Viestiä enkeleiltä, henkioppailta, entisistä elämistä..

Näin tämän varmaan liian myöhään...

Niin kovin tarvitsisin apua. En pääse irti isästäni, vielä vuosien jäkeen haudan takaa hän tulee uniini. Miksi hän ei lepä rauhassa??

Olen 26-vuotias, naimisissa kaksi ihanaa poikalasta ja minua 5 vuotta vanhempi mies. Hiukseni ovat tummaksivärjätyt, silmäni siniharmaavihreät.

Kiitos jos vastaat, koen suurta ahdistusta.

Myös mietin usein miksi en saa hillittyä raivoani, ja miten saisin?

Olen 44-vuotias, kahden lapsen äiti. Avioliittomme on hyvin tavallinen, olemme tällä hetkellä enemmän kavereita kuin rakastavaisia. Tunnen itseni vaan niin #£¿{* yksinäiseksi, kulkeeko joku silti rinnallani? Kaipaisin tukea ja opastusta. Millaiselta perheemme tulevaisuus näyttää? Menetin kolmisen vuotta sitten useita lähipiiristäni, onko heillä kaikki hyvin? Minua ja veljeäni on viime aikoina pohdituttanut isäni isän kohtalo. Miksi hän jätti perheensä? Miksi lapset annettiin pois? Millainen hän olikeasti oli?

Kiva kun kävit laittamassa " väliaikatietoa" , kiitos siitä!



t. 62

Pyydän, että voisit vastata! Kiitos.



W2

Olen juuri harkinnut regressioterapiaa, ja tämä viestisi tuntuu viestiltä minulle. Pitäisi mennä.

Olen 26 vuotias kahden lapsen kotiäiti. Avioliitossa.

Silmäni ovat vihertävän harmaat ja hiukseni vaaleat.



Olen täysin hukassa itseltäni ja elämästäni.

Kuka minä olen?

Näetkö mitään minulle?

Haluaisiko kukaan kuolleista rakkaistani ilmestyä kauttasi?



E

Olen 31-v, aviomieheni on 26-v. Minulla on vaaleat lyhyet hiukset ja siniset silmät. Elämässämme on paljon surua ja huolta ja oma uskoni horjuu aika tavalla.

Apu tulisi todella tarpeeseen! Kiitos.

Hei Ap,

Lämmintäkin lämpimämpi kiitos sinulle vastauksestasi! Kyllä minä olen varmaan tuon jossain tajunnan tasolla tiennytkin, siis sen että lapseni on ns. vanha sielu. Kirjoituksesti aikaisemmasta yhteisestä kokemuksestamme auttaa minua nyt ymmärtämään häntä paljon paremmin- hylkäämisen pelko jne. Onkohan kaukaa haettu jos sanon kuristumisen olleen jotenkin häneen liittyvää, hän nimittäin ei voi sietää sitä että kaulalla on esim. kaulahuivi yhtään kireällä tai takki loppuun asti kiinni.

Kiitos vastauksestasi ja paljon rakkautta elämääsi!

Silmäni ovat ruskeat. Elän parisuhteessa ja meillä on 5 v poika. Näetkö minulle näillä tiedoilla mitään? Tavitseeko jotain lisää?

Olen miettinyt miksi pidän jollaikin tavalla naisista... olenko ollut mies?

Mikä minua ahdistaa??

Onko mieheni tuttu entuudestaan minulle.

Miten olen kuollut aiemmin.

Olen nainen 25-vuotta ja vaalehkot hiukset vihertävät silmät.

Vierailija:

Olen avoliitossa, yksi lapsi mieheni kanssa. Millaisena näet parisuhteeni? Lapsi tempperamenttinen, mikä häntä vaivaa? Olenko miten pitkään nykyisessä työpaikassani töissä? Ja onnistuuko työpaikassani suunniteltu laajentuminen? Onko kuolleella mummollani hyvä olla? Kaipaan häntä niin kovasti. Kiinnostaa kovasti kun ihminen kuolee niin minne sielu menee? Olen vähän sitä mieltä ettei se mene minnekkään, sitä vaan kuollaan pois. Onko enkeli kerran ollut lähelläni? Jos on, kerro lisää, sillä tuntuu että yhden tapauksen jälkeen minulla oli joko todella hyvää onnea tai sitten iso valkosiipinen enkeli istui olkapäälläni. Entä lapsuuden tuttuni, tuleeko meidän välillä aina se kipinä olemaan? Paljon asiaa, koita vastata ja mielelläni annan palautteen miten hyvin asiat pitää paikkaansa.

