Helsingissä kadonnut intialainen nuori miesopiskelija
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012091255.html
"Iltapäivällä maanantaina 4. toukokuuta opiskelija lähetti tekstiviestin äidilleen. Hän kysyi, saisiko käyttää tämän luottokortilta rahaa ystävien kanssa syömiseen.
Opiskelija oli käyttänyt Suomessa äitinsä pankkitiliin liitettyä luottokorttia. Hän oli vielä koti-Intiasta lähtiessään alaikäinen ja täytti kahdeksantoista maaliskuussa.
– Hän kiitti ja lupasi soittaa äidilleen vielä saman päivän iltana. Hän ei soittanut, Reddy kertoo.
Seuraavana päivänä siskonpoika ei enää vastannut puhelimeen. Reddyn mukaan luottokortin tilitapahtumia ja puhelimen sijaintisovelluksen lokitietoja yhdistelemällä siskonpojan liikkeistä muodostui kokonaiskuva.
Bussilippu Lahdessa, junalippu Lahden juna-asemalla, osto hampurilaispaikassa Helsingissä ja osto ruokakaupassa noin iltakahdeksalta.
Myöhemmin poliisi on julkaissut kaupan valvontakamerakuvan. Poliisin kuvasta ei selviä, milloin tai missä kaupassa kuva on otettu.
Viimeisenä sijaintina oli Saaristolaivastonkadun pääty Helsingin Kruunuvuorenrannassa noin kolme tuntia myöhemmin.
Sinne sijaintisovellus Find My iPhonen lokikirjaus siskonpojan puhelimen sijainnista näyttää noin iltayhdentoista aikaan 5. toukokuuta."
Kommentit (2779)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset käsineet ylipäätään saa roikkumaan repun ulkopuolella? Niissä täytyy olla jotkin lenkit.
Sanottiinko, että roikkuivat, tosiaan. Hihnoilla saisi ilman käsineiden lenkkejä; kuka nyt siten niitä kaupungissa kuljettaisi. (Roikkua ei tietysti viittaa mihinkään verkko- tai muuhun taskuun.) Oliko hänellä yleensäkin tapana kuljettaa käsineitä siten.
Lause sanasta sanaa "Hänellä oli selässään reppu, jonka ulkopuolelle oli kiinnitetty paksut käsineet."
^ Tosiaan, linkkeineen, hiukan eri sanoin, < https://tilannemedia.fi/lahdessa-opiskeleva-18-vuotias-intialaisnuoruka… >, "Hänellä on mukanaan musta reppu, jonka ulkopuolelle oli kiinnitetty paksut käsineet.".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset käsineet ylipäätään saa roikkumaan repun ulkopuolella? Niissä täytyy olla jotkin lenkit.
Sanottiinko, että roikkuivat, tosiaan. Hihnoilla saisi ilman käsineiden lenkkejä; kuka nyt siten niitä kaupungissa kuljettaisi. (Roikkua ei tietysti viittaa mihinkään verkko- tai muuhun taskuun.) Oliko hänellä yleensäkin tapana kuljettaa käsineitä siten.
No, oletin että käsineet roikkuivat, koska en keksi muuta tapaa, millä ne olisi "kiinnitetty repun ulkopuolelle". Taskuun sullotut käsineet eivät ole repun ulkopuolella, eikä niitä kukaan edes erityisesti huomaisi verkkotaskunkaan läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Röödmänit varmaan ryöstäneet ja hakanneet kuoliaaksi, jonka jälkeen ovat hankkiutuneet kalmosta eroon työntämällä sen vesistöön. Nyt naureskelevat porukassaan onnistunutta keikkaa.
Ei taida roadmanit liikkua. Jos tuo on viimeinen paikka, missä puhelin paikantunut, niin taitaa olla melko selvää, että puhelin ja poika on meressä.
Luultavasti. Toinen mahdollisuus on työmaa tai öljysäiliö mutta sieltä hänen ruumis olisi jo löydetty.
