Miksi en kerää sieniä ja marjoja:
Ei autoa
ei ajokorttia
Asun ja elän yksin, eli ei kumppania, joka ajaisi autoa tai muuten helpottaisi prosessia.
ei metsää lähistöllä
ei pyörää
ei hajuakaan missä täällä 50km säteellä olisi marjapaikka jota nopeat autolliset ihmiset ei olisi kuopineet tyhjäksi siinä vaiheessa kun minä olen nilkuttanut paikalle.
En syö marjoja
Ei ole pakastinta
Eikä mitään paikkaa missä säilöä marjoja
En tiedä ketään kuka marjoja ostaisi
Torilla myyntipaikat maksaa
Marjat pitäisi kaupata netissä
Ostajan pitäisi tulla minun luokseni ostamaan marjaa (ei autoa)
En halua ketään vierasta kotiini tai pihalleni
Sitten on tämä reumatismi ja kivut siihen päälle.
Ei tainnutkaan olla niin yksinkertainen tiennisti jokaiselle kuten jotkut kuvittelevat.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Ajokortiton ja sairas ei mitään kerää metsästä.
Ne on liiskana ne marjat, jos tuot bussilla jostain huitsin kuusesta.
Juu, tilaankin invataksin ja annan osoiteeksi jonkun metsänkulman tällä toiminta-alueella. Siitä sitten reippaasti rollaattorilla ja ämpärillä + korilla varustautuneena matkaan. Nouto sitten jostain, mistä lie, kello mitälie...
Rakastan marjastamista ja sienestämistä, terveys on mennyt - ostan esim. fb:n kautta tai tutuilta ämpärillisen mustikkaa ja laatikon kantarelleja tai suppareita aina syksyisin. Omenoita sentään voi hakea läheiseltä omakotialueelta ilmaislaatikoista. ;)
Maalla, meillä oli se ns. lakkasuo. Setävainaa "hävisi", tuli sitten pihaan, kertoi, et oli käynyt katsomassa lakkasuota - eivät ihan vielä kypsiä, muutama päivä kannattaa vielä odottaa. Läksi sitten sankkojen kanssa, tuli äkäisenä takaisin - ei yhtään, kylän marjamummo oli vienyt kaikki, raakana.
Tuosta jutusta tuli mieleen Kätkäläinen (elokuva) - siinä on opetus ahneudesta (vaikkakin se "et kehtois tulla tuuppoomaan" :)))
Vierailija kirjoitti:
Juu, tilaankin invataksin ja annan osoiteeksi jonkun metsänkulman tällä toiminta-alueella. Siitä sitten reippaasti rollaattorilla ja ämpärillä + korilla varustautuneena matkaan. Nouto sitten jostain, mistä lie, kello mitälie...
Rakastan marjastamista ja sienestämistä, terveys on mennyt - ostan esim. fb:n kautta tai tutuilta ämpärillisen mustikkaa ja laatikon kantarelleja tai suppareita aina syksyisin. Omenoita sentään voi hakea läheiseltä omakotialueelta ilmaislaatikoista. ;)
Tuo sun ensimmäinen kappale on aivan turhaa itsesi kiduttamista. Asiat asioina sanoisin, niin ei tule paha mieli kenellekään. Ajattelin juuri, että marjojen poimiminen on vetreiden ihmisten hommaa. Erityisesti mun nuoret ovat pitäneet marjojen poimimisesta. Minäkin lapsena poimin kavereiden kanssa. Naapurin lapsia pyysin käymään keräämässä pienen astian täyteen mulle marjoja. Lähtivät ihan mielellään ja minä annoin taskurahaa tästä kipollisesta marjoja.
Työttöminä on paljon osatyökyvyttömiä ja ikääntyneitä, joita ei palkata. Näillä ikääntyneillä on jo sellaisia vaivojakin, jotka estää metsissä kulkemisen ja keräilyn.
Sinä jonka kommenttia lainasin, niin taidat olla jo eläkeläinen?
Minua surettaa että elämäni on sellainen etten pääse milloinkaan metsään virkistymään. Olisihan se hienoa jos elisin maaseudulla ja metsä ois metrien päässä. Mutta kun minun elämä ei ole mennyt niin.
Hyvä että mummosi on kunnossa, toivottavasti hän arvostaa terveyttään.