Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (1266)
Tämä isovanhempien osallistumattomuus johtuu myös eläkeiän nostosta: isovanhemmat ovat nykyään usein vielä työelämässä silloin, kun lapsenlapset on pieniä.
Minun molemmat mummoni eläkelöityi jo alle 60-vuotiaina, mikä silloin oli normaalia. Olivat siis eläkkeellä, kun lapsenlapset pieniä.
Nyt kun ollaan työelämässä jonnekin 65v asti, ja jos lapset tehdään 30v, niin aika monessa tapauksessa mummot on vielä töissä pikkulapsivaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MLl nimenomaan ei ollut ilmainen.
Sen pikemminkin uskon että ongelmaperheessä on voinut käydä kunnan kodinhoitaja siivoamassa maksutta.
Kyllä maksukykyisiä perheitä ja vanhuksia laskutettiin kodinhlitopalveluista ihan kuten nytkin.
Myös parhaan ystäväni perheessä (syntynyt 80-luvulla) on käynyt kodinhoitaja kerran viikossa, kuten tuolla anopillakin. Heilläkin oli kolme lasta. Heilläkin normaali perhe ja kaksi työssä käyvää vanhempaa ollut.
Myös tutuilla lestadiolaisperheillä kävi kaikilla kodinhoitaja, kun monta lasta.
Uskon että lessuperheillä on voinut käydä.
Mutta ikinä en ole kuullut että normaali hyvätuloinen perhe olisi saanut kunnalta viikkosiivousta ja vielä maksutta. Kyllä minun viitepiirissäni työtekevät naiset ja perheet itse ulkoiluttivat mattonsa perjantaina tai lauantaiaamuna.
Jokuhan täällä kertoi että paikkakunnilla jossa oli kodinhoitajakoulutusta sai perheet harjoittelijan päubäksi tai kahdeksi viikossa.. Perheen piti kuitenkin pystyä ohjaamaan ja antamaan arvostelu oppilaitokselle.
Anopin perhe oli nimenomaan todella hyvätuloinen yrittäjäperhe ja saivat sitä kotiapua. Ystäväni perhe taas normaali keskituloinen. Yllä joku kirjoittikin, että kyllä sitä on saanut. En tiedä onko asumiskunnalla ollut vaikutusta.. itse kyllä puhun tässä kolmesta eri kunnasta, jossa saanut.
Jaa. Se on sitten ollut kunnallusta korruptiota jos yrittäjä saa kunnan palvelut maksutta. Samaan aikaan on voinut yrittäjän palkollinen soittaa kotiaputoimistoon, laps kippee, saisko kodinhoitajan? Ei saa, kaikki on varattu. Yrittäjä vähentää päibän palkan alaiseltaan joka on pois ja menee illalla ilmaiseksi siivottuun kotiinsa
Ei se kodinhoitaja vahtinut lapsia, vaan esimerkiksi siivosi ja kävi kerran viikossa. Lapset olivat sairaina mummolassa hoidossa.
Kyllä sen kodinhoitajan saattoi saada lapsen sairastuessa. Perheen hätätilanteita varten kai se kunnallisen kotiavun tarkoitus alunperin oli, ei yrittäjäperheille maksutta siivoaminen.
Siinä mielessä ihan terveempikin suuntaus että niin me vanhukset kuin yrittäjätkin ostamme siivouksen alan liikkeistä itse maksaen. Emme veronmaksajien kustannuksella
Mitä väliä oliko yrittäjä vai perusduunari. Molemmat niitä sai.
On uuvuttavaa kun lapsi ja itse ollaan jatkuvasti kipeinä ja pitäisi osata määritellä ollaanko nyt liian kipeitä päiväkotiin tai töihin jne. Tai kun lapsella on kuulovamma ja pitää ihan eri tavalla olla kuulonkuntoutusta ja kaikenlaista seurantaa kuin terveellä lapsella. Kamala huoli oppiiko lapsi puhumaan vai tuleeko kehitysviivästymä. Uuvuttaa kun puolisollakin on pätkätöitä ja mietitään millä tullaan toimeen.
