Olen miettinyt eroa mutta ei onnistu?
Olen miettinyt eroa (erilleen muuttoa) puolisostani mutta se ei ole mahdollista. Vai mistä saisi apua prosessiin?? Miksi aina neuvotaan eroamaan, mutta ei oteta huomioon onko se fyysisesti mahdollista?
Korostan, että mikään "turvakoti" tai vastaava ei liity asiaan; ei ole väkivaltaa tms. Eikä riitaa kuka omistaa mitä.
Omistamme puoliksi velattoman asuinpaikkamme. Kummallakaan ei kuitenkaan ole rahaa "ostaa toista ulos". Minä olen se, joka haluaisin lähteä, koska emme tule enää toimeen. Mutta minne muka menisin ja miten??
Okei, sukulaiseni mökillä (noin 200 km päässä) voisin kuulemma majoittua mutta se ei auta tilannettani muuten. Minulla on täällä pikkukaupungissa työ, jonka haluaisin pitää; on aikalailla elinehto. Tuolta mökiltäkin työssäkäyntiin pitäisi omistaa auto. En omista, vaan olen ajanut puolisoni autoa töissä käydessäni (autojen menot maksaneet yhdessä).
En saa mistään lainaa, koska minulla ei ole luottotietoja. Puolisollakaan ei ole.
Julkisuudessa aina puhutaan, että "pitäisi erota huonosta suhteesta jo lastenkin takia" diipadaapa... Mutta entä jos ei se ole KÄYTÄNNÖSSÄ mahdollista??
Kommentit (63)
Tuossa ei sitten ole kuin se vaihtoehto, että arvioi, kumpi on arvokkaampi, se asunnon puolikas vaiko oma vapaus. Eräässä erossa jako tapahtui siten, että ex-vaimo sai pitää koko huushollin. Mies valitsi mieluummin eron ja uuden kumppanin kuin että olisi alkanut siitä yhteishuushollista vääntämään kättä exän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mieti tohon soppaan vielä mies joka vastustaa eroa ja ei suostu muuttamaan pois. Itse jäin myös samoihin aikoihin työttömäksi. Ei mitään turvaverkkoa esim. vanhempia, jotka voisi auttaa. Siitä lähdetään, niin minne.
Kun vietti vie, järki vaikenee. Sitä kuvitellaan hyvin aikojen olevan ikuiseksi ajoiksi ansaittuja.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa ei sitten ole kuin se vaihtoehto, että arvioi, kumpi on arvokkaampi, se asunnon puolikas vaiko oma vapaus. Eräässä erossa jako tapahtui siten, että ex-vaimo sai pitää koko huushollin. Mies valitsi mieluummin eron ja uuden kumppanin kuin että olisi alkanut siitä yhteishuushollista vääntämään kättä exän kanssa.
Ei taloja noin vain lahjoitella, siitä pitää verottaja huolen.
En saa mistään lainaa, koska minulla ei ole luottotietoja.
Miksi edes pitäisi päästä omasta asunnosta suoraan johonkin toiseen omistuasuntoon? Asuntoja voi vuokratakin. Aika moni joutuu erossa ensin tinkimään asumistasostaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Talo myyntiin jos kummallakaan ei ole varaa ostaa toista ulos. Sillä välin joko sinnittelette yhdessä siinä talossa asuen tai säästät sen verran, että saat hankituksi vuokra-asunnon ja pystyt sitä maksamaan. Jos kerran talo on velaton, siitä tuskin on kamalasti asuinkustannuksia kuukausittain?
Hippasen hankala saada uutta asuntoa, jos ei ole luottotietoja vaikka nykyinen torppa saataisiin myytyä.
Luottotiedotonkin pääsee vuokralle, yksityisellekin.
Enemmän ihmisestä kiinni, kuinka asiansa nykyään hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on työpaikka, sulla on kyllä varaa vuokrata itsellesi asunto ja elättää itsesi muutenkin. Jos mies jää entiseen asuntoonne, hän vastaa sen kuluista, kunnes se on myyty. Ei kannata keksi tekosyitä.