Toukokuun alussa meriveden lämpötila Helsingin edustalla on vielä jäätävän kylmä. Vaikka päivät saattavat jo olla keväisen lämpimiä, merivesi on toukokuun alkupäivinä tyypillisesti vain muutaman asteen nollan yläpuolella. Jääkylmään veteen putoaminen aiheuttaa lähes välittömän kylmäšokin, joka salpaa tahdosta riippumattomasti hengityksen ja lamaannuttaa lihakset nopeasti. Tällaisissa olosuhteissa pelastautuminen on äärimmäisen vaikeaa jopa fyysisesti vahvalle ja kokeneelle uimarille.
Mitä tulee intialaisten nuorten uintitaitoon, se on tilastollisesti merkittävästi heikompi kuin esimerkiksi Suomessa. Intiassa uintia ei useinkaan opeteta muodollisesti tai kannusteta oppimaan, eikä se kuulu yleisiin kansalaistaitoihin samalla tavalla kuin Pohjoismaissa . Uima-altaita ja turvallisia uimapaikkoja on harvassa, ja uimaopetusta pidetään monesti ylellisyytenä, johon vain harvoilla on mahdollisuus .
Tämä heikko vesiturvallisuuskoulutus näkyy karulla tavalla myös tilastoissa: Intiassa hukkumiset ovat merkittävä ongelma, ja maassa rekisteröidään vuosittain lähes 49 000 hukkumiskuolemaa ``.
On siis tilastollisesti erittäin todennäköistä, että sisämaasta (Hyderabadista) kotoisin olevalla nuorella intialaisella opiskelijalla ei ollut vahvaa uintitaitoa. Kun tämä yhdistetään pimeyteen, märkänä raskaaksi muuttuvaan vaatetukseen (reppu ja talvivaatteet) sekä jäätävän meriveden aiheuttamaan kylmäšokkiin, tilanne on ollut veteen pudotessa välittömästi hengenvaarallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset käsineet ylipäätään saa roikkumaan repun ulkopuolella? Niissä täytyy olla jotkin lenkit.
Sanottiinko, että roikkuivat, tosiaan. Hihnoilla saisi ilman käsineiden lenkkejä; kuka nyt siten niitä kaupungissa kuljettaisi. (Roikkua ei tietysti viittaa mihinkään verkko- tai muuhun taskuun.) Oliko hänellä yleensäkin tapana kuljettaa käsineitä siten.
No, oletin että käsineet roikkuivat, koska en keksi muuta tapaa, millä ne olisi "kiinnitetty repun ulkopuolelle". Taskuun sullotut käsineet eivät ole repun ulkopuolella, eikä niitä kukaan edes erityisesti huomaisi verkkotaskunkaan läpi.
Mitä käytännön väliä sillä on miten roikkuvat/ovat kiinni?
Applen "Etsi" (Find My) -ominaisuuden päivitystiheys riippuu käytöstä ja olosuhteista. Kun laitteen sijaintia seurataan aktiivisesti sovelluksessa "Live"-tilassa, sijainti päivittyy reaaliajassa, tai tyypillisesti noin 60 sekunnin välein. Taustalla tapahtuvan päivityksen tiheys on puolestaan paljon epäsäännöllisempi (usein 5–30 minuuttia), ja siihen vaikuttavat muun muassa puhelimen virransäästötila sekä verkkoyhteyden tai Bluetoothin vahvuus.
Puhelin voi tietyin edellytyksin jäljittää sijaintiaan myös akun loputtua:
* Viimeisen sijainnin lähetys: Jos puhelimen asetuksissa on ollut päällä "Lähetä viimeisin sijainti" (Send Last Location), iPhone lähettää automaattisesti sijaintinsa Applen palvelimille juuri ennen kuin akun varaus putoaa nollaan ja laite sammuu.
* Etsi-verkko (Find My network) ja varavirta: Uudemmat iPhonet (iOS 15 ja uudemmat) varaavat pienen määrän virtaa Bluetooth-yhteyden ylläpitämiseen jopa laitteen sammuttamisen tai akun loppumisen jälkeen. Tämän ansiosta puhelin voi yhä lähettää signaaleja muille lähistöllä oleville Apple-laitteille osana joukkoistettua "Etsi-verkkoa". Laitetta voidaan pystyä paikantamaan tämän varavirran avulla tyypillisesti noin 5–24 tuntia sammumisen jälkeen.
