Lue keskustelun säännöt.
Pienten lasten äidit uupuvat nyt entistä enemmän. Syynä muuttunut isovanhemmuus.
14.06.2026 |
Nyt on taas äidit uhrautumassa. Miten se muka voi isovanhempien syy olla, jos ei äidit omia lapsiaan jaksa hoitaa. Eläköön isovanhemmat sellaista elämää kuin elävät ja matkustelkoon niin paljon kuin sielu sietää.
Itsekin äitinä olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi tehdä tasan sen verran lapsia kuin itse jaksaa/pystyy hoitamaan. Ilman muiden apua. Sen takia meilläkin lapsimäärä on tasan 2.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/86266614-d828-47d8-bd40-781392fd654a
Kommentit (453)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa itse tekemänne lapset ja antakaa isovanhempien olla rauhassa.
Juuri näin. Lapsia tehdään ja sitten niitä ei hoideta. Milloin isovanhemmat saisivat vaan olla, kun ovat omat lapsensa hoitaneet ja vielä niidenkin lapset pitäisi hoitaa?
Ruutu käteen taaperolle ja yhteiskunta tehköön taikojaan.
Niin ne vanhemmatkin tekee.
https://media.licdn.com/dms/image/v2/C4D12AQHczigpQfrCcA/article-cover_…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen lyötiin se lapsi yksikseen ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa ettei suurin osa isovanhemmista hoida. Mun hlökohtaisen kokemuksen mukaan suurin osa hoitaa ja osallistuu lastenlasten elämään. Mutta mitä odotetaan? Että joka viikko hoidetaan päivä tai kaksi? Vai joka kuukausi vklp?
Niin, en ymmärrä ollenkaan, jos vanhemmat on juuri pitäneet lomaa, saaneet vapaan viikonloppunsa, ehkä enemmänkin, niin muutama päivä töissä, niin ollaan ihan maansa myyneitä ja taas pitäisi saada hoitoapua, hermolomaa, päästä kavereiden kanssa harrastamaan, arki kotona koetaan tylsänä jne. Tuntuu siltä, että jotkut eivät vain ymmärrä sitä tosiasiaa, että on eri asia elää sinkkuna tai parisuhteessa ilman lapsia kuin lapsiperheenä, jossa suurin osa ajasta menee hoivaan, huoltamiseen ja töissä käymiseen. Aikuisten väsymys lapsiperheessä on vain väliaikaista, sen kyllä kestää, koska se kestää vain muutaman hassun vuoden😆 Sillehän eivät isovanhemmat voi yhtään mitään, jos kaksi aikuista ihmistä ei saa perhe-elämäänsä sujumaan 1-2 lapsen kanssa ongelmitta, vaan aina pitäisi saada hoitoapua, ehkäpä on tullut valittua väärä kumppani tai odotukset lapsiperheen elämästä ovat täysin epärealistiset 😫
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin se syy kaikkeen vietitetään aina jollekin muulle. Yleensä yhteiskunnalle, mutta myös muille.
Isistä ei mainita. Harvoissa perheissä isä haluaa ja huolehtii lapsista, että äitikin välillä lepää. Isän vastuu on yhtä suuri kuin äidinkin. Ihan naurettavaa juttu taas iltalehdeltä. Onko vauvapalstaa luettu?
Tutkimusten mukaan kotityöt ja lastenhoito jakaantuu nykyajan perheissä täysin tasan, toki imetykseen mies ei osallistu joka näky tilastoissa ja luonnollisesti onkin erityisen tuomittavaa epätasa-arvoa.
Mutta asiaa, naapurissa nuori perhe 3 lasta, heidän vanhempansa käyvät noin kerran vuodessa lyhyesti kylässä, ovat hyväkuntoisia ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Säälillä katson kuinka väsyneitä lasten vanhemmat ovat, eivät koskaan saa työstä ja lastenhoidosta lomaa. Avioero tulee varmasti koska eivät voi jaksaa suhdetta ylläpitää, lapsetkin melko vilkkaita ja haastavia. Meillä onneksi toinen mummo asui lähellä ja auttoi edes silloin tällöin.