No juuri tämä! Haluaisinkin, että mies jäisi tähän ja itse muuttaisin muualle.
Mutta kun ongelma on, että en/emme pärjää yksin.
Minun palkasta jää kuukaudessa käteen n. 800 euroa. Olen katsellut työpaikkani läheltä pieniäkin asuntoja, jotka ovat vähintään sen 500€/kk. Tähän lisäksi vielä se, etten omista autoa tai muuta kulkinetta.
Toisinsanoen sinulla ei ole näennäisesti varallisuutta uuteen alkuun. Jos asuinpaikan ( kuten asuntoa kutsut) saa myytyä edes jollain hinnalla niin 50% kuuluu sinulle ja sillä pääset jatkamaan elämääsi. Toki siihen saattaa kulua aikaa kuukaisua jollei vuosia.
Tuossa tilanteessa 200 km päässä oleva sukukaisen mökki ei ole vaihtoehto vaan pieni asunto mahdollisimman lähellä työpaikkaa ja päätät pärjätä ilman autoa.
Parisuhde tuo tiettyjä etuja esim. kulut jakautuu kahdelle joten elintaso toki laskee erossa.
Ennen eroa mieti mikä muuttuu elämässäsi paremmaksi eron myötä. Välttämättä mikään ei muutu ja olet edelleen tyytymätön elämääsi.
Laitatte asunnon myyntiin, thats it. Jos sinä haluat että se myydään, toisen on pakko suostua. Jos ei muuten niin käräjien kautta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on työpaikka, sulla on kyllä varaa vuokrata itsellesi asunto ja elättää itsesi muutenkin. Jos mies jää entiseen asuntoonne, hän vastaa sen kuluista, kunnes se on myyty. Ei kannata keksi tekosyitä.
No juuri tämä! Haluaisinkin, että mies jäisi tähän ja itse muuttaisin muualle.
Mutta kun ongelma on, että en/emme pärjää yksin.
Minun palkasta jää kuukaudessa käteen n. 800 euroa. Olen katsellut työpaikkani läheltä pieniäkin asuntoja, jotka ovat vähintään sen 500€/kk. Tähän lisäksi vielä se, etten omista autoa tai muuta kulkinetta.
Saisitteko jotain vammaisavustusta tms jotta pärjäisitte itsenäisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi teillä kummallakaan ei ole luottotietoja?
Miksi luottotiedot nyt yleensä menevät? Laskuja ei ole pystynyt maksamaan ajallaan.
Minun tapauksessa ns. normaalit menot on päätynyt ulosottoon. En ole tuhlaillut, tilaillut tai ostanut mitään velaksi.
(En ole koskaan edes omistanut luottokorttia)
Ulosottoon on päätynyt mm. omia hammaslääkärimaksuja ja lasten Aku Ankan tilaus (nämä esimerkkinä).
Aku Ankka tilaus. Jollei ole varaa lehteen sitä ei tilata. Ei lehti ole normaali arkimeno.
Vierailija kirjoitti:
Toisinsanoen sinulla ei ole näennäisesti varallisuutta uuteen alkuun. Jos asuinpaikan ( kuten asuntoa kutsut) saa myytyä edes jollain hinnalla niin 50% kuuluu sinulle ja sillä pääset jatkamaan elämääsi. Toki siihen saattaa kulua aikaa kuukaisua jollei vuosia.
Tuossa tilanteessa 200 km päässä oleva sukukaisen mökki ei ole vaihtoehto vaan pieni asunto mahdollisimman lähellä työpaikkaa ja päätät pärjätä ilman autoa.
Parisuhde tuo tiettyjä etuja esim. kulut jakautuu kahdelle joten elintaso toki laskee erossa.
Ennen eroa mieti mikä muuttuu elämässäsi paremmaksi eron myötä. Välttämättä mikään ei muutu ja olet edelleen tyytymätön elämääsi.
Tässä joku kiteytti mitä ajattelen! Kiitos!