Manideepin tapauksen kannalta tämä tieto on oleellinen: jos puhelimesta olisi vain loppunut akku laiturilla tai sen läheisyydessä, on hyvin mahdollista, että iPhone olisi vielä tuntikausia yrittänyt viestiä varavirralla lähialueella liikkuvien muiden Apple-laitteiden kanssa. Sijaintisignaalin totaalisesti ja lopullisesti katkeaminen juuri kello 23.00 tukee entisestään sitä hypoteesia, että puhelin ei pelkästään sammunut, vaan upposi jäätävään meriveteen ja tuhoutui fyysisesti, mikä esti kaiken radioliikenteen.
Applen "Etsi"-verkossa käyttämän Bluetooth Low Energy -yhteyden kantama on ihanteellisissa olosuhteissa ilmassa tyypillisesti noin 10–30 metriä.
Olet aivan oikeassa siinä, että myöhään tiistaiyönä laiturilla tuskin oli muita iPhone-käyttäjiä aivan vieressä. Laitteen sijainti ei kuitenkaan päivittynyt myöskään seuraavana aamuna tai päivänä, mikä on oleellista. Suomessa iPhonet ovat erittäin yleisiä, ja niiden markkinaosuus älypuhelimista on lähes 40 prosenttia. Jos puhelin olisi vain sammunut ja pudonnut maalle laiturille, joku aamun ensimmäisen lautan matkustaja, koiranulkoiluttaja tai alueen rakennustyöntekijä olisi hyvinkin todennäköisesti kävellyt seuraavan vuorokauden aikana sen ohi 10–30 metrin säteellä, jolloin sijainti olisi päivittynyt Etsi-verkkoon varavirran ansiosta.
Ratkaisevin tekijä Manideepin tapauksessa on kuitenkin vesi. Bluetooth käyttää 2,4 GHz:n radiotaajuutta, jolle vesi on käytännössä läpäisemätön este. Fysiikan lakien mukaan tämä radiotaajuus vaimenee vedessä erittäin voimakkaasti ja menettää suurimman osan tehostaan jo 1,4 senttimetrin syvyydessä.
Se, että signaali katkesi lopullisesti kello 23.00 eikä koskaan enää poiminut ainuttakaan ohikulkijaa, on siis erittäin vahva tekninen viite siitä, ettei puhelin jäänyt maalle. Se todennäköisesti upposi mereen laiturilta, jolloin vesimassa on estänyt Bluetooth-signaalin lähettämisen kokonaan – vaikka joku toinen iPhone-käyttäjä olisi myöhemmin seisonut suoraan puhelimen yläpuolella laiturilla.
Tavallaan typerää spekuloida miksi kadonnut henkilö mitäkin, kun emme tiedä mitään siitä mikä häntä kiinnostaa, tykkääkö vaikka kävellä pitkiä matkoja, valvooko yleensä kuinka pitkään jne. En ihmettele, jos on halunnut kävellä huvikseen vaikka sitten sinne Herttoniemeen asti kaikkia ulkoilureittejä, jos sellaisesta tykkää. Itse en tuollaiseen aikaan jaksaisi, mutta joillekin sekin on ihan normaalia.
Eli case closed. Jos hän olisi jäänyt työmaalle/öljysäiliöön/tms tai kävellyt laajasaloa/hertsikkaa päin, niin seuraavana aamuna jonkun ohikulkijan iphone olisi poiminut hänen puhelimensa signaalin vaikka akku oli lopussa.
Todennäköisesti hän siis putosi mereen, ehkä kun hän käveli siltaa pitkin kohti keskustaa.
Tulee mieleen tämä tapaus.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-emil-20-joutui-yolla-veteen-s…
Vierailija kirjoitti:
> Mihin hän olisi todennäköisemmin matkannut jos olisi halunnut yöpyä tai viettää tovin aikaa jossain, jos puhelimesta oli akku loppu?
