Lue keskustelun säännöt.
Ruoan suhteen aistiyliherkkä/nirso lapsi - onko tämä jotenkin tavatonta?
Olen saanut sekä päiväkodista, että terveydenhuollosta kommenttia, että muut lapset syövät kuulemma kaikkea hyvällä ruokahalulla. Omalle lapselleni ei todellakaan maistu kaikki. Ei syö marjoja, kasvis&hedelmäosastolta maistuu vain kurkku, banaani, omena ja päärynä + porkkana (vain raakana). Ei puhettakaan, että maistuisi kastikkeet, lasagnet yms. Kiskoo leivät, perunat yms sellaisenaan. Ei tykkää riisistä, ei pastasta. Ja on pitkä lista asioita, joita ei ole suostunut ikinä maistamaan.
Itse olin lapsena melko nirso ja tämä helpotti ajan kanssa. Miksi on ongelma ja jotenkin poikkeavaa, jos lapseni on nirso?
Kommentit (203)
Googleta Arfid ja loydat uusinta tietoa. neuroepätyypillisyys on periytyvää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monilla on niin paljon sitä etteivät syö kaikkia ruokia niin en viitsi enää pyytää ketään meille syömään enkä kahville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan kaikki lapset syö kaikkea. Enemmän tiedän nirsoja lapsia kuin kaikkiruokaisia.
En tunne yhtään kaikkiruokaista lasta.
Serkun poika sanoi jo pienenä, että kunhan hänelle tarjotaan syötäväksi kelpaavaa ravintoa, niin kaikki menee. Ja on pitänyt sanansa.
On olemassa ihmidiä, joilla on loputon tuokahalu, ja joilla ei ole mitään rajoituksia dyömistensä suhteen. Mm. Prader-Wills.
Nirsous on evoluution keino estää syömästä vaarallisia asioita.
Nirsous on evoluution keino karsia huonot geenit ennen niiden kantajan tuloa lisääntymisikään. Valitettavasti ei aina heti onnistu.
päinvastoin. Nirsous on evoluution keino pitää yksilö hengissä. Kun ei syö muuta kuin tuttuja ruokia, niin pysyy varmemin hengissä kuin vakkapa alkaisi popsimaan myrkkysieniä tai myrkyllisiä marjoja.
Muakin pidettiin nirsona lapsena, kun söin ap:n lapsen tavalla. Myöhemmin löytyi IBS ja paha FODMAP-herkkyys. Pienet lapset eivät osaa sanoa, mikseivät pidä jostain ruuasta.Ruoka voi aiheuttaa vaikka vatsakipuja, ripulia, turvotusta. Lapsi osaa vaan sanoa, ettei pidä ruuasta. Lisäksi kipua aiheuttava ruoka voi lapsen mielestä alkaa oikeastikin maistua pahalta (makuaversio).
Ennen pidettiin sitten kylmästi nälässä jos normi ruoka maistunut ja nirsoilut loppui lyhyeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ongelma ratkaistiin niin, että koko perhe syö kotona samaa ruokaa. Nirsolle lapselle ei tarjota mitään vaihtoehtoja. Ei turvaruokaa, ei herkkuja, ei palkintoja. "Syö tai älä syö."
Tarpeeksi pitkään nirsoiltuaan lapsi alkoi valittaa nälkää. En tarjonnut vaihtoehtoja. Jos paino alkaa pudota liikaa (lapsi muuttuu vaarallisen laihaksi) niin hän joutuu syömishäiriöklinikalle. Siellä ollaan sitten pakkosyötettävänä eli tahdosta riippumaton hoito.
Ja kyllä, tämä uhkaus tehosi. Lapsi syö nyt samaa ruokaa kuin perheenjäsenet. Hän oppi että nälkäkuuri vahingoittaa vain häntä itseään.
Vanhemmat päättävät lapsen ruokavalion. Lapsi voi itse päättää mitä suuhunsa tunkee JOS hän maksaa itse kaikki ruokaostokset. Tähän tilanteeseen päästään vasta sitten kun lapsi menee töihin ja ansaitsee omat ruokarahansa.
Ja ei, minua ei kiinnosta muiden vanhempien vihapuheet. He saavat haukkua minua empatiakyvytyömäksi, narsistiksi ja huonoksi äidiksi. Minä dokumentoin haukkumiset ja teen tarvittaessa rikosilmoituksen. Meillä ei eletä muiden ihmisten päähänpistojen mukaan. Eikä lapsen kiukuttelun mukaan. Lääkäri määrää lapsen hoidosta (viime kädessä pakkohoito syömishäiriöklinikalla) ja lapsi pannaan huostaan, jos hän häiriökäyttäytyy kotona niin, että muiden lasten ruokasuhde vääristyy. Muut lapset syövät hyvin eivätkä kiukuttele pöydässä.
