harvoin pystyy kattamaan kovin suurta osaa toiminnasta)
 

Pointtihan on se, että persujen mielestä apua tarvitsevia ihmisiä ei tarvitse/pidä auttaa. Se on käynyt hyvin selväksi tässä muutaman viime vuoden aikana. Eikä ole väliä silläkään, onko kyseessä muualta tullut tai kantasuomalainen.

Turhien järjestöjen tuet pois! Tulkoot omillaan toimeen!

Kreivikin hurjana. 

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok) ja RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vaativat viime viikolla, että hallitus päättää yhdessä avustuskriteereistä.

– Nyt näin ei ole tehty, ja ministeri Rydman on tänään esittänyt omia linjauksia, joita ei ole yhteisesti hyväksytty. Tätä toimintatapaa en hyväksy ja edellytän, että kriteereistä päätetään yhdessä, Adlercreutz kommentoi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleisiä väärinkäsityksiä "järjestörälssistä":
1. Kukaan ei valvo -> STEA valvoo todella tiukasti, raportit tehdään vuosittain
2. Hillotolppia -> järjestösektorin palkkataso on selvästi esim. valtion palkkatasoa matalampi, järjestötöissä ei tosiaankaan rikastu (toki jossain isoimmissa järjestöissä voi olla isompia palkkoja, mutta STEA-avustuksissahan on palkkakatto, joka on varsin matala)
3. Turhaa hommaa, suojatyöpaikkoja -> sotejärjestöt tekee hurjasti työtä sairausryhmien, vammaisryhmien, syrjäytyneiden yms parissa -> kaikkea tätä ei voi tuosta vaan siirtää hyvinvointialueille (lisäksi valtava joukko vapaaehtoisia tekee järjestötoiminnasta kustannustehokasta verrattuna hyvinvointialueisiin)
4. Mikseivät maksa itse? -> vaikea sitä on sairailta, vammaisilta, syrjäytyneiltä, alkoholisteilta, väkivallan uhreilta yms alkaa kerää "jäsenmaksuja" joilla koko toiminta rahoitettaisiin (järjestöt kyllä tekevät myös omaa varainhankintaa, mutta se harvoin pystyy kattamaan kovin suurta osaa toiminnasta)
 

Pointtihan on se, että persujen mielestä apua tarvitsevia ihmisiä ei tarvitse/pidä auttaa. Se on käynyt hyvin selväksi tässä muutaman viime vuoden aikana. Eikä ole väliä silläkään, onko kyseessä muualta tullut tai kantasuomalainen.

Järjestöjen pomoina on paljon kovapakkioisia henkilöitä. Heitä kuuluukin auttaa, kuten on tehty. Näin vasentuneena olen tätä mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sote-järjestöiltähän on jo leikattu vaikka kuinka paljon parina viime vuonna, ja nyt tullaan leikkaamaan lisää. Joo, ei ole "heppakerhot" sotejärjestöjä, mutta esim. sairaus- ja vammaisyhdistykset/liitot ovat. 

Moni joutuu nyt tosi ahtaalle, ja vaikutukset tulevat varmasti näkymään näissä asiakasryhmissä.

Ville Rydman uhkaa lopettaa järjestöjen järjestöjen rahoituksia. Niiden asiakasryhmiä ovat poliitikot ja ministerit.

Ja mitähän nuo järjestöt ovat? Annapa esimerkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sote-järjestöiltähän on jo leikattu vaikka kuinka paljon parina viime vuonna, ja nyt tullaan leikkaamaan lisää. Joo, ei ole "heppakerhot" sotejärjestöjä, mutta esim. sairaus- ja vammaisyhdistykset/liitot ovat. 

Moni joutuu nyt tosi ahtaalle, ja vaikutukset tulevat varmasti näkymään näissä asiakasryhmissä.

Ville Rydman uhkaa lopettaa järjestöjen järjestöjen rahoituksia. Niiden asiakasryhmiä ovat poliitikot ja ministerit.

Ja mitähän nuo järjestöt ovat? Annapa esimerkkejä.

Mulle tulee mieleen poliitikoille annetut palkkiovirat. He ovat asiakkaita.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Saa nähdä leikataanko Folkhälsanilta lainkaan tukia. Sen omaisuuden arvo on n. miljardi !!! ja se tuottaa extrahyvinvointia ja -palveluja tietyllä kielialueella (vaikka on olemassa samat kuntien palvelut ja Kelan tuet jne heillekin)

Ei svenssonien herrakerhoihin kosketa.

Tässä chat gpt:n erottelu uusien kriteerien hyötyjistä ja häviäjistä. Auttoi ainakin itseäni tekemään päätöksen siitä mitä mieltä niistä olen.