Sinulla on kovin paljon kysymyksiä :)

Tuo sielujuttu on sellainen, että jokainen uskoo omalla tavallaan ja pitää omaa totuuttaan oikeana. Minä uskon että kuollessa sielu irtaantuu ruumiista ja palaa takaisin sinne suureen energiaan josta se on lähtöisin. Uskon siis että sielu on kuolematon, yksilöllinenkin vaikka loppujen lopuksi yhtä kaikkien kanssa.. Sen ainakin tiedän että kuoleman jälkeen kaikki ei vain pääty, sillä olen saanut olla yhteydessä edesmenneisiin läheisiini ja muihin jo poistuneisiin. Mutta jokaisella oma tapansa, mikä tuntuu itsestä parhaimmalta ja uskottavimmalta. En tuputa ;)

Sinun ympärilläsi on runsaasti tulenpunaista energiaa, se on elämää, äidin rakkautta lapseensa, kotipainoitteista elämää. Turvallisuutta, äidillisyyttä. Nämä asiat tulevat tulevassa painottumaan sinulle vieläkin enemmän.

Enkellit ovat aina lähelläsi. Meidän kaikkien lähellä. Niiden läsnäolon voi tuntea joskus selkeämmin, joskus taas ei ollenkaan. Mutta aina ne siinä ovat :)

Valitettavasti jotenkin joko minä olen tukossa tai energiamme ei täysin kohtaa, sillä en saa nyt kunnolla yhteyttä energioihisi.

Toivottavasti tästä oli sinulle jotain apua ja iloa.

Vuohi, blondi tai harmaahiuksinen, siniharmaat silmät, pieni ja pirteä!

Neljä aikuista lasta, esikoinen kuollut. Kuopus 12v, eletään kaksin!

Mitä meille kuuluu tulevaisuudessa? Säilyykö miten terveys?

Olen 26-vuotias. Silmät ovat siniharmahtavat. Hiukset vaaleat. Minulla on kaksi lasta: eskari-ikää lähestyvä tytär sekä tänä vuonna 2v täyttävä poika.

Perheeseen kuuluu myös mies joka on ahkera, hellä ja kilttikin mutta en ole varma onko hän se oikea elinkumppani minulle kuitenkaan. Meillä on paikoitellen aika erilaiset elämänarvot. Ehkä minun on kuitenkin hyvä hänen kanssaan elää loppuikäni? Mitä näet meidän suhteestamme? Mieheni on tumma ja vihreäsilmäinen, temperamenttinen, harrastaa tekniikkaa työkseen ja huvikseen.



Itselläni on ajoittain pientä masennusta ja saamattomuutta. Joskus oli ahdistustakin mutta nyt koen voivani hyvin ja olen tasapainossa ja onnellinen. Olen tunteellinen ihminen. Ajoittain tuntuu etten ole täysin tyytyväinen elämääni. Haikailen erilaisten asioiden perään. Pohjimmiltani olen kuitenkin aika onnellinen.



Mitä näet työrintamallani? Ehkä opintoja? Kaipaisin jotain uutta sisältöä elämääni uuden työn tai opiskelun muodossa. Ehkä.



Entä lapset? Mitä näet heistä? Tytär on vilkas, sosiaalinen, temperamenttinen ja aika herkkä. Vaalea ja vihreät silmät. Poika on ujo, kiltti, tarkkaavainen, tekninen. Vaaleahko ja siniset silmät.



Kiitos jos joskus viitsit vastata :) Edes johonkin kohtaan minkä selvästi näet.



-Kristiina-

Sinulla on kovin paljon kysymyksiä :)

Tuo sielujuttu on sellainen, että jokainen uskoo omalla tavallaan ja pitää omaa totuuttaan oikeana. Minä uskon että kuollessa sielu irtaantuu ruumiista ja palaa takaisin sinne suureen energiaan josta se on lähtöisin. Uskon siis että sielu on kuolematon, yksilöllinenkin vaikka loppujen lopuksi yhtä kaikkien kanssa.. Sen ainakin tiedän että kuoleman jälkeen kaikki ei vain pääty, sillä olen saanut olla yhteydessä edesmenneisiin läheisiini ja muihin jo poistuneisiin. Mutta jokaisella oma tapansa, mikä tuntuu itsestä parhaimmalta ja uskottavimmalta. En tuputa ;)



Sinun ympärilläsi on runsaasti tulenpunaista energiaa, se on elämää, äidin rakkautta lapseensa, kotipainoitteista elämää. Turvallisuutta, äidillisyyttä. Nämä asiat tulevat tulevassa painottumaan sinulle vieläkin enemmän.