Suuret ikäluokat on kyllä uskomattoman narsistinen itsekäs sukupolvi, noin keskimäärin, toki poikkeuksia on. Hoidattivat omat lapsensa kokonaan vanhemmillaan, itse eivät juuri vaivaudu, on matkat, rakastajat, ja harrastukset ja koirat jne .tärkeämmät kuin lastenlapset.
Ei jakaannu. Metatyöt jää melkein töysin naisille.
Ei aina. Äidit tarvitsevat omaa aikaa ja heillä on oikeus henkireikiin, muuten ei jaksa tylsää kotielämää. Lähes viisikymppiset ”tytöt” pörräävät festareilla ja somettavat ”kuumaakesää”. Isät ja isovanhemmat hoitavat lapset ja kotiasiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen isovanhempi, ja osallistun lapsenlapsen hoitoon, kuten äidinpuoleisessa suvussani on sukupolvien ajan tehty.
Sama täällä, nytkin tuossa lapsenlapsi katselee aamupiirrettyjä, syötiin jo aamiainen. Kohta lähdetään ulkoilemaan. Minusta on ihana viettää lastenlasten kanssa aikaa, mutta onhan se myös väsyttävää, kun teen vuorotöitä ja myös ikääntyvät vanhempani kaipaavat apua.
Niin täälläkin, kaksi pikkuista on ollut koko viikonlopun meillä. Nyt on ehditty sunnuntai-iltapäivään ja syöty jo lounas, savustettua lohta, jota pikkumies oli savustamassa pappan apuna ja sitten päiväunien jälkeen kinkku-perunamunakasta välipalaksi. Kohta vanhemmat tulevat hakemaan heidät kotiin.
Jaksaako ne varmasti iltapäivän ihan ite olla lastensa kanssa?
Kyllä jaksavat ja myös koko viikon päiväkodin jälkeen ja seuraavan viikonlopun kokonaan jne. Ei me lapsenlapsia jatkuvasti hoideta. Lasten isä myös on hyvin osallistuva isä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ennen isovanhemmat osallistuivat aktiivisemmin perheen arkeen? Ei ole kiva ajatus, että yksin on pakko pärjätä.
Olen 70-luvulla syntynyt ja isovanhempani eivät olleet millään tavalla läsnä. Mutta ei myöskään vanhemmuus ollut samanlaista turbosuorittamista.#vapaakasvatus
70-luvulla monella perheellä oli molemmat mummot joko kotirouvia tai eläkeläisiä. Oli myös ihan tavallista lähettää lapset jopa koko kesäksi mummolaan.
Äitiydeksi riitti se, että suunnilleen kerran päivässä ruokki, kerran viikossa pesi vaatteet ja suunnilleen piti hengissä. Sillä tyylillä nykypäivänä lapsi on huostassa heti.
Olen syntynyt 1973 ja näin mummoani aina kerran kesässä kun käytiin kyläilemässä. Siinä se. Parhailla kavereilla oli sama juttu. Vanhemmat oli muuttaneet etelään työn perässä. Ei ne isovanhemmat mitenkään osallistuneet.
Minulla 60-luvulla syntyneellä oli sama tilanne. Ainoa elossa ollut isovanhempi asui toisella puolen Suomea ja hänellä oli karja hoidettavana eli ei päässyt sieltä minnekään. Korkeintaan kerran kesässä matkustettiin äidin kanssa sinne, julkisilla kulkuvälineillä suuntaansa saattoi mennä lähes vuorokausi, omaa autoa meillä ei ollut. En tiedä mistä jotkut ovat saaneet päähänsä, että ennen isovanhemmat olivat aina apuna. Päin vastoin minusta näyttää siltä, että nykyään isovanhemmat auttavat paljon enemmän.