Teen suorittavaa työtä, mutta tykkään tämän tyyppisestä työstä. On kuitenkin tympeää seurata kun toisilla (lapsettomilla) on mahdollisuudet tehdä ylitöitä yms. miten paljon jaksavat. Saavat siitä sitten tonneilla isompaa palkkaa sesongeilta per kk kun mietin miten selviydyn kaiken paskan kanssa.
Anteeksi kun ruikutan, mutta en jaksa luovia enää yhtään tai kokea huolta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä isovanhempien osallistumattomuus johtuu myös eläkeiän nostosta: isovanhemmat ovat nykyään usein vielä työelämässä silloin, kun lapsenlapset on pieniä.
Minun molemmat mummoni eläkelöityi jo alle 60-vuotiaina, mikä silloin oli normaalia. Olivat siis eläkkeellä, kun lapsenlapset pieniä.
Nyt kun ollaan työelämässä jonnekin 65v asti, ja jos lapset tehdään 30v, niin aika monessa tapauksessa mummot on vielä töissä pikkulapsivaiheessa.
Ei työelämässä eläminen ole mikään syy sille ettei auta.
Vierailija kirjoitti:
Mistä nykyään saa kohtuuhintaisen lapsenvahdin? MLL:n lastenhoitoapu on lopetettu.
Eikä se tuo Mll mikään automaatti ollut. Niillä oli paikkakunnasta riippuen x-määrä joutilaita kurssitettuja naisia jotka muutamia tunteja tehden kävivät perheissä. Kai semmosia kotirouvia joilla jo itsellään pesä tyhjänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin se syy kaikkeen vietitetään aina jollekin muulle. Yleensä yhteiskunnalle, mutta myös muille.
Isistä ei mainita. Harvoissa perheissä isä haluaa ja huolehtii lapsista, että äitikin välillä lepää. Isän vastuu on yhtä suuri kuin äidinkin. Ihan naurettavaa juttu taas iltalehdeltä. Onko vauvapalstaa luettu?
Juurihan oli uutinen, että isät uupuvat enemmän tai eri tavalla kuin ennen.
On se rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä isovanhempien osallistumattomuus johtuu myös eläkeiän nostosta: isovanhemmat ovat nykyään usein vielä työelämässä silloin, kun lapsenlapset on pieniä.
Minun molemmat mummoni eläkelöityi jo alle 60-vuotiaina, mikä silloin oli normaalia. Olivat siis eläkkeellä, kun lapsenlapset pieniä.
Nyt kun ollaan työelämässä jonnekin 65v asti, ja jos lapset tehdään 30v, niin aika monessa tapauksessa mummot on vielä töissä pikkulapsivaiheessa.Ei työelämässä eläminen ole mikään syy sille ettei auta.
No miten se isovanhempi tulee auttamaan sairaan lapsen kanssa tai vanhempien sairastellessa tai jos vanhempien pitää viedä yhtä lasta lääkäriin ja toinen vanhempi on työssä, joka ei jousta, ja toista lasta pitäisi tulla vahtimaan/kiikuttamaan päiväkotiin tms., jos isovanhemman itsensä pitää mennä töihin? Kyllä eläkelaisenä on paljon paremmin saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvä suunta kun kunnat lakkasivat siivoamista ihmisten koteja. Jopa maksutta. Monet muut kunnan tehtävät ovat kuitenkin jokaisen kannalta tärkeämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä suunta kun kunnat lakkasivat siivoamista ihmisten koteja. Jopa maksutta. Monet muut kunnan tehtävät ovat kuitenkin jokaisen kannalta tärkeämpiä.
No nyt pitäisi seuraavaksi lopettaa tappi-inkkelien hyysääminen asap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä isovanhempien osallistumattomuus johtuu myös eläkeiän nostosta: isovanhemmat ovat nykyään usein vielä työelämässä silloin, kun lapsenlapset on pieniä.
Minun molemmat mummoni eläkelöityi jo alle 60-vuotiaina, mikä silloin oli normaalia. Olivat siis eläkkeellä, kun lapsenlapset pieniä.
Nyt kun ollaan työelämässä jonnekin 65v asti, ja jos lapset tehdään 30v, niin aika monessa tapauksessa mummot on vielä töissä pikkulapsivaiheessa.Ei työelämässä eläminen ole mikään syy sille ettei auta.