Ja minä tunnen lapsia, jotka ovat joutuneet "letkuruokintaan" osastolle, koska eivät pysty syömään. Heille syömishäiriöklinikalla ei ole juuri muuta annettavaa. Aika monta kertaa tällaisen totaalisyömättömyyden takana on kaltaisesi "Kyllä lapsi kiristämällä ja uhkailemalla syö, kun on riittävän nälkäinen." Ei syö, ei pysty, ja uhkailu ja kiristäminen vie sen lopunkin ruokahalun, kun ei ole jäljellä mitään, mitä uskaltaa syödä. Tuollaiselle lapselle uhkaus letkuruokinnasta on lupaus ja lahja.
Sinä et ole oikeasti kohdannut lasta, jolla on oikea ongelma ruokien kanssa. Olipa allergiat, intoleranssit tai aistiyli/aliherkkyydet. Tai fyysiset ongelmat, paha refluksi esimerkiksi.
On nirsoja lapsia, ja on lapsia, jotka eivät oikeasti voi syödä tiettyjä ruokia/aineksia.
"Ei ennen vaan ollut" vaan olipas! Oli se Matti joka joi vain maitoa ja kauravelliä. Oli se Kaisa, joka söi leipää. Oli se Nikkarin outo poika, jota kukaan ei koskaan nähnyt syömässä, mutta jotenkin se hengissä pysyi.
Tunsin lapsen (nyt aikuinen), joka hämmästytti sillä, että söi lähinnä voita ja perunaa. Kasvoi kyllä hyvin. Myöhemmin osoittauti, että hän oli erittäin allerginen lähes kaikille kasviksille.
Perhepiirissä on nuori, joka pystyy syömään 2-3 hedelmää. On allerginen muille.
Ei heitä voi oikein pakottaa. Siinä on pakottajalla hätä kädessä, kun lapsen nielu alkaa turvota umpeen tai lievemmässä tilanteessa suu ja suun ympäristö rakkuloilla.
Allergiat kehittyvät, jos ei koskaan altistu ruoille.
Eikö kaikkien nirsojen pitäisi kuolla nälkään aika nopeasti jos normaali ruoka ei maistu? Miten ihmiset yleensäkään edes kasvoivat aikuisiksi ennen kuin nämä "herkkyydet" keksittiin? En tykkää saatika pidä siitä miltä ruoka tuntuu on aika huono perustelu nälkäkuolemalle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muakin pidettiin nirsona lapsena, kun söin ap:n lapsen tavalla. Myöhemmin löytyi IBS ja paha FODMAP-herkkyys. Pienet lapset eivät osaa sanoa, mikseivät pidä jostain ruuasta.Ruoka voi aiheuttaa vaikka vatsakipuja, ripulia, turvotusta. Lapsi osaa vaan sanoa, ettei pidä ruuasta. Lisäksi kipua aiheuttava ruoka voi lapsen mielestä alkaa oikeastikin maistua pahalta (makuaversio).
Voi kämäälä.
Niin oli mullakin pienestä pitäen kaikkee ja läpi elämän tutkimuksia, hoitoja ja venkslaan ruokia edelleen.
Elossa oon ja voin paksusti ja joskus laihasti. Vaihtelee vointi pitkin vuosia.
Elämässä on muutakin kuin ruokahifistely.
Ei Suomessa nälkään kuole. Vitamiini- ja hivenainelisät saa purkista apteekista.
65v.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kaikkien nirsojen pitäisi kuolla nälkään aika nopeasti jos normaali ruoka ei maistu? Miten ihmiset yleensäkään edes kasvoivat aikuisiksi ennen kuin nämä "herkkyydet" keksittiin? En tykkää saatika pidä siitä miltä ruoka tuntuu on aika huono perustelu nälkäkuolemalle...
Ihan hyvin kasvettiin, kiitos kysymästä.
Olen 80-luvun lapsi, moniallerginen ja lapsena se nirso. Muistan nälän kun kasvatusfilosofia oli "jos ei maistu niin muuta et saa ennen seuraavaa ruokaa", sitten kun allergiat todettiin niin asenne hiukan lieveni, mutta esim. koulussa pakotettiin välillä syömään ja muistan kun opettaja pesi yhden kirjani jolle oksensin kun olin pakotettuna syönyt. Hyvin silti kasvoin aikuiseksi vaikka söin vain aika harvoja ruokia. Olin paljon hoidossa mummolla jonka asenne oli ihana, ei pakkosyöttänyt ja riitti kun söin perunaa ja jauhelihakastiketta.