Suurin ero taitaa olla siinä, että nykyään pieniä lapsia ei voi enää laittaa isompien sisarusten vastuulle. Joskus aikoinaan 8 vuotias kelpasi oikein hyvin pitämään huolta pienemmistä, nykyään puhutaan kuinka alle 12 vuotiasta ei saisi jättää ilman aikuisen valvontaa.
Nykyisin ei myöskään kaikilla lapsilla edes ole sisarusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti 1903 syntynyt. Karjakko ammatiltaan ennen avioitumista. Hoiti karjan , lapset, laittoi hyvää ruokaa, kasvatti salaatit, tomaatit, juurekset. Keritsi lampaat ja niistä lankaa ja neuleita. Kasvatti pellavaa ja niistä lankaa. Osasi luoda loimet kangaspuuhun ja kutoa kankaita ja mattoja. Syksyt juoksi marjassa ha säilöi. Kesät heinäpellolla ja viljapelloilla mukana. 10 lasta. Kuoli 86-vuotiaana, itse soitti taksin ja meni päivystykseen ja aamuyöstä kuoli.
Osaan minäkin kutoa mattoja, ommella ja neuloa vaatteita. Tänään viimeksi olen tehnyt lapsille vaatetta. Joka kesä ja syksy käymme koko perhe marjassa. Lisäksi käyn kokopäivätöissä, kuten miehenikin, joka tekee ihan tavallisesti 12 tunnin työpäiviä. Elämä on varmasti helpompaa ja kevyempää kuin 100 vuotta sitten, mutta kyllä nykynaisetkin osaavat ja ovat ahkeria.
Niin meilläkin jo kolmannen polven naisetkin hyvin näppäriä. Pojantytär tehnyt itse vanhojen tanssiasit ja yo-juhlapuvun , taidokkaat täytekakut juhliinsa, ei isoäitiä siihen tarvitse.
Mutta kuten luettu, joillekin jo lasten olemassaolo on rasitus ja nykyaikaisen kodin kotityöt.
Mutta eihän ennen ne vaatimuksetkaan olleet samanlaiset. Ennen jos lapsi pissasi housuunsa, niin ne vain kuivatettiin. Ei tarvinnut pestä vaatteita joka päivä. Nykyään olisi lastensuojelu kimpussa hyvin nopeasti, jos lapset kulkisivat kuselle haisevissa vaatteissa.
Konehan ne vaatteet pesee. Ei tarvitse kantaa lämmittää vettä ja keittää vielä itse saippuaakin.
Kolmen lapsen äitinä en tajua miksi olisi rasittavaa pitää lapset puhtaissa vaatteissa? Jos ei ole ihan rahaton tai homssu. Kirpputoreimta saa hyvin halvalla vaippailäisten vaatetta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin se syy kaikkeen vietitetään aina jollekin muulle. Yleensä yhteiskunnalle, mutta myös muille.
Isistä ei mainita. Harvoissa perheissä isä haluaa ja huolehtii lapsista, että äitikin välillä lepää. Isän vastuu on yhtä suuri kuin äidinkin. Ihan naurettavaa juttu taas iltalehdeltä. Onko vauvapalstaa luettu?
Tutkimusten mukaan kotityöt ja lastenhoito jakaantuu nykyajan perheissä täysin tasan, toki imetykseen mies ei osallistu joka näky tilastoissa ja luonnollisesti onkin erityisen tuomittavaa epätasa-arvoa.
Mutta asiaa, naapurissa nuori perhe 3 lasta, heidän vanhempansa käyvät noin kerran vuodessa lyhyesti kylässä, ovat hyväkuntoisia ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Säälillä katson kuinka väsyneitä lasten vanhemmat ovat, eivät koskaan saa työstä ja lastenhoidosta lomaa. Avioero tulee varmasti koska eivät voi jaksaa suhdetta ylläpitää, lapsetkin melko vilkkaita ja haastavia. Meillä onneksi toinen mummo asui lähellä ja auttoi edes silloin tällöin.