No miten se isovanhempi tulee auttamaan sairaan lapsen kanssa tai vanhempien sairastellessa tai jos vanhempien pitää viedä yhtä lasta lääkäriin ja toinen vanhempi on työssä, joka ei jousta, ja toista lasta pitäisi tulla vahtimaan/kiikuttamaan päiväkotiin tms., jos isovanhemman itsensä pitää mennä töihin? Kyllä eläkelaisenä on paljon paremmin saatavilla.
Ei se apu tarvitse kaikki olla just virka-aikaan eikä se omakaan tai niiden vanhempienkaan työaika aina just virka-aikaan ole. Ei se että on työelämässä estä 24/7 mitään apua antamasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä isovanhempien osallistumattomuus johtuu myös eläkeiän nostosta: isovanhemmat ovat nykyään usein vielä työelämässä silloin, kun lapsenlapset on pieniä.
Minun molemmat mummoni eläkelöityi jo alle 60-vuotiaina, mikä silloin oli normaalia. Olivat siis eläkkeellä, kun lapsenlapset pieniä.
Nyt kun ollaan työelämässä jonnekin 65v asti, ja jos lapset tehdään 30v, niin aika monessa tapauksessa mummot on vielä töissä pikkulapsivaiheessa.Ei työelämässä eläminen ole mikään syy sille ettei auta.
No miten se isovanhempi tulee auttamaan sairaan lapsen kanssa tai vanhempien sairastellessa tai jos vanhempien pitää viedä yhtä lasta lääkäriin ja toinen vanhempi on työssä, joka ei jousta, ja toista lasta pitäisi tulla vahtimaan/kiikuttamaan päiväkotiin tms., jos isovanhemman itsensä pitää mennä töihin? Kyllä eläkelaisenä on paljon paremmin saatavilla.
Vanhempi ottaa vaan sen toisenkin mukaan kun menee lääkäriin yhden kanssa. Ei siihen muita tarvita.
Sairastelukierteessäkin auttaa valtavasti ihan vaikka se, että tulee auttamaan pyykkien kanssa jälkeenpäin tai jos kiikuttaa ruokaa ja lääkkeitä oven taa. Meillä molemmilla vanhemmilla työt kasaantuvat aina järkyttävästi ja sitten sairastelun jälkeen on ihan hoippuva. Samaan aikaan koti on räjähtänyt käsiin. Siinä vaiheessa tosi pienikin apu tuntuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On uuvuttavaa kun lapsi ja itse ollaan jatkuvasti kipeinä ja pitäisi osata määritellä ollaanko nyt liian kipeitä päiväkotiin tai töihin jne. Tai kun lapsella on kuulovamma ja pitää ihan eri tavalla olla kuulonkuntoutusta ja kaikenlaista seurantaa kuin terveellä lapsella. Kamala huoli oppiiko lapsi puhumaan vai tuleeko kehitysviivästymä. Uuvuttaa kun puolisollakin on pätkätöitä ja mietitään millä tullaan toimeen.
Teen suorittavaa työtä, mutta tykkään tämän tyyppisestä työstä. On kuitenkin tympeää seurata kun toisilla (lapsettomilla) on mahdollisuudet tehdä ylitöitä yms. miten paljon jaksavat. Saavat siitä sitten tonneilla isompaa palkkaa sesongeilta per kk kun mietin miten selviydyn kaiken paskan kanssa.
Anteeksi kun ruikutan, mutta en jaksa luovia enää yhtään tai kokea huolta.
Eikä tässäkään ole ongelmana se, että stressaa joku juttu silloin tällöin vaan tunne siitä ettei mikään ole kunnolla hallinnassa. Sammuttaa yhden tulipalon ja toisaalle syttyy jo toinen. Lapsen vauvavuonna sosiaalitoimi myös kiinnostui jaksamisestani, koska (lapsettomasta) menneisyydestä löytyy historiaa runsaasta alkoholinkäytöstä ja masennuksesta. Ihan sama vaikken joisi enää pisaraakaan tai olisi masentunut enää kun menneisyys mitä on ja sitä katsotaan.
Koin kaiken heidän "työnsä" syövän resursseja entistä enemmän niin koitan vain pärjätä vaikka uuvuttaakin, koska oikeasti pelottaa mihin jokin pelkkä mt-keskustelu voisi johtaa. Voi herätä "huoli" ja alkaa vaikka minkälainen prosessi.