AP
Ja kaikille naurajille: tuo Aku Ankka oli siis vaan esimerkki!
Lapsille tilattu tarjouslehti, jota ei pystytty maksamaan pois. Mutta on jäänyt kummittelemaan. Kun kysyitte mitä ulosottoon voi mennä.
Ei siis mitään isoa tai omahyväistä "yli varojen elämistä". Kun lapset olivat pieniä, halusi heille jotain erityistä.
AP
Kuulostaa ns mukavuus erolta. Eroatte, jatkatte yhdessä asumista kumpikin elää omaa elämäänsä. Ehkä löytyy se uusi kumppani, jonka luokse muuttaa. Tiedän monia jotka ovat henkisellä tasolla eronneet jo vuosia sitten ja saanet homman toimimaan.
Myytte turhat tavarat. Vuokraatte kaksi asuntoa. Myytte talon. Jatkatte elämää.
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikille naurajille: tuo Aku Ankka oli siis vaan esimerkki!
Lapsille tilattu tarjouslehti, jota ei pystytty maksamaan pois. Mutta on jäänyt kummittelemaan. Kun kysyitte mitä ulosottoon voi mennä.
Ei siis mitään isoa tai omahyväistä "yli varojen elämistä". Kun lapset olivat pieniä, halusi heille jotain erityistä.
AP
Seli seli, Aku Ankka on yli varojen elämistä jos laskut jää maksamatta.🤦
Vierailija kirjoitti:
Eron sattuessa yhteinen omaisuus myydään, myyntihinta jaetaan, ja molemmat hankkivat uuden kodin tahoillaan. Elintaso erossa usein laskee, ainakin hetkellisesti, mutta usein myös pysyvästi. Tästä syystä monet eivät eroa, sillä halutaan säilyttää tietty elintaso. Ja siitähän sinunkin tapauksessasi on kyse, ero kyllä onnistuisi, mutta heikentää elintasoa merkittävästi.
Emme ole naimisissa, eli kyllä molempien omaisuus on ihan omaa. Kummallakaan ei juuri muuta ole kuin talo (yhteinen).
AP
Vierailija kirjoitti:
Ja kaikille naurajille: tuo Aku Ankka oli siis vaan esimerkki!
Lapsille tilattu tarjouslehti, jota ei pystytty maksamaan pois. Mutta on jäänyt kummittelemaan. Kun kysyitte mitä ulosottoon voi mennä.
Ei siis mitään isoa tai omahyväistä "yli varojen elämistä". Kun lapset olivat pieniä, halusi heille jotain erityistä.
AP
Voi vaan kuvitella mitä muuta on jäänyt maksamatta kun olet istunut sen paskan kasan päällä ja et ole nähnyt sitä paskaa kun olet halunnut jotain pientä erityistä..
Loppuelämä selibaatissa taivaan valtakunnassa. Suomalaiset ovat niin elukoita että yrittävät aina päästä perustamaan uutta pesuetta kun vanha on ajettu loppuun mutta fiksumpaa olisi vaan luopua niistä sukuelintouhuista ja palata lapsuuden tilaan. Nauttimaan elämän muista ihmeistä ja ihanuuksista. Jos se mies ei sinua r aiskaa tai häiritse niin mahdutte varmasti samalle tontille, ihan niinkun minäkin mahdun samaan (kerros)taloon 50 miehen kanssa, kun kaikilla on selvät omat pikku reviirit (asunnot).
Ota siis oma huone ja omaa aikaa, älä keskity mieheen. Jotenkin opit varmaan elämään myös sen kanssa että hän tumputtaa tm., tumputtavat minunkin naapurini varmaan.
Yllättäviä ratkaisuja voi tulla mieleen sitten, kun on mieli rauhoittunut eikä ole mitään stressiä päästä tilanteesta pois.
sekin on ongelma, kun nykypäivänä pikkupaikkakunnilla on tosi vaikeaa saada asuntoa myydyksi.
Juu, ”en” ole tuhlainnut.🤦 Vastaavia esimerkkejä löytynee muitakin.