Tässä selkeä jako siitä, kuka todennäköisesti hyötyy ja kuka häviää eniten uusista STEA-kriteereistä:

👍 ENITEN HYÖTYVÄT

1. Turvakodit ja kriisipalvelut

Esim. lähisuhdeväkivallan palvelut, ensiapu, kriisikeskukset.

Miksi hyötyvät:

tekevät suoraa, akuuttiin tarpeeseen vastaavaa työtä

vaikutus on konkreettinen (turva, asuminen, kriisiapu)

sopii “kohtaavan työn” painotukseen

👉 Näiden rahoitus on yleensä vahvassa asemassa.

2. Mielenterveys- ja päihdekriisin matalan kynnyksen palvelut

päivystävä tuki

keskusteluapu

vertaisryhmät

Miksi hyötyvät:

suora kontakti ihmisiin

selkeä tarve ja mitattava hyöty

täydentää julkista terveydenhuoltoa

3. Järjestöt, jotka tekevät selkeää “asiakastyötä”

ohjaus ja neuvonta, joka johtaa konkreettiseen apuun

tukihenkilötoiminta

kotikäynnit

NEUTRAALIT / RIIPPUVAT TOTEUTUKSESTA

4. Potilas- ja vammaisjärjestöt

esim. diabetes-, MS-, sydänjärjestöt

Tilanne riippuu:

jos tekevät vertaistukea ja arjen tukea hyvä asema

jos painottuu edunvalvonta tai yleinen vaikuttaminen heikompi

5. Pienet paikalliset yhdistykset

Voi mennä kumpaan suuntaan:

jos selkeä toiminta voivat pärjätä hyvin

jos raportointi ja hallinto vaikeaa riski jäädä ulos

👎 ENITEN HÄVIÄVÄT

6. Kattojärjestöt ja hallinnolliset toimijat

keskusjärjestöt

koordinaatio-organisaatiot

“välikerros”-toimijat

Miksi häviävät:

rahoitus kohdistetaan vähemmän hallintoon

painopiste siirtyy paikalliseen työhön

7. Puhdas vaikuttamis- ja kampanjatyö

lobbaus

kampanjat ilman asiakastyötä

yleinen “tietoisuuden lisääminen” ilman konkreettista palvelua

Miksi häviää:

ei ole “kohtaavaa työtä”

vaikutus vaikeammin mitattava

nähdään vähemmän välttämättömänä STEA-rahoitukselle

8. Taloudellisesti vahvat järjestöt, joilla paljon puskuria

isot säätiöpohjaiset toimijat

järjestöt, joilla paljon omaa varallisuutta

Miksi:

odotetaan enemmän omaa rahoitusta

STEA ei enää “ensisijainen automaattinen rahoittaja”

Ydinajatus yhdellä lauseella

👉 Raha siirtyy pois “rakenteista ja puheesta” kohti “suoraa apua ihmisille”.

No nyt suomen turhin poliitikko, jani mäkeläkin tuli jauhaan pskaa villepojun avuksi. Voi hellan lettas sentään kun ottaa koville, kun persun diktatuurileikki ei toimikaan 🤣

Missä persu? Siellä ilmi riita.

Sanokaa nyt yksi hyödyllinen avustuskohde, joka ei saa enää avustuksia uusilla kriteereillä! Älkää olko noin vietävissä, että lähdette puolustelemaan superrikkaita suomenruotsalaisia säätiöitä, joilla tuetaan vain yhtä kieliryhmää, tai järjestöjen kattojärjestöä, joka palkkaa lobbaustehtäviin koko rahalla kovapalkkaisia maistereita. Tässä ei nyt leikata nimittäin kohtaavasta vanhus- tai vammaistyöstä.

Valtio jakaa 3 - 4 mrd vuodessa järjestöille. Kulttuurille 1,3 mrd. Nämä leikkuriin.

Vierailija kirjoitti:

Tässä chat gpt:n erottelu uusien kriteerien hyötyjistä ja häviäjistä. Auttoi ainakin itseäni tekemään päätöksen siitä mitä mieltä niistä olen.

Tässä selkeä jako siitä, kuka todennäköisesti hyötyy ja kuka häviää eniten uusista STEA-kriteereistä:

 

👍 ENITEN HYÖTYVÄT

1. Turvakodit ja kriisipalvelut

Esim. lähisuhdeväkivallan palvelut, ensiapu, kriisikeskukset.

Miksi hyötyvät:

tekevät suoraa, akuuttiin tarpeeseen vastaavaa työtä

vaikutus on konkreettinen (turva, asuminen, kriisiapu)

sopii “kohtaavan työn” painotukseen

👉 Näiden rahoitus on yleensä vahvassa asemassa.