Suuret ikäluokat on kyllä uskomattoman narsistinen itsekäs sukupolvi, noin keskimäärin, toki poikkeuksia on. Hoidattivat omat lapsensa kokonaan vanhemmillaan, itse eivät juuri vaivaudu, on matkat, rakastajat, ja harrastukset ja koirat jne .tärkeämmät kuin lastenlapset.
Ei jakaannu. Metatyöt jää melkein töysin naisille.
Ei aina. Äidit tarvitsevat omaa aikaa ja heillä on oikeus henkireikiin, muuten ei jaksa tylsää kotielämää. Lähes viisikymppiset ”tytöt” pörräävät festareilla ja somettavat ”kuumaakesää”. Isät ja isovanhemmat hoitavat lapset ja kotiasiat.
Niin onkin, miksei olisi? Ne sun viiskymppiset on siinä vaiheessa pyörittänyt härdelliä 15-20 vuotta. Mihin se isä isovanhempia tarvitsee
. Onhan sillä robottiruohonleikkuri.
Vierailija kirjoitti:
Hoitakaa itse tekemänne lapset ja antakaa isovanhempien olla rauhassa.
Kyllä me ainakin näin isovanhempina hoidamme lapsenlapsia erittäin mielellämme. Jos ei vähän aikaan ole näkynyt, soitamme ja kysymme eikö pikkuiset voisi tulla yökylään. Ikää meillä on 65 v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua.
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.Ennen vanhaan isovanhemmat oli hyvissä voimissa koska lisäännyttiin nuorena. Nelikymppisellä oli ennen jo lapsenlapsia, nykyään ne tekee ite ekan lapsen..
Totta. Harvat kävivät koulua ja silti töitä sai helposti. Nykyään ei noin vain lisäännytä, jos haluaa vastuullinen vanhempi olla ja tarjota lapselle elämisen arvoisen elämän. Korkeakouluissa ja yliopistoissa vierähtää helposti 5 vuotta ja mitään takeita töistä ei ole sittenkään. Varsinkin nuoret naiset saavat lähinnä epämääräisiä pätkätöitä monesti.
Tämän päivän monilla nuorilla aikuisilla on se ongelma ajatusmaailmassa, että kaiken pitäisi olla pitkälle suunniteltua, hallittua ennen kuin uskaltaa esim sitoutua parisuhteeseen, hankkia lapsia, ostaa asunto, vaikkei olekaan sitä vakityöpaikkaa yms. Ei vain tunnuta kestävän epävarmuutta. Tiedättekö, elämässä on sen tuhat muuttujaa, jotka voivat muuttaa suunnitelmat päälaelleen hetkessä. Epävarmuudesta johtuva tarve hallita elämänsä kaikkia palikoita on aika surullista ja siinä se elämä sitten vilahtaakin ohi helposti. Vaatii hieman rohkeutta elää epävarmuudessa, kun ei tiedäkään mitä seuraavan nurkan takana odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua.
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.Ennen vanhaan isovanhemmat oli hyvissä voimissa koska lisäännyttiin nuorena. Nelikymppisellä oli ennen jo lapsenlapsia, nykyään ne tekee ite ekan lapsen..
Totta. Harvat kävivät koulua ja silti töitä sai helposti. Nykyään ei noin vain lisäännytä, jos haluaa vastuullinen vanhempi olla ja tarjota lapselle elämisen arvoisen elämän. Korkeakouluissa ja yliopistoissa vierähtää helposti 5 vuotta ja mitään takeita töistä ei ole sittenkään. Varsinkin nuoret naiset saavat lähinnä epämääräisiä pätkätöitä monesti.
