Lue keskustelun säännöt.
Mitkä ovat nyt sellaiset korkeakoulututkinnot, joiden veikkaatte työllistävän 5v päästä parhaiten?
Tulevaisuuden työmarkkinoita on vaikea ennustaa, mutta mitä kehottaisitte opiskelemaan tai mitä opiskelisitte nyt itse, jos tavoitteena olisi mahdollisimman varma työllistyminen?
Itsellä tulee mieleen lähinnä lääketiede ja jotkin DI-alat.
Kommentit (596)
Vierailija kirjoitti:
Naistutkimus, naistutkimuksen laitoksella.
Niin, eihän tuota tutkimisen vuoksi tehdä vaan että on kivoja suojatöitä ideologiaan hurahtaneille naiskoulutetuille. Kuten järjestökenttäkin monin paikoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Globalisti sionisti agendoja vöyhöttävät hullut eivät tule työllistymään! Eikä some vaikuttaja friikit joita palkattu aiheuttamaan muille pahaa oloa ja valheita. Sukupuolia häiriintyneet ei ole tilaa maailmassa.
Mihinkä kuvittelette nyky koulutetut kelpaavan. Hah hah.
Tilastokeskus: Työttömiä nyt suurin määrä sitten vuoden 1998
https://www.ess.fi/uutissuomalainen/9562361
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle, joka laitoit tämän listan: Opettajat, Lakimiehet ja tuomarit, Johtajat ja toimitusjohtajat, Poliitikot, Henkilöstöhallinnon asiantuntijat, Artistit, Psykologit ja psykiatrit, Uskonnolliset johtajat, Kirurgit, Urheilijat, Tietojärjestelmäanalyytikot, Taiteilijat ja kirjoittajat
Mihin töihin laitat ihan tavalliset ihmiset, siis suurimman osan työvoimasta? Johtajia on aina vähemmän kuin työntekijöitä. Poliitikkoja on kourallinen suomalaisista, samoin uskonnollisia johtajia. Harvalla on oikeasti kyky menestyä taiteellaan tai kehittyä ammattiurheilijaksi. Suomalaiset urheilijat joutuvat opiskelemaan itselleen tutkinnon, koska rahaa ei kerta kaikkiaan tule ammattilaisvuosilta niin paljon, että sillä eläisi loppuelämän.
Sillä ei ole mitään merkitystä, jos muutama 10 tuhatta ihmistä täyttää mainitsemasi työpaikat ja saavat kovaa palkkaa.
Tavallisille ihmisille, perusduunareille, ei vain riitä työpaikkoja. Vain kaikista vaikeimmilta aloilta kaikista parhaiten pärjäävät voivat enää tulevaisuudessa työllistyä. Tai näinhän se on jo nyt. Juuri tänään tuli, että työttömyys on korkeimmalla ikinä 2000-luvulla. Työllisyysaste on alle 75%.
Muissa euroopankin maissa kyllä näyttää onnistuvan asiat jotka ei suomalaisten mielestä mitenkään onnistu suomessa. Esim. työ porukalle. Talouden tasapaino. Alkoholin myynti ilman älyvapaata byrokratiaa ja mielivaltaisia rajoituksia. Terveydenhoito joka toimii muillekin kuin paremmalle keskiluokalle joka on töissä. Etc.
Suomi tuntuu neuvostoaikojen jäljiltä olevan jumissa kuopassa jossa nää omaa etuansa vahtivat hyvinvoivat julkisen (ja muidenkin sektorien) tärkeilijät estää muutokset pelätessään oman mukavan kermabärcce elämänsä vaikeutuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tilastokeskus: Työttömiä nyt suurin määrä sitten vuoden 1998
https://www.ess.fi/uutissuomalainen/9562361
Työttömyystilastot nyt on jo lähtökohtaisesti tuubaa eikä kerro todellista tilannetta. Mutta sehän niiden tarkoituskin on, eli valehdella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, mutta pääaineeni oli englanti (filologia), ja oman alan töitä on riittänyt kiitettävästi vuosikymmeniä.