Täällä nyt hehkutetaan miten se lapsiperheen auttamienn olisi jotenkin jotain ihan valtavan raskasta ja aikaanvievää ja orjuuttavaa passuuttamista. Eihän siitä ole kyse! Monesti jo ihan pienellä asialla on iso merkitys:
Meillä esimerkiksi kuopus sairasteli aikoinaan usein pienenä ja astman takia hänellä oli mm. tiukka pakkasraja.
Ihan jo sellainen auttoi valtavasti, että siskoni otti ovelta esikoisemme ja meni tämän kanssa hakemaan viereisestä kauppakeskuksesta jo varatut kengät kenkäliikkeestä ja tuli takaisin leikkipuiston kautta. Siinä meni noin tunti.
Tai nyt kun itselläni on aikuiset lapset, jo pelkkä joku kuskaus auttaa tai se että joskus maksaa jonkin laskun. Tai kun heillä on kiire niin etsin esimerkiksi Torista jonkin tavaran, mitä heillä tarvitaan. Tai otan kirppikselle myyntiin myös heidän ylimääräisensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset pitää tehdä hoikkana kaksikymppisenä eikä lihavana kolmi-nelikymppisenä. Eihän silloin enää mitään jaksa.
On tää naisviha aina vaan omituinen ilmiö, joka ilmenee todella moni tavoin. Usein ei vihaaja tunnista omaa asennettaan mitenkään. Niin hyvin on sisäistetty.
Vierailija kirjoitti:
On joo nykynaisilla pelit ja vehkeet, imurit ja tiskikoneet. Se ei tarkoita että olisi yhtään sen helpompaa. Kun joku puhuu että vaatteet pestiin jossain järvessä tai padassa, ja lattia kuurattiin kontaten, niin ei se tarkoita että nykyihmisellä olisi yhtään sen helpompaa. Nykyään kun ne vaatteet pestään (yleensä) yhden päivän käytön jälkeen, ja lattiatkin pitäisi pestä kerran viikossa. Vaadittavan hygienian taso on yksinkertaisesti ihan eri. Ennen ne vaatteet pestiin vain silloin tällöin ja lattiat pari kertaa vuodessa. Huolehdittavaa tavaraa ei juuri ollut, ei hirveitä määrää vaatteita, astioita ja muuta tavaraa. Robotti- imuri helpottaa, mutta se vaatii puhdistamista, huoltoa ja varaosia. Ei ennenvanhaan kuskattu lapsia harrastuksiin ja käyty kaikenmaailman vasupalavereissa. Ei näitä kahta aikaa voi verrata että kumpi oli raskaampaa, koska ne olivat molemmat raskaita, vain eri tavalla. Vanhemmuuden vaatimuksetkin olivat ihan eri planeetalta.
Hyvä kommentti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti 1903 syntynyt. Karjakko ammatiltaan ennen avioitumista. Hoiti karjan , lapset, laittoi hyvää ruokaa, kasvatti salaatit, tomaatit, juurekset. Keritsi lampaat ja niistä lankaa ja neuleita. Kasvatti pellavaa ja niistä lankaa. Osasi luoda loimet kangaspuuhun ja kutoa kankaita ja mattoja. Syksyt juoksi marjassa ha säilöi. Kesät heinäpellolla ja viljapelloilla mukana. 10 lasta. Kuoli 86-vuotiaana, itse soitti taksin ja meni päivystykseen ja aamuyöstä kuoli.
Mä mietin tota. Ennen oli varmasti fyysisesti raskaampaa. Nykyään henkisesti. Työelämässä muuttuu jatkuvasti kaikki ja pitää opetella uutta. Lisäksi some joka luo mielikuvia muiden mahtavasta elämästä. Kotiarki lasten kanssa ei ole aina niin herkkua. Ihmiset ovat lisäksi yksinäisempiä. Ennen koko suku ympärillä. Aina sai apua joltain. Lapset vaan kasvoi siinä sivussa. Ei lasten kanssa pitänyt puuhastella niin kuten tänä päivänä.
Lapset kasvoivat sivussa, tapaturmiakin oli enemmän. Toisen isovanhempani sisko hukkui kaverinsa kanssa koululaisena, kun he menivät luistelemaan heikolle jäälle.