Tämän päivän monilla nuorilla aikuisilla on se ongelma ajatusmaailmassa, että kaiken pitäisi olla pitkälle suunniteltua, hallittua ennen kuin uskaltaa esim sitoutua parisuhteeseen, hankkia lapsia, ostaa asunto, vaikkei olekaan sitä vakityöpaikkaa yms. Ei vain tunnuta kestävän epävarmuutta. Tiedättekö, elämässä on sen tuhat muuttujaa, jotka voivat muuttaa suunnitelmat päälaelleen hetkessä. Epävarmuudesta johtuva tarve hallita elämänsä kaikkia palikoita on aika surullista ja siinä se elämä sitten vilahtaakin ohi helposti. Vaatii hieman rohkeutta elää epävarmuudessa, kun ei tiedäkään mitä seuraavan nurkan takana odottaa.
Tiedätkö, että näiden "nykypäivien nuorien" vanhemmat ovat niitä, jotka kokemuksen pohjalta antavat näitä neuvoja. Eivät halua samaa epävarmuutta, kituuttamista, väsymistä jne. omille lapsilleen. Kyllä elämä lasten kanssa on huomattavasti helpompaa, kun on talous ja elämä tasapainossa ja ns. valmis. Toki talousvaikeudet voivat etenkin nykypäivänä tulla ihan puskistakin, mutta aina kannattaa olla säästössä pahan päivän varalle ja alla koulutus ja työkokemusta jonkin verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä nyt olen omaa sukuani haastatellut niin vaariani (synt. 1924) hoiti paljon hänen isoäitinsä ja kesäisin vietti paljon aikaa äitinsä puolen isovanhempien kanssa useamman sadan kilometrin päässä kotoa. Eli siis sata vuotta sitten isovanhemmat hoitivat lapsenlapsia aktiivisesti. Omatkin isovanhempani hoitivat minua paljon ja samaa tekee omat vanhempani nyt kun minulla on lapsi. Meillä on asiat näin hyvin, mutta tiedän perheitä, joissa isovanhemmat eivät juurikaan osallistu lastenlasten hoitoon. Mieheni isovanhemmat eivät koskaan hoitaneet lapsenlapsiaan eikä hänenkään äiti osallistu juurikaan meidän lapsen hoitoon.
Kiinnostaisi tietää, onko näissä tavoissa eroja riippuen siitä, mistä päin Suomea suvut ovat.
Oma suku on länsirannikolta ja rajan takaisesta karjalasta ja miehen suku pk-seutu/häme. En tiedä onko näissä asioissa alueellisia eroja vai onko erot enemmänkin sukukohtaisia. Mummini puolelta tulee kyllä hyvin selkeästi karjalaista rempseyttä ja välittömyyttä.
Oma kokemus on myös tuo, et karjalaisilta tulee rempseyttä ja välittömyyttä. Ja sukurakkautta. Ehkä se on vaan näkyvämpää. Ehkä se miehen puolen sukurakkaus on olemassa, ilmenee vaan niin toisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua.
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.Ennen vanhaan isovanhemmat oli hyvissä voimissa koska lisäännyttiin nuorena. Nelikymppisellä oli ennen jo lapsenlapsia, nykyään ne tekee ite ekan lapsen..
Totta. Harvat kävivät koulua ja silti töitä sai helposti. Nykyään ei noin vain lisäännytä, jos haluaa vastuullinen vanhempi olla ja tarjota lapselle elämisen arvoisen elämän. Korkeakouluissa ja yliopistoissa vierähtää helposti 5 vuotta ja mitään takeita töistä ei ole sittenkään. Varsinkin nuoret naiset saavat lähinnä epämääräisiä pätkätöitä monesti.