En tajua vieraiden ihmisten suoranaista kiukkua asian tiimoilta, Suomessa heitetään pois syömäkelpoista ruokaa aivan valtavasti mutta se ei triggeröi ihmisiä lainkaan niin paljon kuin se, jos joku ei ole kaikkiruokainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin lapsena todella nirso. Söin alle 6- vuotiaana melkein pelkkää leipää ilman leivänpäällisiä, ranskalaisia perunoita ja kananuggetteja. Kasviksia ja maitoa en saanut kurkustani alas. Kun olin noin 20-vuotias, äitini kertoi minulle antaneensa siedätyshoitoa. Äiti laittoi ”salaa” kaikkiin ruokiin pienen määrän mausteita: pippuria, valkosipulia, basilikaa, oreganoa. Äiti lisäsi vähitellen mausteiden määrää ja aloin pitämään mausteista sekä ruokavalikoimani laajeni. Isäni vei minut teini-iässä usein syömään kaikkiin mahdollisiin etnisiin ravintoloihin, mitä 1990- luvulla Lahdesta löytyi. Nykyisin syön mitä vain, paitsi ruskeaa kastiketta. Siedätyshoito ei välttämättä toimi kaikilla, mutta minun kohdalla se toimi.
Vierailija kirjoitti:
Ennen pidettiin sitten kylmästi nälässä jos normi ruoka maistunut ja nirsoilut loppui lyhyeen.
Eivät muuten loppuneet vaan vaikeuttivat koko loppuelämän syömistä. Vielä viisikymppisenäkin on ruokia, joita en saa millään maailman tavalla alas, kun lapsena pakotettiin nielemään voimakkaasta yökkäysrefleksistä huolimatta. Kai se "nirsoilu" lapsena oli sitten jotain, mitä nykyään sanottaisiin aistiyliherkkyydeksi, mutta eipä siitä joskus 70-80-luvulla puhuttu. Samaa sarjaa, kun tomaatista tai ananaksesta meni suun iho rikki tai rakkuloille, niin "nirsoilua" oli sekin, kun en olisi niitä halunnut syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet luulee että leuhkin tai yritän olla erikoinen, mutta meidän lasten herkkua on valkosipulietanat.
Kastikkeet on jauhoa ja varmaa margariinipaskaa ni ei ihme ettei maistu, lasagne on epäterveellistä koska vehnä,se on sokeria,lihasta ei puhunu mitää,leipä on epäterveellistä se on sokeria
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ennen pidettiin sitten kylmästi nälässä jos normi ruoka maistunut ja nirsoilut loppui lyhyeen.
Jep. Ainoo vaan että meillä kotona ja meidän koulussa lautanen syötiin tyhjäksi tai itkettiin ja syötiin tyhjäksi. Ei ollut allergioita tai muita nykyajan hömpötyksiä. Kukaan ei kuollut.
Sellaisia ne on, erilaisia. Toinen lapsistamme syö käytännössä mitä vain silkkaa uteliaisuuttaan ja sisukkuuttaan, toisen on tätä lajia että jos tuttu kanakastike on tehty eri merkkisestä ruokakermasta niin sitä ei voi syödä, ingmariini ja oivariini on ihan eri asioita ja ruispaloista voi syödä vain kannet. Koulussa ruuan syöminen on ollut lähinnä perunan pyörittelyä lautasen laidalta toiselle, joten kotona on ollut sitten lämmitettävä ruoka odottamassa iltapäivällä. Molemmat on saatu pysymään hengissä ja kasvamaan normaalisti, toisella on vai pitänyt olla pussillinen pähkinöitä monessa menossa mukana.
Olen itsekin "nirso" ja olin liki 40v kun työterveyspsykologi kertoi minulle että minulla on aistisäätelyvaikeuksia. En ollut tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen pidettiin sitten kylmästi nälässä jos normi ruoka maistunut ja nirsoilut loppui lyhyeen.
Jep. Ainoo vaan että meillä kotona ja meidän koulussa lautanen syötiin tyhjäksi tai itkettiin ja syötiin tyhjäksi. Ei ollut allergioita tai muita nykyajan hömpötyksiä. Kukaan ei kuollut.
Meilläkään ei kukaan kuollut. 3/3 lapsista sairastui kyllä syömishäiriöön.
Vierailija kirjoitti:
Monet luulee että leuhkin tai yritän olla erikoinen, mutta meidän lasten herkkua on valkosipulietanat.
Meidän lasten herkkuja olivat mm. sinihomejuusto, maksa ja säilykeoliivit, metsäsienet sekä riista ja erilaiset sushit.
Silti olivat allergikkoja ja syömisongelmaisia.
Vierailija kirjoitti:
Monilla on niin paljon sitä etteivät syö kaikkia ruokia niin en viitsi enää pyytää ketään meille syömään enkä kahville.
Nyyttärit, syö omia eväitäsi
Nykyään on tavattoman paljon kaikenlaista yliherkkyyttä ja kykenemisvaikeutta!
On niitä nirsoja aikuisissakin hyvänä esimerkkinä aikuislapsi J0el Hokka joka on julkisuudessa kertonut syövänsä vain ruisleipää ja sushia
Miten voi ylipäätään olla hengissä tolla ruokavaliolla
Habibi welcome to Dubai nd
Kalimera welcome to Greece