Enkellit ovat aina lähelläsi. Meidän kaikkien lähellä. Niiden läsnäolon voi tuntea joskus selkeämmin, joskus taas ei ollenkaan. Mutta aina ne siinä ovat :)



Valitettavasti jotenkin joko minä olen tukossa tai energiamme ei täysin kohtaa, sillä en saa nyt kunnolla yhteyttä energioihisi.

Toivottavasti tästä oli sinulle jotain apua ja iloa.

[/quote]

Yritän antaa palautetta sulle mutta en oikein saa kommentoitua muuta kuin tuohon äiti-lapsisuhteeseen. Tilanne on se että oikeastaan olen lapsen kanssa viikot kahdestaan, mies reissuhommissa. Käsitän että painottuminen tarkoittaa tuota. Lämmin kiitos sinulle ajastasi!

Olen 30-vuotias vaaleahiuksinen ja sini-vihreäsilmäinen 2 pienen pojan äiti. Luonteeltani vakaa ja sisukas, mutta itsepäinen. Olen ollut aina kiinnostunut henkisistä asioista ja keskusteluista. Tällä hetkellä en kuitenkaan omista varsinaista sydänystävää, jonka kanssa näistä voisin jutella. Miten voi mummini entä ovatko isäni äiti ja isä osa elämäämme?

Laitathan viestiä sitten kun lopetat " katsomisen" ?

Ihana on ollut lukea vastauksiasi.



t.eräs jonon häntäpäästä

24 vuotias äiti, tumman ruskeat hiukset, vaaleilla ja oransseilla raidoilla, ruskeat silmät. mitä näet minulle? saanko lapseni takaisin? ole kiltti ja vastaa minulle.

Hei,

ihan ensiksi kerron, että en ole " se uskova, joka pelkää" ja jonka kanssa olet ennenkin keskustellut. Olen elämäni ensimmäisen kerran kirjoittanut tähän Vauva-lehden keskusteluun eilen 22.5. Tämä vain selvennyksenä. Olen nytkin vielä aika pihalla tuosta numeroinnista, viestien numeroitahan ne ovat, mutta sovitaanko, että käytän nimimerkkiä AB (aakkosten alusta kaksi kirjainta helpoimmin).



Minulla ei ole laisinkaan tuomitsemisen halua. Mutta haluan olla " totuuden torvena" , kun luin viestejäsi ihmisille. Jos olet astunut sisälle Jumalan valtakuntaa niinkuin Raamatussa Jeesus sen kuvaa (siis " etsikää ensin Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan..." ), et yksinkertaisesti voi toimia näin, koska tämä ei ole Jumalan tapa toimia ihmisten elämässä. Lue tästä halutessasi lisää Uudesta testamentista evankeliumeista.



Kirjoitat, että löysit oman uskon, oman Jumalan. Mutta Raamatun Jumalaa ei voi löytää muutoin kuin VANHURSKAUTTAMISEN kautta. Kysyn uudelleen, oletko kokenut tuon vanhurskauttamisen Jeesuksen kautta? Jos olet, totisesti sen myös itse tiedät ja vastaat siihen siten, että Tottuuden Henki (Pyhä Henki) voi siihen yhtyä. Jeesus itse sanoo, että " Minä olen Tie, Totuus ja Elämä, ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin Minun (siis Jeesuksen) kauttani" . Tiedätkö tien Jeesuksen kautta Isän tykö ja samalla Taivasten Valtakuntaan?



En toki kiellä enkeleiden olemassoloa ihmisten elämässä, en. Toivottavasti viestissäni en vahingossakaan ole kieltänyt enkeleiden olemassoloa ja toimintaa myös ihmisten elämässä. Kyse on siitä, että ihminen todellakin ENSIN löytää yhteyden Jeesuksen kautta Isään (Jumalaan) ja sen jälkeen voi välittää apua myös ihmisten elämään. Yhteys Jumalaan on yhteyttä Jeesuksen kautta Isään ja Pyhään Henkeen, ei enkeleihin. Ja kyllä lapsilla on suojelusenkelit, tähän uskon todella. Ja Jumala on lähettänyt ja lähettää edelleen enkeleitä viestin tuojiksi ihmisille.