Jos oletetaan, että Manideepin puhelimesta vain loppui akku kello 23.00 aikoihin ja hänen piti löytää paikka, jossa viettää kylmä yö (lämpötila oli lähellä nollaa) ilman rahaa hotelliin, hänen todennäköisimmät vaihtoehtonsa lauttalaiturilta eteenpäin olisivat olleet seuraavat:
1. Yöbussilla Helsingin keskustaan (Lämpimät julkiset tilat)
Vaikka puhelin (ja sen mahdollinen mobiililippu) olisi sammunut, hänellä oli mukanaan fyysinen luottokortti, jota hän oli varmuudella käyttänyt aiemmin illalla. Loogisin ratkaisu olisi ollut nousta yöbussiin 87N, joka kulkee aivan lauttalaiturin tuntumasta (Saaristolaivastonkadun pysäkki) suoraan Rautatientorille. Keskustassa hän olisi voinut viettää yönsä 24/7 auki olevissa pikaruokaravintoloissa tai odotella aamuun asti rautatieaseman läheisyydessä päästäkseen ensimmäiseen junaan kohti Lahtea.
2. Takaisin HOAS-opiskelija-asuntoihin
Jos hän oli alun perin Kruunuvuorenrannassa tapaamassa tuttaviaan, hän on saattanut puhelimen sammuttua kävellä takaisin läheisille uusille opiskelija-asunnoille Hopeakaivoksentielle ja Koirasaarentielle. Ilman puhelinta hän ei olisi voinut soittaa kaverilleen avatakseen alaoven, joten hän on saattanut pyrkiä sisään lämpimään rappukäytävään jonkun toisen asukkaan vanavedessä tai jäädä odottamaan oven läheisyyteen.
3. Suojautuminen rakennustyömaalle tai rakenteisiin (Tuulensuoja)
Jäätävässä kevätyössä ihmisen luonnollinen vaisto on etsiä suojaa tuulelta ja kylmyydeltä. Kruunuvuorenranta on jättimäinen rakennustyömaa, josta löytyy runsaasti keskeneräisiä asuintaloja ja työmaakoppeja. Lisäksi alueella on vanhan Laajasalon öljysataman ajalta jätetty jättimäinen Öljysäiliö 468, jonka alaosaan on leikattu avoimia oviaukkoja. Hän on saattanut yrittää hakeutua suojaan tällaiseen rakenteeseen tai keskeneräiseen porraskäytävään. Ilman puhelimen taskulamppua liikkuminen pimeällä työmaalla tai raunioissa on kuitenkin erittäin vaarallista.
4. Kävely kohti Herttoniemeä
Koska lauttaliikenne oli päättynyt, yksi vaihtoehto olisi ollut lähteä kävelemään Koirasaarentietä pitkin kohti Herttoniemeä (noin 5–6 kilometrin matka). Tavoitteena olisi voinut olla esimerkiksi valaistumman ja vilkkaamman alueen tavoittaminen tai jonkin 24h-huoltoaseman löytäminen lämmittelemistä varten.
Kaikissa näissä skenaarioissa onnettomuuden todennäköisyys on ollut suuri. Pimeys, lähellä nollaa oleva lämpötila, tuntematon ja raskaasti keskeneräinen kaupunki-infrastruktuuri (kuten syvät kaivannot ja louhokset) sekä valonlähteen puuttuminen (kuollut puhelin) tekevät alueella selviytymisestä erittäin haastavaa.
1. Ja 2. voimme unohtaa koska olisi tiedossa jos hän niin olisi tehnyt. Eli 3 tai 4, tai kävely siltaa pitkin kalasatamaan.
Mä en nyt tunnista tätä mun asuinpaikkaa tästä kuvauksesta jossa kuvataan alue pimeänä rakennustyömaana jossa onnettomuuden vaara on suuri. Täällähän on katuvalot koko reitiltä Herttoniemeen asti ja muutenkin ihmisiä liikkeellä vielä 23 aikaan. Liikun todella paljon tossa Saaristolaivastonkadulla ja Koirasaarentiellä myöhään illalla ja ihan normaalisti tuossa pystyi kävelemään toukokuun alussa myöhään illalla.