Saako kysyä, millaisia töitä tarkalleen ottaen? Kiinnostaa itsekin näin kielten opiskelijana.
Käännöksiä.
Olen myös auktorisoitu kääntäjä.
Onko sukunimesi Google?
Ei, Google ei ole saanut tutkintolautakunnalta auktorisoidun kääntäjän oikeuksia.
Auktorisoitu kääntäjä ei käännä jatkossa yhtään mitään. Se lukee tekoälyn tekemän käännöksen joka on parempi kuin mihin se olisi itse kyennyt, vaihtaan näön vuoksi pari sanaa ja laittaa nimensä alle.
Kun todellinen työmäärä putoaa murto-osaan aiemmasta niin kilpailu hoitaa myös hintatason kohdilleen jolloin ala elättää enää murto-osan nykyisestä kääntäjien määrästä.
Joku luuli ketjussa aikaisemmin, että auktorisointi takaa varman työpaikan. Kääntäjille tulee käymään samalla tavalla kuten pörssimeklareille, joihin tekoäly iski ensimmäisten joukossa. Vain muutama naama katselemassa ruutuja ja toimistossa on hiljaista kuin huopatossutehtaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Se on ainakin varmaa, että mikään asiantuntijatyö ei tule tulevaisuudessa työllistämään sillä ne hommat siirtyvät tekoälylle."
- Käsityksesi asiantuntijatyöstä on varsin yksipuolinen...
- - - -
Tekoäly:
Opettajat
Opettaminen on paljon muutakin kuin tiedon jakamista. Opettajat toimivat usein roolimalleina ja välittävät meille arvoja oppiaineiden lisäksi. Innostava opettaja voi vaikuttaa oppilaan opintopäätöksiin vuosiksi eteenpäin.
Lakimiehet ja tuomarit
Oikeustieteelliset ammatit vaativat neuvottelutaitoa, strategista ajattelua ja tapausten analysointia. Lisäksi niissä tarvitaan henkilökohtaista kokemusta ja tietoa monimutkaisten oikeusjärjestelmien tulkitsemiseen. Myös ihmisten tunteiden ja tarpeiden ymmärtäminen on tärkeää oikeudenkäynneissä.
Johtajat ja toimitusjohtajat
Johtaminen edellyttää ihmissuhdetaitoja ja visionäärisyyttä. Johtajat luovat yrityksen vision ja välittävät sen työntekijöille. On epätodennäköistä, että sijoittajat luottaisivat robottien johtamiin yrityksiin.
Poliitikot
Poliitikkojen on kyettävä luoviin ongelmanratkaisuihin yllättävissä tilanteissa. Tämä taito on erityisen tärkeää kriisien aikana, kuten koronapandemia on osoittanut. Äänestämme ihmisiä, jotka ymmärtävät ihmisten tarpeita.
Henkilöstöhallinnon asiantuntijat
Rekrytointi ja työntekijöiden motivaatio ovat tärkeitä osa-alueita henkilöstöhallinnossa. Vaikka tekoälyä käytetäänkin hakemusten esikarsinnassa, ihmisten välinen vuorovaikutus ja pehmeät taidot ovat erittäin tärkeitä lopullisessa valinnassa.
Artistit
Musiikki on tunteiden ilmaisua, ja vaikka robotit voisivat säveltää musiikkia, ne eivät todennäköisesti pysty välittämään aitoja tunteita laulun kautta yhtä hyvin kuin artistit ja yhtyeet. Artistien ja fanien välillä on erityinen yhteys, jota robotit eivät voi korvata.
Psykologit ja psykiatrit
Mielenterveys on herkkä asia, josta ihmissuhde on olennainen osa. Psykologin tai psykiatrin tehtävään kuuluu tukea ihmisten henkistä hyvinvointia, mikä vaatii ihmisen omaa kokemusta ja empatiaa.
Uskonnolliset johtajat
Uskonnolliset johtajat tarjoavat ihmisille henkistä tukea ja yhteisöllisyyttä. Uskonto on ihmisen sisäinen asia, eikä sitä voida korvata robotilla.