 

2. Mielenterveys- ja päihdekriisin matalan kynnyksen palvelut

päivystävä tuki

keskusteluapu

vertaisryhmät

Miksi hyötyvät:

suora kontakti ihmisiin

selkeä tarve ja mitattava hyöty

täydentää julkista terveydenhuoltoa

 

3. Järjestöt, jotka tekevät selkeää “asiakastyötä”

ohjaus ja neuvonta, joka johtaa konkreettiseen apuun

tukihenkilötoiminta

kotikäynnit

 

NEUTRAALIT / RIIPPUVAT TOTEUTUKSESTA

4. Potilas- ja vammaisjärjestöt

esim. diabetes-, MS-, sydänjärjestöt

Tilanne riippuu:

jos tekevät vertaistukea ja arjen tukea hyvä asema

jos painottuu edunvalvonta tai yleinen vaikuttaminen heikompi

 

5. Pienet paikalliset yhdistykset

Voi mennä kumpaan suuntaan:

jos selkeä toiminta voivat pärjätä hyvin

jos raportointi ja hallinto vaikeaa riski jäädä ulos

 

👎 ENITEN HÄVIÄVÄT

6. Kattojärjestöt ja hallinnolliset toimijat

keskusjärjestöt

koordinaatio-organisaatiot

“välikerros”-toimijat

Miksi häviävät:

rahoitus kohdistetaan vähemmän hallintoon

painopiste siirtyy paikalliseen työhön

 

7. Puhdas vaikuttamis- ja kampanjatyö

lobbaus

kampanjat ilman asiakastyötä

yleinen “tietoisuuden lisääminen” ilman konkreettista palvelua

Miksi häviää:

ei ole “kohtaavaa työtä”

vaikutus vaikeammin mitattava

nähdään vähemmän välttämättömänä STEA-rahoitukselle

 

8. Taloudellisesti vahvat järjestöt, joilla paljon puskuria

isot säätiöpohjaiset toimijat

järjestöt, joilla paljon omaa varallisuutta

Miksi:

odotetaan enemmän omaa rahoitusta

STEA ei enää “ensisijainen automaattinen rahoittaja”

 

Ydinajatus yhdellä lauseella

👉 Raha siirtyy pois “rakenteista ja puheesta” kohti “suoraa apua ihmisille”.

Kattojärjestöjen tehtävät:

Edunvalvonta ja vaikuttamistyö: Ajavat jäsenjärjestöjen ja heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia päättäjien suuntaan, esimerkiksi antamalla lausuntoja eduskunnalle ja ministeriöille. 

Toimintaedellytysten turvaaminen: Puolustavat järjestöjen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa. 

Verkostoituminen ja yhteistyö: Yhdistävät eri toimijoita, välittävät tietoa ja tarjoavat alustoja vertaistuelle sekä yhteiselle kehittämiselle. 

Tutkimus ja viestintä: Tuottavat tilastotietoa, tutkimuksia (kuten Järjestöbarometri) ja viestivät järjestöjen tekemän työn yhteiskunnallisesta merkityksestä. 

Eli Rydmanin ja persujen tarkoitus lienee, että näiden järjestöjen ääni ei enää kuuluisi yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa. Ne voidaan helpommin sivuuttaa, kun niiden asiaa on ajamassa yhä vähemmän ihmisiä. Nytkin tämä hallitus on jo monesti pyyhkinyt lattiaa erilaisilla asiantuntijalausunnoilla. Ehkä tässä pyritään siihen, että jatkossa niitä lausuntoja tulisi entistä vähemmän. Tässä on siis kyse myös demokratian kaventamisesta/heikentämisestä. Halutaan vaientaa tietyt tahot. Tutkimus- ja tilastointityötäkin halutaan vaikeuttaa, jotta ei saataisi todellista ja asianmukaista tietoa autettavien ihmisten tilanteista. 

Hyvin tyypillistä laita- tai äärioikeistolaista toimintaa. Heikossa asemassa olevien asiaa ei saa pitää esillä eikä heidän oikeuksiaan ajaa.

Autoliitto ei saa, eikä tarvitse valtion apurahoja. Jäsenet maksavat.

Ronald McDonald Lastentalosäätiö toimii lahjoitusvaroin yksityisten/yrityksien tukien varassa.

Jotain kunnollistakin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä chat gpt:n erottelu uusien kriteerien hyötyjistä ja häviäjistä. Auttoi ainakin itseäni tekemään päätöksen siitä mitä mieltä niistä olen.

Tässä selkeä jako siitä, kuka todennäköisesti hyötyy ja kuka häviää eniten uusista STEA-kriteereistä:

 

👍 ENITEN HYÖTYVÄT

1. Turvakodit ja kriisipalvelut

Esim. lähisuhdeväkivallan palvelut, ensiapu, kriisikeskukset.