Jos ihminen joutuu ongelmiin sen takia että puhelimesta on akku loppu niin tuossa on noita ravintoloita jotka ovat auki ainakin 23 asti ja niihin pääsee aivan varmasti puhelinta lataamaan. Apua voi pyytää myös ihmisillä joita on kyllä ollut liikkeellä 23 aikoihin toukokuun alussa. Melko todennäköisesti pääsisi myös bussin kyytiin ilman lippua hätätilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Eli case closed. Jos hän olisi jäänyt työmaalle/öljysäiliöön/tms tai kävellyt laajasaloa/hertsikkaa päin, niin seuraavana aamuna jonkun ohikulkijan iphone olisi poiminut hänen puhelimensa signaalin vaikka akku oli lopussa.
Todennäköisesti hän siis putosi mereen, ehkä kun hän käveli siltaa pitkin kohti keskustaa.
Tulee mieleen tämä tapaus.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-emil-20-joutui-yolla-veteen-s…
Miten sillalta voisi noin vain pudota mereen. Onko silta väärin suunniteltu.
Kaikkien todennäköisyyksien, maasto-olosuhteiden ja tehtyjen havaintojen perusteella todennäköisin putoamispaikka sijaitsee K-Marketin takana aukeavassa Haakoninlahden poukamassa tai sen ja Kruunuvuorensillan alkupään välisellä ranta-alueella (Koirasaaren ja Haakoninlahden työmaa-alueet).
Tätä arviota tukevat seuraavat kolme vahvaa tekijää:
* Etsintäkoirien tekemät merkinnät: Operatiivisissa vesistöetsinnöissä vapaaehtoisten erikoiskoulutetut etsintäkoirat tekivät merkintöjä vedessä nimenomaan K-Marketin takana olevassa lahdenpoukamassa.[1, 2] Koirien reaktiot ovat erittäin vahva indikaattori siitä, että henkilö on joutunut veteen juuri tällä spesifisellä alueella.
* Looginen reitti laiturilta sillalle: Jos Manideep totesi kello 23.00 Saaristolaivastonkadun päädyssä olevalla lauttalaiturilla myöhästyneensä viimeisestä lautasta ja päätti lähteä kävelemään kohti vasta avattua Kruunuvuorensiltaa, hänen reittinsä kulki todennäköisesti juuri näiden K-Marketin takaisten rantatyömaiden poikki. Pimeässä rantaa pitkin oikominen ilman puhelimen valoa on ollut suuri riski.
* Vedenalaiset louhokset ja keskeneräiset meritäytöt: Koirasaaren ja Haakoninlahden rannoilla tehtiin katoamisen aikaan massiivista esirakentamista, johon kuului laajoja meritäyttöjä ja erittäin vaativaa vedenalaista louhintaa jopa 10 metrin syvyyteen saakka. Pimeässä tällaisen keskeneräisen louhepenkereen reuna on äärimmäisen petollinen ansa, josta askel harhaan johtaa suoraan syvään, teräväkiviseen ja jääkylmään veteen.
Yhdistettynä nämä seikat rakentavat skenaarion, jossa hän on lauttalaiturilta poistuessaan yrittänyt suunnistaa pimeän rantatyömaan läpi kohti siltaa, menettänyt suuntavaistonsa tai tasapainonsa K-Marketin takaisella rantaosuudella ja pudonnut jyrkältä penkereeltä veteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli case closed. Jos hän olisi jäänyt työmaalle/öljysäiliöön/tms tai kävellyt laajasaloa/hertsikkaa päin, niin seuraavana aamuna jonkun ohikulkijan iphone olisi poiminut hänen puhelimensa signaalin vaikka akku oli lopussa.
Todennäköisesti hän siis putosi mereen, ehkä kun hän käveli siltaa pitkin kohti keskustaa.
Tulee mieleen tämä tapaus.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-emil-20-joutui-yolla-veteen-s…
Miten sillalta voisi noin vain pudota mereen. Onko silta väärin suunniteltu.
Toistaiseksi ei ole julkista tietoa tai uutisia siitä, että kukaan olisi pudonnut tai ollut vähällä pudota itse valmiilta Kruunuvuorensillalta mereen. Sillan reunoilla on korkeat turvakaiteet; esimerkiksi eteläkaiteen korkeus on peräti 1,4 metriä kulkupinnan tasosta. Näin korkea kaide tekee vahingossa mereen putoamisesta erittäin epätodennäköistä.