Ja rukous ei ole jotakin ulkoa opeteltujen litanioiden lukemista. Sanoisin omana ajatuksenani rukouksesta, että se on ihmisen sydämen puhetta Taivalliselle Isälle Jeesuksen nimessä/kautta. Raamatussa sanotaan, että " Jumala on rakkaus" . Ja Jumala rakastaa KAIKKIA IHMISIÄ katsomatta yhtään mihinkään ominaisuuksiin tai mihin tahansa muuhun. Jumala on rakkauden Jumala, sillä varmaan tiedät tämän Johanneksen evankeliumin jakeen " sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" . Oletko ajatellut/kokenut, mitä tuo on kun sanotaan: " ...Hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään hukkuisi..." Miksi Jeesuksen piti tulla maailmaan ihmiseksi ja kärsiä ristin kuolema? Oletko todella ajatellut tätä?



Kun yhteys Jumalaan syntyy uskon kautta Jeesukseen, ihminen tulee tuntemaan Totuuden ja Rakkauden, jotka ovat Jumalasta. Silloin tullaan Jumalan lapsiksi, niinkuin Raamattu sen kuvaa. Ja tämä synnyttää rukousyhteyden, sen rakkaussuhteen Jumalaan, joka vain Jumalan lapsilla voi olla. Et voi toimia Jumalan välikappaleena " energialähetysten" välittäjänä, se ei ole raamatullista. Ja jokaisella ihmisellä on vain tämä yksi ainoa elämä, ei ole " toisia elämiä" ei jälleensyntymistä. Kaikki " näkijät" Jumala tuomitsi jo Vanhassa Testamentissa. Jos Sinä koet tämän tuomiona, tuomitsija en kuitenkaan ole minä vaan Jumalan Sana.



Vielä nyt tämän viestin lopuksi (jatketaan taas jos haluat): Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä ja kaikki ovat Jumalan luomia. Mutta Jumalan lapseksi tullaan vain ja ainoastaan uskon vanhurskauden kautta, sen uskon, joka syntyy silloin, kun ihminen ottaa vastaan Jeesuksen elämäänsä. Maailma murjoo ja tuntuu, että oikeus ei toteudu, monet heikot kärsivät sydäntäsärkevästi, heidän avunhuutonsa jää pelkäksi huudoksi. Jos meidän ihmisten sydän kokee murtavaa sääliä ja rakkautta näitä poloisia kohtaa, eikö paljoa enemmän Jumalan Isän sydän niin tee? Vastaus on KYLLÄ, ja siksi Jeesus sanoi, että " saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille" . Hän todella haluaa, että " kaikki ihmiset pelastuisivat" , näin sanoo Raamattu. Hän on Suuri Rakkaus ja tämän rakkauden Jumala on osoittanut maailmalle lähettämällä Ainoan Poikansa Jeesuksen Kristuksen.



Mutta ihan kaiken lopuksi uudelleen: tiedätkö Sinä, oletko siis ajatellut, miksi Jeesus kuoli ristillä?

Mukavaa kun vastasit.

Olen käynyt koulussa uskonnon tunnit, ja kuulun yhä edelleenkin kirkkoon joten luulen tietäväni kyllä mm sen, miksi Jeesus ristiinnaulittiin. Olen myös tutkinut paljon maailman eri uskontoja, joten ihan pimennossa en näitten asioitten suhteen ole.



Minusta tuntuu että tässä meidän keskustelussamme on pääpointtina se, olenko minä vai enkö ole, uskossa. Minä halusin saada sinulta vastauksia asioihin, joitten koen sinun ja muiden kaltaistesi tuomitsevan, kuten se että koen enkeleitten läsnäolon tai välitän rakkauden energiaa. Koska nämä ovat niitä ristiriitaisia juttuja, ei se, mihin uskontokuntaan kuulun.