Kirurgit
Leikkaaminen on monimutkainen toimenpide, joka vaatii kokemusta, tietotaitoa ja kykyä tehdä nopeita päätöksiä paineen alla. Robottikirurgia on olemassa, mutta ihmislääkärin läsnäolo on edelleen välttämätöntä.
Urheilijat
Urheilun hienous on siinä, että näemme ihmisten ylittävän rajojaan ja parantavan suorituksiaan jatkuvasti. Robotit kilpailemassa keskenään ei tarjoaisi samaa elämystä.
Tietojärjestelmäanalyytikot
Tietojärjestelmien ylläpito, päivitys ja kehittäminen vaatii asiantuntijoita, jotka ymmärtävät monimutkaisia järjestelmiä. Tämä työtehtävä tulee olemaan entistä tärkeämpää tulevaisuudessa, kun laitteet ja ohjelmistot verkottuvat yhä enemmän.
Taiteilijat ja kirjoittajat
Taide syntyy ihmisen sydämestä ja mielestä. Se on tunteiden, kokemusten ja ajatusten ilmaisua. Tekoäly voi kyllä jäljitellä taidetta, mutta se ei voi kokea sitä samalla tavalla kuin ihminen. Kirjoittaminen on erityisen henkilökohtainen prosessi, jossa sanat valitaan tarkkaan. Vaikka tekoäly kehittyykin nopeasti, taiteen luominen pysyy ihmisen käsissä.
- - - -
12 ammattia, joita AI ei koskaan korvaa
https://inhunt.fi/2025/01/12-ammattia-joita-ai-ei-koskaan-korvaa/
Unohdit otsikosa olevat oleelliset sanat "ainakaan vielä". Mitä tämä "vielä" tarkoittaa ajassa jää nhtäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
Tekoäly voi koostaa yhteenvetoja, lausuntoja, mutta ne alkuperäiset havainnot ja tutkimukset, kohtaamiset esim. sosiaalityössä tai terveydenhuollossa, suorittaa aina ihminen. Tekoälyn vaikutus työn vähenemiseen on hyvin marginaalista.
Ihan puhdasta koneoppimista. Terveydenhuollon tietokannoista löytyy tiedot miljoonista todellisista kohtaamisita ja havainnousta sekä näistä seuranneista toimenpiteistä ja tapahtumista.
Tekoäly oppii datan perusteella toimimaan toimimaan oikein myös sellaisissa erikoistapauksissa joiden olemassaolosta edes senioritason työntekijät eivät ole tietoisia.
Kaikki tehtävät jotka ovat loppujen lopuksi tietyn sääntöjen ja lakien rajoittaman prosessin toistamista uudelleen ja uudelleen joka asiakkaan kohdalla ovat ensimmäisiä jotka tekoäly voi ottaa täysin hoitoonsa.
Miten se asiakkaan tai potilaan asiaa auttaa, jos tekoäly lukee muiden ihmisten oireista tai käytöksestä tai vaikka kotikäynneistä? Kyllä ne ihmiset pitää edelleen kohdata ihmisten kesken ja kotikäynneillä käydä ihan ihmisen.
Joo-o. Eli sinun mielestäsi jokainen asiakas on niin uniikin ainutlaatuinen ettei sen tapauksessa ole mitään yhtymäkohtaa yhteenkään aiempaan potilaaseen.
Todellisuudessa täsmälleen sama kuvio toistuu lähes identtisenä tuhansia kertoja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen niin että lyhyenkin koulutuksen saanut tekoäly onnistuu ennustamaan pelkillä lähtötiedoilla seuraavan potilaan koko tulossa olevan hoitohistorian alusta loppuun.
No kyllä se vaan niin on, että jotta asiakkaan hoidon tarve saadaan kartoitettua ja diagnosoitua, siihen tarvitaan ihminen. Esimerkiksi sosiaalityössä ne asiakastilanteet voivat olla ihan mitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hautausurakoitsija-lääkäri. Toistensa työllisyyttä täydentävät tutkinnot.
Korkeakoulu tutkinnon suorittaneet hah osaako ne edes tiskata ravintolassa,baareissa?