Sillalla ja sen rakennustyömaalla on kuitenkin tapahtunut muita vakavia onnettomuuksia ja vaaratilanteita:
* Kuolemaan johtanut veneturma: Toukokuun lopulla 2023 tapahtui vakava onnettomuus, kun kaksi miestä ajoi myöhään illalla pimeässä moottoriveneellä Kruunuvuorensillan työmaasillan alla kulkeneeseen teräspalkkiin. Venettä kuljettanut mies kuoli onnettomuudessa ja toinen loukkaantui pahoin. Syyttäjän mukaan teräspalkeista ei ollut erikseen varoitettu, ja ne olivat hämärässä huonosti havaittavissa.
* Pyöräilyonnettomuudet: Uudella sillalla on tapahtunut pyöräonnettomuuksia, jotka ovat johtuneet sillan rakenteissa olevista vaarallisista töyssyistä ja saumakohdista. Varsinkin alamäessä pyörän vauhti kasvaa, jolloin yllättävä monttu voi aiheuttaa vaarallisen kaatumisen. Kaupunki on joutunut jälkikäteen maalaamaan asfalttiin varoitusmerkkejä näistä vaaranpaikoista.
Itse sillalta putoamisen sijaan suurin hukkumis- ja putoamisvaara onkin alueella liittynyt nimenomaan rannan keskeneräisiin työmaihin, pimeisiin lauttalaitureihin ja äkkisyviin vedenalaisiin louhoksiin ennen varsinaiselle sillalle nousua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset käsineet ylipäätään saa roikkumaan repun ulkopuolella? Niissä täytyy olla jotkin lenkit.
Sanottiinko, että roikkuivat, tosiaan. Hihnoilla saisi ilman käsineiden lenkkejä; kuka nyt siten niitä kaupungissa kuljettaisi. (Roikkua ei tietysti viittaa mihinkään verkko- tai muuhun taskuun.) Oliko hänellä yleensäkin tapana kuljettaa käsineitä siten.
No, oletin että käsineet roikkuivat, koska en keksi muuta tapaa, millä ne olisi "kiinnitetty repun ulkopuolelle". Taskuun sullotut käsineet eivät ole repun ulkopuolella, eikä niitä kukaan edes erityisesti huomaisi verkkotaskunkaan läpi.
Mitä käytännön väliä sillä on miten roikkuvat/ovat kiinni?
No ei varmaan mitään. Mutta tuossa aiemmin spekuloitiin siitä, millaiset hanskat oli kyseessä. Ihan tavallisissa ulkoiluhanskoissa kai on harvemmin sellaisia lenkkejä, joilla ne saisi kiinni reppuun.
Tai mistä minä tiedän, onko. Minulle ei ole vain sellaisia hanskoja ikinä sattunut.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien todennäköisyyksien, maasto-olosuhteiden ja tehtyjen havaintojen perusteella todennäköisin putoamispaikka sijaitsee K-Marketin takana aukeavassa Haakoninlahden poukamassa tai sen ja Kruunuvuorensillan alkupään välisellä ranta-alueella (Koirasaaren ja Haakoninlahden työmaa-alueet).
Tätä arviota tukevat seuraavat kolme vahvaa tekijää:
* Etsintäkoirien tekemät merkinnät: Operatiivisissa vesistöetsinnöissä vapaaehtoisten erikoiskoulutetut etsintäkoirat tekivät merkintöjä vedessä nimenomaan K-Marketin takana olevassa lahdenpoukamassa.[1, 2] Koirien reaktiot ovat erittäin vahva indikaattori siitä, että henkilö on joutunut veteen juuri tällä spesifisellä alueella.
* Looginen reitti laiturilta sillalle: Jos Manideep totesi kello 23.00 Saaristolaivastonkadun päädyssä olevalla lauttalaiturilla myöhästyneensä viimeisestä lautasta ja päätti lähteä kävelemään kohti vasta avattua Kruunuvuorensiltaa, hänen reittinsä kulki todennäköisesti juuri näiden K-Marketin takaisten rantatyömaiden poikki. Pimeässä rantaa pitkin oikominen ilman puhelimen valoa on ollut suuri riski.