Energiahoidosta tahtoisin sinulta kysyä. Sanot että se ei ole Jumalan toimintaa. Minä voisin sanoa kokemuksen kautta, että on. Uskotko että sen tuntee mistä minun kautta virtaavat energiat ovat lähtöisin, ja samoin sen tuntee energian vastaanottajakin. Mutta, miten sitten selität nämä joissakin seurakunnissa taphtuvat " ihmeparantamiset" ja saarnaajat jotka " kaatavat" ihmisiä? Mikä heidän kauttaan virtaa? Onko sekin sitten pahasta lähtöisin? Entä kielillä puhuminen tai muut armolahjat joita erityisen vanhurskaat saavat joissakin seurakunnissa? Ovatko he sitten riivattuja vai mistä nuo johtuvat?



Minä hyväksyn sinut, mikset sinä hyväksy minua? Eikö paras tapa levittää sitä omaa uskoaan olisi vain omalla esimerkillään näyttää miten ihanaa elämä uskossa on, eikä tuomita toisia uskonnon perusteella? Kukaan ihminen ei voi kertoa kuka pelastuu ja kuka ei. Oletko ikinä ajatellut, että mitä jos onkin olemassa vain yksi ainoa uskonto, ja se olisi vaikkapa hindujen uskonto, eikä tuo mihin sinä nyt uskot? Vai oletatko että vain sinun oman ryhmittymäsi uskovat pelastuvat, ja maailman kaikki muut miljardit ihmiset joutuvat kadotukseen kun eivät uskoneet tavallasi? Ymmärrätkö nyt, et voi, eikä kukaan voi sanoa mikä uskonto on oikea vai ovatko sittenkin kaikki. Jokainen uskoo jumalaansa omalla tavallaan, siten kun se itsestä tuntuu oikealta.



Sinun Jumalasi pelastaa vain tietyt, ja se luo sinulle turvallisuuden tunteen. Minun Jumalani rakastaa jokaista ihmistä ja ei koskaan hylkää yhtäkään, joten minulle kadotusta ei ole. Minun Jumalani on puhdasta valoa ja rakkautta, ikuista armoa ja anteeksiantoa. Minun ei tarvitse kantaa huolta yhdestäkään ihmisestä tällä maanpäällä sen puolesta, että pelastuuko hän vai ei. Minun ei tarvitse käännyttää, eikä pakottaa ihmisiä ajattelemaan tavallani. Ja kaikki siksi, että uskon sellaiseen Jumalaan jolle jokainen sielu on yhtä rakas ja tärkeä, ollut aina ja tulee ikuisesti olemaan. Minun maailmankatsomuksessani sielut ovat kaikki lähtöisin Jumalasta ja niin ollen kuolemattomia. Ja koska ikuisuus kävisi hiukan tylsäksi tekemättä mitään, niin saamme syntyä tänne maanpäälle aina välillä oppimaan lisää asioita, kehittyäksemme henkisesti ;))

Uskon että uskontojen ja yleensäkin uskomisen keskeisin merkitys on kehittää meitä sieluja löytämään rakkaus itsestämme ja yhteys maailmankaikkeuden viisauteen.



Tuo matka vain on kovin pitkä ja toisinaan kivinenkin. Se saattaa viedä monen monta elämää.



Murrosvaihe minusta on se kun yleensä löytää uskon jumalaan. Ymmärretävästi ihminen tarvitsee siihen turvallisen ympäristön ja yhteisön jossa käsitellä uutta tapaa elää ja rakastaa.



Käsittääkseni joillakin ihmisillä menee useampikin elämä siihen kun hän tutustuu erilaisiin uskontoihin, tutkii ja kasvaa samalla ihmisenä.



Vasta kun hän on tarpeeksi pitkällä omalla matkallaan hän alkaa näkemään asioita oman sydämensä kautta ja kiinnittyminen tiettyyn uskontoon menettää merkityksensä. Hän alkaa kulkemaan omaa polkuaan jumalan ohjaamana. Yksin.



Me olemme kaikki taittamassa samaa matkaa, me vain olemme niin eri kohdissa kehitystämme että meidän pitäisi olla varovaisia kun vertaamme omaa uskoamme toisiin. Uskon pitäisi ennenkaikkea olla henkilökohtainen asia eikä vertailukohde.



Tämä kaikki vie meitä kohti suurempaa ymmärrystä ja todellisempaa rakkautta. Pitää vain jaksaa uskoa! :)



Valoa ap:lle!! Toivon että vielä jaksaisit vastata muutamille. Taidan olla vuorossa seuraavana ja toivoisin saavani jotakin tietoa miten paremmin ymmärtää elämääni ja itseäni. Rohkaisua siihen miten ja miksi asiat ovat nyt näin. Haluaisin jo kovasti astua seuraavaan vaiheeseen elämässäni ja jättää pitkät varjot taakseni.