Tämän päivän monilla nuorilla aikuisilla on se ongelma ajatusmaailmassa, että kaiken pitäisi olla pitkälle suunniteltua, hallittua ennen kuin uskaltaa esim sitoutua parisuhteeseen, hankkia lapsia, ostaa asunto, vaikkei olekaan sitä vakityöpaikkaa yms. Ei vain tunnuta kestävän epävarmuutta. Tiedättekö, elämässä on sen tuhat muuttujaa, jotka voivat muuttaa suunnitelmat päälaelleen hetkessä. Epävarmuudesta johtuva tarve hallita elämänsä kaikkia palikoita on aika surullista ja siinä se elämä sitten vilahtaakin ohi helposti. Vaatii hieman rohkeutta elää epävarmuudessa, kun ei tiedäkään mitä seuraavan nurkan takana odottaa.
Ihna tarpeeksi meillä on nyt taakkana näitä toivomiasi huolettomia huldia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin se syy kaikkeen vietitetään aina jollekin muulle. Yleensä yhteiskunnalle, mutta myös muille.
Isistä ei mainita. Harvoissa perheissä isä haluaa ja huolehtii lapsista, että äitikin välillä lepää. Isän vastuu on yhtä suuri kuin äidinkin. Ihan naurettavaa juttu taas iltalehdeltä. Onko vauvapalstaa luettu?
Tutkimusten mukaan kotityöt ja lastenhoito jakaantuu nykyajan perheissä täysin tasan, toki imetykseen mies ei osallistu joka näky tilastoissa ja luonnollisesti onkin erityisen tuomittavaa epätasa-arvoa.
Mutta asiaa, naapurissa nuori perhe 3 lasta, heidän vanhempansa käyvät noin kerran vuodessa lyhyesti kylässä, ovat hyväkuntoisia ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Säälillä katson kuinka väsyneitä lasten vanhemmat ovat, eivät koskaan saa työstä ja lastenhoidosta lomaa. Avioero tulee varmasti koska eivät voi jaksaa suhdetta ylläpitää, lapsetkin melko vilkkaita ja haastavia. Meillä onneksi toinen mummo asui lähellä ja auttoi edes silloin tällöin.
Suuret ikäluokat on kyllä uskomattoman narsistinen itsekäs sukupolvi, noin keskimäärin, toki poikkeuksia on. Hoidattivat omat lapsensa kokonaan vanhemmillaan, itse eivät juuri vaivaudu, on matkat, rakastajat, ja harrastukset ja koirat jne .tärkeämmät kuin lastenlapset.
Ei jakaannu. Metatyöt jää melkein töysin naisille.
Ei aina. Äidit tarvitsevat omaa aikaa ja heillä on oikeus henkireikiin, muuten ei jaksa tylsää kotielämää. Lähes viisikymppiset ”tytöt” pörräävät festareilla ja somettavat ”kuumaakesää”. Isät ja isovanhemmat hoitavat lapset ja kotiasiat.
Niin onkin, miksei olisi? Ne sun viiskymppiset on siinä vaiheessa pyörittänyt härdelliä 15-20 vuotta. Mihin se isä isovanhempia tarvitsee
. Onhan sillä robottiruohonleikkuri.
Toisessa tällaisessa tietämässäni perheessä ovat kymmenen vuotta pyörittäneet tätä härdelliä. Toinen heistä pyöritti ensimmäistä härdelliä 15 vuotta. Ja, kuten sanoin, äidillä on oikeus omaan aikaan. Miksi se noin kolahti? Isälläkin on oikeus omaan aikaan ja silloin lapset saavat käyttää oikeuttaan aikaan isovanhempien kanssa. Ruohonleikkuria, ei siilejä ja muita pieniä eläimiä tappavia robotteja, tarvitsevat vain isovanhemmat, eivät isä ja äiti. Isovsnhemmilla kin on oikeus omaan aikaan, mutta siitä ei oikeen tykätä, jos on joku hyvä keikka, jolle ei pääsekään isovanhemman oikeuden omaan aikaan, takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin se syy kaikkeen vietitetään aina jollekin muulle. Yleensä yhteiskunnalle, mutta myös muille.