* Vedenalaiset louhokset ja keskeneräiset meritäytöt: Koirasaaren ja Haakoninlahden rannoilla tehtiin katoamisen aikaan massiivista esirakentamista, johon kuului laajoja meritäyttöjä ja erittäin vaativaa vedenalaista louhintaa jopa 10 metrin syvyyteen saakka. Pimeässä tällaisen keskeneräisen louhepenkereen reuna on äärimmäisen petollinen ansa, josta askel harhaan johtaa suoraan syvään, teräväkiviseen ja jääkylmään veteen.
Yhdistettynä nämä seikat rakentavat skenaarion, jossa hän on lauttalaiturilta poistuessaan yrittänyt suunnistaa pimeän rantatyömaan läpi kohti siltaa, menettänyt suuntavaistonsa tai tasapainonsa K-Marketin takaisella rantaosuudella ja pudonnut jyrkältä penkereeltä veteen.
Aika tyhmä /suuresti anteeksi/ pitää olla, jos myöhästyy viimeisestä lautasta. Mitä olisi norkoillut alueella tuohon aikaan tai noin lyhyen aikaa kuitenkin, mennyt sinne illaksi. Ei kuitenkaan opiskellut silta-DIksi. Ei se silta sentään sellainen nähtävyys ole tai ollut.
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan typerää spekuloida miksi kadonnut henkilö mitäkin, kun emme tiedä mitään siitä mikä häntä kiinnostaa, tykkääkö vaikka kävellä pitkiä matkoja, valvooko yleensä kuinka pitkään jne. En ihmettele, jos on halunnut kävellä huvikseen vaikka sitten sinne Herttoniemeen asti kaikkia ulkoilureittejä, jos sellaisesta tykkää. Itse en tuollaiseen aikaan jaksaisi, mutta joillekin sekin on ihan normaalia.
Ei se ehkä typerää spekua ole, mutta olet oikeassa, vajaavaisella tiedolla se johtaa lukuisiin arvailuihin. Minkä ihminen itselleen mahtaa, että katoamistapaukset ja henkirikokset askarruttavat. Siksi hyvä, että on näitä keskustelupalstoja, joissa voi jakaa mietteitään.
Mikä oli tuulen suunta tuolloin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien todennäköisyyksien, maasto-olosuhteiden ja tehtyjen havaintojen perusteella todennäköisin putoamispaikka sijaitsee K-Marketin takana aukeavassa Haakoninlahden poukamassa tai sen ja Kruunuvuorensillan alkupään välisellä ranta-alueella (Koirasaaren ja Haakoninlahden työmaa-alueet).
Tätä arviota tukevat seuraavat kolme vahvaa tekijää:
* Etsintäkoirien tekemät merkinnät: Operatiivisissa vesistöetsinnöissä vapaaehtoisten erikoiskoulutetut etsintäkoirat tekivät merkintöjä vedessä nimenomaan K-Marketin takana olevassa lahdenpoukamassa.[1, 2] Koirien reaktiot ovat erittäin vahva indikaattori siitä, että henkilö on joutunut veteen juuri tällä spesifisellä alueella.
* Looginen reitti laiturilta sillalle: Jos Manideep totesi kello 23.00 Saaristolaivastonkadun päädyssä olevalla lauttalaiturilla myöhästyneensä viimeisestä lautasta ja päätti lähteä kävelemään kohti vasta avattua Kruunuvuorensiltaa, hänen reittinsä kulki todennäköisesti juuri näiden K-Marketin takaisten rantatyömaiden poikki. Pimeässä rantaa pitkin oikominen ilman puhelimen valoa on ollut suuri riski.
* Vedenalaiset louhokset ja keskeneräiset meritäytöt: Koirasaaren ja Haakoninlahden rannoilla tehtiin katoamisen aikaan massiivista esirakentamista, johon kuului laajoja meritäyttöjä ja erittäin vaativaa vedenalaista louhintaa jopa 10 metrin syvyyteen saakka. Pimeässä tällaisen keskeneräisen louhepenkereen reuna on äärimmäisen petollinen ansa, josta askel harhaan johtaa suoraan syvään, teräväkiviseen ja jääkylmään veteen.