Tutkinn8illa ei saa työpaikkoja. Ei saa valtion ja kunnan suojatyöpaikkoja.
Parasiiititalous on tullut tien päähän..Käytännön osaajat itse itsensäelätyävät arvostettuja.
Höpötieteideb tutkivat hah hah. Kannattiko .. osaako ne keittää edes lattea hah hah tutha joukko hah
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
Tekoäly voi koostaa yhteenvetoja, lausuntoja, mutta ne alkuperäiset havainnot ja tutkimukset, kohtaamiset esim. sosiaalityössä tai terveydenhuollossa, suorittaa aina ihminen. Tekoälyn vaikutus työn vähenemiseen on hyvin marginaalista.
Ihan puhdasta koneoppimista. Terveydenhuollon tietokannoista löytyy tiedot miljoonista todellisista kohtaamisita ja havainnousta sekä näistä seuranneista toimenpiteistä ja tapahtumista.
Tekoäly oppii datan perusteella toimimaan toimimaan oikein myös sellaisissa erikoistapauksissa joiden olemassaolosta edes senioritason työntekijät eivät ole tietoisia.
Kaikki tehtävät jotka ovat loppujen lopuksi tietyn sääntöjen ja lakien rajoittaman prosessin toistamista uudelleen ja uudelleen joka asiakkaan kohdalla ovat ensimmäisiä jotka tekoäly voi ottaa täysin hoitoonsa.
Miten se asiakkaan tai potilaan asiaa auttaa, jos tekoäly lukee muiden ihmisten oireista tai käytöksestä tai vaikka kotikäynneistä? Kyllä ne ihmiset pitää edelleen kohdata ihmisten kesken ja kotikäynneillä käydä ihan ihmisen.
Joo-o. Eli sinun mielestäsi jokainen asiakas on niin uniikin ainutlaatuinen ettei sen tapauksessa ole mitään yhtymäkohtaa yhteenkään aiempaan potilaaseen.
Todellisuudessa täsmälleen sama kuvio toistuu lähes identtisenä tuhansia kertoja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen niin että lyhyenkin koulutuksen saanut tekoäly onnistuu ennustamaan pelkillä lähtötiedoilla seuraavan potilaan koko tulossa olevan hoitohistorian alusta loppuun.
No kyllä se vaan niin on, että jotta asiakkaan hoidon tarve saadaan kartoitettua ja diagnosoitua, siihen tarvitaan ihminen. Esimerkiksi sosiaalityössä ne asiakastilanteet voivat olla ihan mitä vaan.
Jos se olisi erityisen monimutkaista, niin suurin osa sosiaalityöntekijöistä ei kykenisi tekemään sitä työtä. Näin se vaan on.
Influensseri vaikuttaa hyvältä. Niille on valtava kysyntä ja tulot tietojeni mukaan satojatuhansia.
Juristi ehkä toinen hyvä jos onnistuu saamaan Donaldin asiakkaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
Tekoäly voi koostaa yhteenvetoja, lausuntoja, mutta ne alkuperäiset havainnot ja tutkimukset, kohtaamiset esim. sosiaalityössä tai terveydenhuollossa, suorittaa aina ihminen. Tekoälyn vaikutus työn vähenemiseen on hyvin marginaalista.
Ihan puhdasta koneoppimista. Terveydenhuollon tietokannoista löytyy tiedot miljoonista todellisista kohtaamisita ja havainnousta sekä näistä seuranneista toimenpiteistä ja tapahtumista.
Tekoäly oppii datan perusteella toimimaan toimimaan oikein myös sellaisissa erikoistapauksissa joiden olemassaolosta edes senioritason työntekijät eivät ole tietoisia.
Kaikki tehtävät jotka ovat loppujen lopuksi tietyn sääntöjen ja lakien rajoittaman prosessin toistamista uudelleen ja uudelleen joka asiakkaan kohdalla ovat ensimmäisiä jotka tekoäly voi ottaa täysin hoitoonsa.