Isistä ei mainita. Harvoissa perheissä isä haluaa ja huolehtii lapsista, että äitikin välillä lepää. Isän vastuu on yhtä suuri kuin äidinkin. Ihan naurettavaa juttu taas iltalehdeltä. Onko vauvapalstaa luettu?
Tutkimusten mukaan kotityöt ja lastenhoito jakaantuu nykyajan perheissä täysin tasan, toki imetykseen mies ei osallistu joka näky tilastoissa ja luonnollisesti onkin erityisen tuomittavaa epätasa-arvoa.
Mutta asiaa, naapurissa nuori perhe 3 lasta, heidän vanhempansa käyvät noin kerran vuodessa lyhyesti kylässä, ovat hyväkuntoisia ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Säälillä katson kuinka väsyneitä lasten vanhemmat ovat, eivät koskaan saa työstä ja lastenhoidosta lomaa. Avioero tulee varmasti koska eivät voi jaksaa suhdetta ylläpitää, lapsetkin melko vilkkaita ja haastavia. Meillä onneksi toinen mummo asui lähellä ja auttoi edes silloin tällöin.
Suuret ikäluokat on kyllä uskomattoman narsistinen itsekäs sukupolvi, noin keskimäärin, toki poikkeuksia on. Hoidattivat omat lapsensa kokonaan vanhemmillaan, itse eivät juuri vaivaudu, on matkat, rakastajat, ja harrastukset ja koirat jne .tärkeämmät kuin lastenlapset.
Ei jakaannu. Metatyöt jää melkein töysin naisille.
Ei aina. Äidit tarvitsevat omaa aikaa ja heillä on oikeus henkireikiin, muuten ei jaksa tylsää kotielämää. Lähes viisikymppiset ”tytöt” pörräävät festareilla ja somettavat ”kuumaakesää”. Isät ja isovanhemmat hoitavat lapset ja kotiasiat.
Niin onkin, miksei olisi? Ne sun viiskymppiset on siinä vaiheessa pyörittänyt härdelliä 15-20 vuotta. Mihin se isä isovanhempia tarvitsee
. Onhan sillä robottiruohonleikkuri.
Toisessa tällaisessa tietämässäni perheessä ovat kymmenen vuotta pyörittäneet tätä härdelliä. Toinen heistä pyöritti ensimmäistä härdelliä 15 vuotta. Ja, kuten sanoin, äidillä on oikeus omaan aikaan. Miksi se noin kolahti? Isälläkin on oikeus omaan aikaan ja silloin lapset saavat käyttää oikeuttaan aikaan isovanhempien kanssa. Ruohonleikkuria, ei siilejä ja muita pieniä eläimiä tappavia robotteja, tarvitsevat vain isovanhemmat, eivät isä ja äiti. Isovsnhemmilla kin on oikeus omaan aikaan, mutta siitä ei oikeen tykätä, jos on joku hyvä keikka, jolle ei pääsekään isovanhemman oikeuden omaan aikaan, takia.
Miksi ne isovanhemmat tarvitaan päästämään jokun 10-15-vuotiaan äiti jonnekin keikalle????
Kotiäiti, maailman helpoin työ maailmassa ja sitäkään ei nykyään enää jakseta. Sit ei muutaku skumppa auki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se pikkulapsiarki on, on ollut siitä asti kun ihmiskunta on ollut olemassa. Isovanhemmuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Ennenvanhaan isovanhemmat olivat jo kuolleet tai niin huonossa kunnossa ettei heistä ollut apua.
Kun lisätään tähän pikkulapsiarkeen se, että omat vanhemmat tarvitsevat dementian tai huonon kunnon takia apua, niin ollaan jo astetta syvemmällä uupumuksessa.Ennen vanhaan isovanhemmat oli hyvissä voimissa koska lisäännyttiin nuorena. Nelikymppisellä oli ennen jo lapsenlapsia, nykyään ne tekee ite ekan lapsen..