Yhdistettynä nämä seikat rakentavat skenaarion, jossa hän on lauttalaiturilta poistuessaan yrittänyt suunnistaa pimeän rantatyömaan läpi kohti siltaa, menettänyt suuntavaistonsa tai tasapainonsa K-Marketin takaisella rantaosuudella ja pudonnut jyrkältä penkereeltä veteen.
Aika tyhmä /suuresti anteeksi/ pitää olla, jos myöhästyy viimeisestä lautasta. Mitä olisi norkoillut alueella tuohon aikaan tai noin lyhyen aikaa kuitenkin, mennyt sinne illaksi. Ei kuitenkaan opiskellut silta-DIksi. Ei se silta sentään sellainen nähtävyys ole tai ollut.
Tuskin sillä oli mitään aikeita ehtiä lauttaan. Ehkä hän vaan halusi ulkoilla uudessa ympäristössä ja tuo uusi avattu silta olisi ollut hyvä kohde. Tosin hieman outoa miksi noin myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkien todennäköisyyksien, maasto-olosuhteiden ja tehtyjen havaintojen perusteella todennäköisin putoamispaikka sijaitsee K-Marketin takana aukeavassa Haakoninlahden poukamassa tai sen ja Kruunuvuorensillan alkupään välisellä ranta-alueella (Koirasaaren ja Haakoninlahden työmaa-alueet).
Tätä arviota tukevat seuraavat kolme vahvaa tekijää:
* Etsintäkoirien tekemät merkinnät: Operatiivisissa vesistöetsinnöissä vapaaehtoisten erikoiskoulutetut etsintäkoirat tekivät merkintöjä vedessä nimenomaan K-Marketin takana olevassa lahdenpoukamassa.[1, 2] Koirien reaktiot ovat erittäin vahva indikaattori siitä, että henkilö on joutunut veteen juuri tällä spesifisellä alueella.
* Looginen reitti laiturilta sillalle: Jos Manideep totesi kello 23.00 Saaristolaivastonkadun päädyssä olevalla lauttalaiturilla myöhästyneensä viimeisestä lautasta ja päätti lähteä kävelemään kohti vasta avattua Kruunuvuorensiltaa, hänen reittinsä kulki todennäköisesti juuri näiden K-Marketin takaisten rantatyömaiden poikki. Pimeässä rantaa pitkin oikominen ilman puhelimen valoa on ollut suuri riski.
* Vedenalaiset louhokset ja keskeneräiset meritäytöt: Koirasaaren ja Haakoninlahden rannoilla tehtiin katoamisen aikaan massiivista esirakentamista, johon kuului laajoja meritäyttöjä ja erittäin vaativaa vedenalaista louhintaa jopa 10 metrin syvyyteen saakka. Pimeässä tällaisen keskeneräisen louhepenkereen reuna on äärimmäisen petollinen ansa, josta askel harhaan johtaa suoraan syvään, teräväkiviseen ja jääkylmään veteen.
Yhdistettynä nämä seikat rakentavat skenaarion, jossa hän on lauttalaiturilta poistuessaan yrittänyt suunnistaa pimeän rantatyömaan läpi kohti siltaa, menettänyt suuntavaistonsa tai tasapainonsa K-Marketin takaisella rantaosuudella ja pudonnut jyrkältä penkereeltä veteen.
Loogisin reitti lauttapysäkiltä sillalle on valaistu katuvaloilla. Eikä tuo reitti ole mitään vaarallista työmaata jossa voisi menettää suuntavaistonsa.
Miksi ihmeessä tässä myös koko ajan oletetaan että hän on seisonut lauttalaiturilla? Jos puhelin on paikantunut Saaristolaivastonkadun ja Koirasaarentien risteykseen niin sehän viittaa että on ollut lähempänä siltaa kuin lauttalaituria.
Ei taida roadmanit liikkua. Jos tuo on viimeinen paikka, missä puhelin paikantunut, niin taitaa olla melko selvää, että puhelin ja poika on meressä.