Miksi hyötyvät:

tekevät suoraa, akuuttiin tarpeeseen vastaavaa työtä

vaikutus on konkreettinen (turva, asuminen, kriisiapu)

sopii “kohtaavan työn” painotukseen

👉 Näiden rahoitus on yleensä vahvassa asemassa.

 

2. Mielenterveys- ja päihdekriisin matalan kynnyksen palvelut

päivystävä tuki

keskusteluapu

vertaisryhmät

Miksi hyötyvät:

suora kontakti ihmisiin

selkeä tarve ja mitattava hyöty

täydentää julkista terveydenhuoltoa

 

3. Järjestöt, jotka tekevät selkeää “asiakastyötä”

ohjaus ja neuvonta, joka johtaa konkreettiseen apuun

tukihenkilötoiminta

kotikäynnit

 

NEUTRAALIT / RIIPPUVAT TOTEUTUKSESTA

4. Potilas- ja vammaisjärjestöt

esim. diabetes-, MS-, sydänjärjestöt

Tilanne riippuu:

jos tekevät vertaistukea ja arjen tukea hyvä asema

jos painottuu edunvalvonta tai yleinen vaikuttaminen heikompi

 

5. Pienet paikalliset yhdistykset

Voi mennä kumpaan suuntaan:

jos selkeä toiminta voivat pärjätä hyvin

jos raportointi ja hallinto vaikeaa riski jäädä ulos

 

👎 ENITEN HÄVIÄVÄT

6. Kattojärjestöt ja hallinnolliset toimijat

keskusjärjestöt

koordinaatio-organisaatiot

“välikerros”-toimijat

Miksi häviävät:

rahoitus kohdistetaan vähemmän hallintoon

painopiste siirtyy paikalliseen työhön

 

7. Puhdas vaikuttamis- ja kampanjatyö

lobbaus

kampanjat ilman asiakastyötä

yleinen “tietoisuuden lisääminen” ilman konkreettista palvelua

Miksi häviää:

ei ole “kohtaavaa työtä”

vaikutus vaikeammin mitattava

nähdään vähemmän välttämättömänä STEA-rahoitukselle

 

8. Taloudellisesti vahvat järjestöt, joilla paljon puskuria

isot säätiöpohjaiset toimijat

järjestöt, joilla paljon omaa varallisuutta

Miksi:

odotetaan enemmän omaa rahoitusta

STEA ei enää “ensisijainen automaattinen rahoittaja”

 

Ydinajatus yhdellä lauseella

👉 Raha siirtyy pois “rakenteista ja puheesta” kohti “suoraa apua ihmisille”.

Kattojärjestöjen tehtävät:

 

Edunvalvonta ja vaikuttamistyö: Ajavat jäsenjärjestöjen ja heikommassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia päättäjien suuntaan, esimerkiksi antamalla lausuntoja eduskunnalle ja ministeriöille. 

Toimintaedellytysten turvaaminen: Puolustavat järjestöjen rahoitusta ja toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa. 

Verkostoituminen ja yhteistyö: Yhdistävät eri toimijoita, välittävät tietoa ja tarjoavat alustoja vertaistuelle sekä yhteiselle kehittämiselle. 

Tutkimus ja viestintä: Tuottavat tilastotietoa, tutkimuksia (kuten Järjestöbarometri) ja viestivät järjestöjen tekemän työn yhteiskunnallisesta merkityksestä. 

 

Eli Rydmanin ja persujen tarkoitus lienee, että näiden järjestöjen ääni ei enää kuuluisi yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa. Ne voidaan helpommin sivuuttaa, kun niiden asiaa on ajamassa yhä vähemmän ihmisiä. Nytkin tämä hallitus on jo monesti pyyhkinyt lattiaa erilaisilla asiantuntijalausunnoilla. Ehkä tässä pyritään siihen, että jatkossa niitä lausuntoja tulisi entistä vähemmän. Tässä on siis kyse myös demokratian kaventamisesta/heikentämisestä. Halutaan vaientaa tietyt tahot. Tutkimus- ja tilastointityötäkin halutaan vaikeuttaa, jotta ei saataisi todellista ja asianmukaista tietoa autettavien ihmisten tilanteista. 

 

Hyvin tyypillistä laita- tai äärioikeistolaista toimintaa. Heikossa asemassa olevien asiaa ei saa pitää esillä eikä heidän oikeuksiaan ajaa.

Kukaan ei kiellä antamasta jatkossakin lausuntoja. Ne vain pitää tehdä järjestöjen jäseniltään keräämillä jäsenmaksuilla.