Miten se asiakkaan tai potilaan asiaa auttaa, jos tekoäly lukee muiden ihmisten oireista tai käytöksestä tai vaikka kotikäynneistä? Kyllä ne ihmiset pitää edelleen kohdata ihmisten kesken ja kotikäynneillä käydä ihan ihmisen.
Joo-o. Eli sinun mielestäsi jokainen asiakas on niin uniikin ainutlaatuinen ettei sen tapauksessa ole mitään yhtymäkohtaa yhteenkään aiempaan potilaaseen.
Todellisuudessa täsmälleen sama kuvio toistuu lähes identtisenä tuhansia kertoja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen niin että lyhyenkin koulutuksen saanut tekoäly onnistuu ennustamaan pelkillä lähtötiedoilla seuraavan potilaan koko tulossa olevan hoitohistorian alusta loppuun.
No kyllä se vaan niin on, että jotta asiakkaan hoidon tarve saadaan kartoitettua ja diagnosoitua, siihen tarvitaan ihminen. Esimerkiksi sosiaalityössä ne asiakastilanteet voivat olla ihan mitä vaan.
Jos se olisi erityisen monimutkaista, niin suurin osa sosiaalityöntekijöistä ei kykenisi tekemään sitä työtä. Näin se vaan on.
Kuule se ihmiselämä pystyy rakentumaan hyvin monipuolisilla tavoilla ja kärsiä mitä mielikuvituksellisemmista ongelmista. Vai millaisia ajattelit vaikkapa lastensuojelun prosessien olevan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
Tekoäly voi koostaa yhteenvetoja, lausuntoja, mutta ne alkuperäiset havainnot ja tutkimukset, kohtaamiset esim. sosiaalityössä tai terveydenhuollossa, suorittaa aina ihminen. Tekoälyn vaikutus työn vähenemiseen on hyvin marginaalista.
Ihan puhdasta koneoppimista. Terveydenhuollon tietokannoista löytyy tiedot miljoonista todellisista kohtaamisita ja havainnousta sekä näistä seuranneista toimenpiteistä ja tapahtumista.
Tekoäly oppii datan perusteella toimimaan toimimaan oikein myös sellaisissa erikoistapauksissa joiden olemassaolosta edes senioritason työntekijät eivät ole tietoisia.
Kaikki tehtävät jotka ovat loppujen lopuksi tietyn sääntöjen ja lakien rajoittaman prosessin toistamista uudelleen ja uudelleen joka asiakkaan kohdalla ovat ensimmäisiä jotka tekoäly voi ottaa täysin hoitoonsa.
Miten se asiakkaan tai potilaan asiaa auttaa, jos tekoäly lukee muiden ihmisten oireista tai käytöksestä tai vaikka kotikäynneistä? Kyllä ne ihmiset pitää edelleen kohdata ihmisten kesken ja kotikäynneillä käydä ihan ihmisen.
Joo-o. Eli sinun mielestäsi jokainen asiakas on niin uniikin ainutlaatuinen ettei sen tapauksessa ole mitään yhtymäkohtaa yhteenkään aiempaan potilaaseen.
Todellisuudessa täsmälleen sama kuvio toistuu lähes identtisenä tuhansia kertoja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen niin että lyhyenkin koulutuksen saanut tekoäly onnistuu ennustamaan pelkillä lähtötiedoilla seuraavan potilaan koko tulossa olevan hoitohistorian alusta loppuun.
No kyllä se vaan niin on, että jotta asiakkaan hoidon tarve saadaan kartoitettua ja diagnosoitua, siihen tarvitaan ihminen. Esimerkiksi sosiaalityössä ne asiakastilanteet voivat olla ihan mitä vaan.
Jos se olisi erityisen monimutkaista, niin suurin osa sosiaalityöntekijöistä ei kykenisi tekemään sitä työtä. Näin se vaan on.
Kuule se ihmiselämä pystyy rakentumaan hyvin monipuolisilla tavoilla ja kärsiä mitä mielikuvituksellisemmista ongelmista. Vai millaisia ajattelit vaikkapa lastensuojelun prosessien olevan?