Nykyään lapsia vahditaan ja suojellaan enemmän.
Niin totta. Omassa lapsuudessa esim. kesäisin aamulla lähdettiin ja illalla tultiin kotiin. Vanhemmat eivät yleensä tienneet, missä päiväni vietin. Kun omat lapset olivat lapsia, tiesin lähes poikkeuksetta, missä olivat. Toki joskus kävi niin, etten tiennyt, ja se sitten käsiteltiin niin, ettei toistunut. Mutta juttelin myös lasteni kanssa päivittäin. Toisin kuin omassa lapsuudessa. Äitini sanoikin usein, et hänellä huono omatunto, kun ei todellakaan jutellut meidän kanssa samalla tavalla, kuin minä omieni. Lohdutin häntä, et aika oli eri.
Oma äitini oli ihana, samoin isäni. Isällä oli vaan alkoholiongelma. Mut juomisen ulkopuolella oli ihan paras isä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä suunta kun kunnat lakkasivat siivoamista ihmisten koteja. Jopa maksutta. Monet muut kunnan tehtävät ovat kuitenkin jokaisen kannalta tärkeämpiä.
Aika eriarvoisia ovat lapsiperheetkin olleet tuolloin. Jonkun lapset päiväkodissa, kunnan kodinhoitaja maksutta siivoamassa. Ei millään yksikään kunta olisi kaikille lapsiperheille siivouspalvelua tarjoamaaan.
Ja ihan varma olen sen kodinhoitajan, vaikka hänelläkin lapsia, hoitaneen sen oman kotinsa itse väsyneenäkin. Fyysisestä työstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On joo nykynaisilla pelit ja vehkeet, imurit ja tiskikoneet. Se ei tarkoita että olisi yhtään sen helpompaa. Kun joku puhuu että vaatteet pestiin jossain järvessä tai padassa, ja lattia kuurattiin kontaten, niin ei se tarkoita että nykyihmisellä olisi yhtään sen helpompaa. Nykyään kun ne vaatteet pestään (yleensä) yhden päivän käytön jälkeen, ja lattiatkin pitäisi pestä kerran viikossa. Vaadittavan hygienian taso on yksinkertaisesti ihan eri. Ennen ne vaatteet pestiin vain silloin tällöin ja lattiat pari kertaa vuodessa. Huolehdittavaa tavaraa ei juuri ollut, ei hirveitä määrää vaatteita, astioita ja muuta tavaraa. Robotti- imuri helpottaa, mutta se vaatii puhdistamista, huoltoa ja varaosia. Ei ennenvanhaan kuskattu lapsia harrastuksiin ja käyty kaikenmaailman vasupalavereissa. Ei näitä kahta aikaa voi verrata että kumpi oli raskaampaa, koska ne olivat molemmat raskaita, vain eri tavalla. Vanhemmuuden vaatimuksetkin olivat ihan eri planeetalta.
Hyvä kommentti!
Selailepa eri vuosikymmenten kodinhoito-oppaita. Kyllä niissä kaikissa on käsite viikkosiivous ja mitä siihen kuuluu, mitä päivittäiseen siisteyteen ja mitä muutamia kertoja vuodessa tehtäviin. Esim ikkunanpesu, syksyin keväin vaatteitten kausihuolto yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä suunta kun kunnat lakkasivat siivoamista ihmisten koteja. Jopa maksutta. Monet muut kunnan tehtävät ovat kuitenkin jokaisen kannalta tärkeämpiä.
Aika eriarvoisia ovat lapsiperheetkin olleet tuolloin. Jonkun lapset päiväkodissa, kunnan kodinhoitaja maksutta siivoamassa. Ei millään yksikään kunta olisi kaikille lapsiperheille siivouspalvelua tarjoamaaan.
Ja ihan varma olen sen kodinhoitajan, vaikka hänelläkin lapsia, hoitaneen sen oman kotinsa itse väsyneenäkin. Fyysisestä työstä.
Jos kodinhoitaja asui ko kunnassa niin ihan hänkin sai sitten apua jos tarvitsi.
Alue: Aihe vapaa
Mistä nykyään saa kohtuuhintaisen lapsenvahdin? MLL:n lastenhoitoapu on lopetettu.