Sinulla on kova kiire jonnekin, etkä oikeastaan itsekään tiedä minne. Sinulla on suorastaan paniikin omainen tunne että jäät jostain tärkeästä paitsi, jotain tärkeää jää huomaamatta. Sinua ahdistaa se, että et tiedä mikä se olisi se tärkein juttu, vaan yrität epätoivoisesti jokaiseen kohdallesi tapahtuvaan asiaan tarrata mutta heti kun seuraava tulee, hyppäät sen perään.. Tämä aiheuttaa sinussa suurta stressiä, eikä mikään ihmekään. Oppaasi, vanha, viiksekäs mies, kehoittaa sinua rauhoittumaan. " Pysähdy. Ole hiljaa, hengitä. Sulje hetkeksi pois kaikki muu, ole vain. Miltä tuntuu hengittää? Miltä se tuntuu keuhkoissasi, sydämessäsi, miltä tuntuu kun happimolekyylit keirtävät veren avulla jokaiseen kolkkaa elimistössäsi? Kuuntele, tunne, hiljenny.

Vedä uudelleen syvään henkeä. Näe miten punaisena hohtava elämänenergiasi täyttää koko kehosi, nauti tuosta kauniista, tummanpuhuvasta punaisesta, joka lämmittää, rentouttaa, rauhoittaa. Näe se, ja jää siihen. Katsele, kuuntele hengitystäsi, ja vain ole.

Tee tämä joka päivä. Alkuun vaikka useamminkin kuin kerran. Pikkuhiljaa huomaat, miten paljon selkeämmiltä asiat näyttävät kun rauhoitut. Kun olet rauhassa, minulla on helpompi saada yhteys sinuun. Kuulet minut ajatuksina, sydämesi viesteinä, tunteina. Jos annat luvan, voit tuntea myös energiani. Minä kerron sinulle, neuvon ja ohjaan oikeaan. Sinun ei tarvitse enää säntäillä maailman perässä. Anna minun auttaa, niin näytän sinulle ne portit joista sinun kannattaa kulkea. "

***************************

Rakkauselämässäsi näkyy orastavia vaaleanpunaisia ruusunnuppuja ;) Kuvaa varmastikin teidän alkuvaiheessa olevaa romanssianne, juuri syttyvää rakkautta. Tiedäthän sen, että et perusta omaa onnellisuuttasi toiseen ihmiseen.. ethän rakenna omaa elämääsi toisen ihmisen " perustalle" . Näin sinulla on paljon turvallisempi olla, ja vankempi perusta kestää maailman tuulia. Silloin et pelkää rakastaa etkä rakastua, vaan olet vahva ja rohkea.

Henksieen kehitykseen näkyy että olet juuri ottamassa ensimmäisiä askeleita tällä polulla. Sydämesi on jo avoin, ja se on suureksi avuksi sinulle :) Etenemisesi on tasaista, rauhallista mutta hyvin voimakasta. Anna elämän tuoda eteesi se, jonka olet joskus kauan sitten siihen valinnut ;)) Ole rauhassa, ystäväni.

*********************************

Vierailija:

Olen todella suurten muutosten edessä. Henkimaailman asiat ovat kiinnostaneet minua jo vuosia vaikkakin jollakin tasolla aina.

Kaikki asiat jotka nyt tapahtuvat ovat minulle niin korkealentoisia että välilläolen todella stressaantunut ja pelkään etten osaa hyvädyntää kaikkia mahdollisuuksiani.

Rakkauselämäni on myös murroksessa. Missä vaiheessa olen omaa kehitystäni? Kyekenenkö vihdoin rakastamaan ja vastaanottamaan rakkautta? Mies joka elämääni nyt on astunut tuntuu sielunkumppanilta, ihmiseltä joka tarkoituksella on polulleni johdatettu. Pitääkö tunteeni paikkaansa? Onko hän aviomieheni? Miltä henkimaailman kannalta näyttää, olenko pian toteuttamassa kutsumustani tässä elämässä? Vai onko se tämän elämän tarkoitus?

Paljon on kysymyksiä mutta suurien asioitten edessä olenkin. Olen tumma 31 vuotias äiti.

Kiitän suuresti jos ehtisit katsoa :)