Ei ainakaan tuollaisia mitä sinä tuossa maalailet, kun käytännön työtä tehdään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olen kansainvälistä kenttää seurannut, niin tällä hetkellä tekoäly vie eniten työpaikkoja it-alalla (koodaus), rahoitus- ja vakuutusaloilla, markkinoinnissa, toimitustyössä, jne...
Selvää on, että työpaikat säilyvät aloilla, joiden työtehtävä vaatii läsnäoloa potilaan tai asiakkaan kanssa, siis terveydenhoidossa, sosiaalityössä, vanhustenpalveluissa, vammaispalveluissa, kampaajat ja kosmetologit, hierojat yms. säilyvät suurelta osin.
Samalla logiikalla myös säilyy eläinlääkärit, eläintenhoitajat, hevoshoitajat, ravihevosten kuljettajat, yms. Myös kätilöt ja doulat lymfaterapeutit, toimintaterapeutit, liikunnanohjaajat, koreografit, valmentajat, fysioterapeutit, personal trainerit, urheilijat. Fyysiset tehtävät kuten pelastus- ja kuljetustyöt. Lisäksi säilyvät käden taitoihin perustuvat työt kuten apuvälineteknikot, hammasteknikot, konservaattorit, suutarit, siivoojat, laitoshuoltajat, jne...
Sitten ovat säilyviä tehtäviä eri alojen opettajat ja kouluttajat, neuvontatyöt, kouluterveydenhoitajat, yms.
Muita tehtäviä, joita tekoäly ei voi korvata, ovat museo- ja näyttelyalojen tehtävät, messutyöntekijät, papit, tapahtumajärjestäjät, kirjasto- ja arkistointialan työtehtävät, yms. Julkishallinnon suunnittelutyötä tekevät, esim. kaupunkisuunnittelu. Julkishallinnon lakisääteisiin tehtäviin liittyvät työt, kuten viestintä, valvonta, tarkastus, maanmittaus, puhtaanapito, puutarhurit, Kelan virkailijat, yms. muut, joiden tehtäviin kuuluu antaa kansalaisille päätöksiä, yms. Lisäksi arkkitehdit, sisustusarkkitehdit, maisema-arkkitehdit, jne...
Akateemisilla aloilla veikkaisin, että tutkija on usein vaikea korvata, etenkin jos tekee ihmisiin, kulttuuriin, kieliin liittyvää laadullista tutkimusta. Yleensäkin kaikki työt, joissa tarvitaan ihmisen kykyä koskettaa, käsitellä, arvioida, nähdä, kuulla havainnoida, olla vuorovaikutuksessa jonkun tai jonkin kanssa, ja myös ajatus- ja suunnittelutyötä tekevät, en voisi kuvitella että filosofeja tai teoreetikkoja yms. voitaisiin tekoälyllä korvata. Samoin on alat, joissa suoritetaan jonkunlainen lupa tai lisenssi, niitähän ei tekoäly voi suorittaa, vaikkapa asianajajatutkinto, hygieniapassi eli ravintola-alan työt, asioimistulkit, yms.
Se mikä monella alalla on kuitenkin nähtävissä on, että tekoäly usein voi korvata kokonaan tai osittain alan alemman tason eli junioritason tehtävät, muttei senioritason työtehtäviä. Tästä tulee vielä nuoremmille sukupolville vaikea asia, tämähän näkyy nyt jo vaikkapa it-alalla, eli ns. entry-level -töitä ei ole paljon, haetaan aina kokeneita ja laaja-alaisempia työntekijöitä. Sama siis näkynee pian monilla akateemisilla aloilla. Miten vastavalmistuneet pääsevät hyppäämään koulusta konkareiksi?
Julkishallinnossa on kaikkialla käynnissä massiivisia tekoälyprojekteja, joissa nimenomaan ollaan siirtämässä arkistointiin, päätöksiin, vastauksiin, arviointeihin ym. liittyviä tehtäviä tekoälylle. Ihan juristien tekemiä ratkaisuja myöten ollaan tehtäviä siirtämässä tekoälylle, ja näin on jo alettu toimimaan monissa lakiasiaintoimistoissa.