Totta. Harvat kävivät koulua ja silti töitä sai helposti. Nykyään ei noin vain lisäännytä, jos haluaa vastuullinen vanhempi olla ja tarjota lapselle elämisen arvoisen elämän. Korkeakouluissa ja yliopistoissa vierähtää helposti 5 vuotta ja mitään takeita töistä ei ole sittenkään. Varsinkin nuoret naiset saavat lähinnä epämääräisiä pätkätöitä monesti.
Tämän päivän monilla nuorilla aikuisilla on se ongelma ajatusmaailmassa, että kaiken pitäisi olla pitkälle suunniteltua, hallittua ennen kuin uskaltaa esim sitoutua parisuhteeseen, hankkia lapsia, ostaa asunto, vaikkei olekaan sitä vakityöpaikkaa yms. Ei vain tunnuta kestävän epävarmuutta. Tiedättekö, elämässä on sen tuhat muuttujaa, jotka voivat muuttaa suunnitelmat päälaelleen hetkessä. Epävarmuudesta johtuva tarve hallita elämänsä kaikkia palikoita on aika surullista ja siinä se elämä sitten vilahtaakin ohi helposti. Vaatii hieman rohkeutta elää epävarmuudessa, kun ei tiedäkään mitä seuraavan nurkan takana odottaa.
Suurin osa heistä on elänyt lama-ajan lapsuuden ja kokeneet sen edellsien sukupolven juppihurahduksen ja örvellyksen.
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti, maailman helpoin työ maailmassa ja sitäkään ei nykyään enää jakseta. Sit ei muutaku skumppa auki.
Sanoo Pertti 65v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin se syy kaikkeen vietitetään aina jollekin muulle. Yleensä yhteiskunnalle, mutta myös muille.
Isistä ei mainita. Harvoissa perheissä isä haluaa ja huolehtii lapsista, että äitikin välillä lepää. Isän vastuu on yhtä suuri kuin äidinkin. Ihan naurettavaa juttu taas iltalehdeltä. Onko vauvapalstaa luettu?
Tutkimusten mukaan kotityöt ja lastenhoito jakaantuu nykyajan perheissä täysin tasan, toki imetykseen mies ei osallistu joka näky tilastoissa ja luonnollisesti onkin erityisen tuomittavaa epätasa-arvoa.
Mutta asiaa, naapurissa nuori perhe 3 lasta, heidän vanhempansa käyvät noin kerran vuodessa lyhyesti kylässä, ovat hyväkuntoisia ja hyvätuloisia eläkeläisiä.
Säälillä katson kuinka väsyneitä lasten vanhemmat ovat, eivät koskaan saa työstä ja lastenhoidosta lomaa. Avioero tulee varmasti koska eivät voi jaksaa suhdetta ylläpitää, lapsetkin melko vilkkaita ja haastavia. Meillä onneksi toinen mummo asui lähellä ja auttoi edes silloin tällöin.
Suuret ikäluokat on kyllä uskomattoman narsistinen itsekäs sukupolvi, noin keskimäärin, toki poikkeuksia on. Hoidattivat omat lapsensa kokonaan vanhemmillaan, itse eivät juuri vaivaudu, on matkat, rakastajat, ja harrastukset ja koirat jne .tärkeämmät kuin lastenlapset.
Tulihan se sieltä: kaikki jälleen kerran suurien ikäluokkien syytä!
Mutta eihän ennen ne vaatimuksetkaan olleet samanlaiset. Ennen jos lapsi pissasi housuunsa, niin ne vain kuivatettiin. Ei tarvinnut pestä vaatteita joka päivä. Nykyään olisi lastensuojelu kimpussa hyvin nopeasti, jos lapset kulkisivat kuselle haisevissa vaatteissa.