Samoin maanmittausta ym. tehdään jo pitkälti satelliittien ja tekoälyn avustuksella jne. Terveydenhuollossa tekoälyä käytetään kirjoittamaan ammattilaisen "saneluita", ja niissäkin tekoäly käyttää ns. älykkäitä fraaseja ym. eli ei vain kirjoita puhtaaksi esim. lääkärin sanelemaa, vaan arvioi ja ohjaa itse potilastietoja sen mukaan, mitä ohjelmaan on syötetty sisään.
Tekoälyn lonkerot ulottuvat jo nyt paljon pidemmälle ja syvemmälle yhteiskunnassa kuin mitä kansalaiset tietää.
Tekoäly voi koostaa yhteenvetoja, lausuntoja, mutta ne alkuperäiset havainnot ja tutkimukset, kohtaamiset esim. sosiaalityössä tai terveydenhuollossa, suorittaa aina ihminen. Tekoälyn vaikutus työn vähenemiseen on hyvin marginaalista.
Ihan puhdasta koneoppimista. Terveydenhuollon tietokannoista löytyy tiedot miljoonista todellisista kohtaamisita ja havainnousta sekä näistä seuranneista toimenpiteistä ja tapahtumista.
Tekoäly oppii datan perusteella toimimaan toimimaan oikein myös sellaisissa erikoistapauksissa joiden olemassaolosta edes senioritason työntekijät eivät ole tietoisia.
Kaikki tehtävät jotka ovat loppujen lopuksi tietyn sääntöjen ja lakien rajoittaman prosessin toistamista uudelleen ja uudelleen joka asiakkaan kohdalla ovat ensimmäisiä jotka tekoäly voi ottaa täysin hoitoonsa.
Miten se asiakkaan tai potilaan asiaa auttaa, jos tekoäly lukee muiden ihmisten oireista tai käytöksestä tai vaikka kotikäynneistä? Kyllä ne ihmiset pitää edelleen kohdata ihmisten kesken ja kotikäynneillä käydä ihan ihmisen.
Joo-o. Eli sinun mielestäsi jokainen asiakas on niin uniikin ainutlaatuinen ettei sen tapauksessa ole mitään yhtymäkohtaa yhteenkään aiempaan potilaaseen.
Todellisuudessa täsmälleen sama kuvio toistuu lähes identtisenä tuhansia kertoja vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen niin että lyhyenkin koulutuksen saanut tekoäly onnistuu ennustamaan pelkillä lähtötiedoilla seuraavan potilaan koko tulossa olevan hoitohistorian alusta loppuun.
No kyllä se vaan niin on, että jotta asiakkaan hoidon tarve saadaan kartoitettua ja diagnosoitua, siihen tarvitaan ihminen. Esimerkiksi sosiaalityössä ne asiakastilanteet voivat olla ihan mitä vaan.
Jos se olisi erityisen monimutkaista, niin suurin osa sosiaalityöntekijöistä ei kykenisi tekemään sitä työtä. Näin se vaan on.
Kuule se ihmiselämä pystyy rakentumaan hyvin monipuolisilla tavoilla ja kärsiä mitä mielikuvituksellisemmista ongelmista. Vai millaisia ajattelit vaikkapa lastensuojelun prosessien olevan?
Ei ainakaan tuollaisia mitä sinä tuossa maalailet, kun käytännön työtä tehdään.
Millä tavalla käytännön työtä. Onko sinulla hajuakaan siitä mitä sosiaalityöntekijä tekee työkseen?
Automaatiotekniikka sekä tekoälyn ohjelmointiin liittyvät työt.
Vierailija kirjoitti:
TietojenkäsittelyTIEDE
Tuo ala ei työllistä edes nyt, T. vastavalmistunut tietojenkäsittelytieteilijä
Tavallisille ihmisille, perusduunareille, ei vain riitä työpaikkoja. Vain kaikista vaikeimmilta aloilta kaikista parhaiten pärjäävät voivat enää tulevaisuudessa työllistyä. Tai näinhän se on jo nyt. Juuri tänään tuli, että työttömyys on korkeimmalla ikinä 2000-luvulla. Työllisyysaste on alle 75%.