"Synnyitkö 1980-1990-luvulla? Lapsuutesi oli täynnä asioita, jotka olisivat nykypäivänä mahdottomia" - "Kyllä me saatiin remmistä"

Vierailija kirjoitti:

Yleisin henkisen väkivallan muoto oli varmastikin "Mene huoneeseesi ja ulos tulet vasta kun olet rauhoittunut!!" Eli ei minkäänlaista apua tunteidennsäätelyyn ja viha ja oma tahto piti tukahduttaa. Omia tarpeita ja tunteiden ilmaisua opittiin häpeämään. Näin kasvatettiin itseään häpeäviä ja stressille yliherkkiä aikuisia.

Ja tästä syystä zoomereille ei ole uskallettu niitä rajoja laittaa. Toiseen ääripäähän kun ei ole mitään mallia miten rajoja voi laittaa terveellä tavalla. Pelätään että se lapsi menee rikki kuin itse aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rajat saattoi olla rakkauttakin. Eli jos muu ei mene perille niin sitten vaikka piiskaa. Yleensähän se oli vain äärirangaistus johonkin per*eilyyn.

Väkivalta ei opeta lapselle mitään, eikä se ole rakkautta, vaan pelolla hallitsemista. Siitä voi jäädä traumat. Väkivallalla ei ole mitään tekemistä rajojen kanssa. Siinä nimenomaan ylitetään toisen rajat. 

Rangaistusten idea on se, että niiden saamista pelätään siinä määrin, että sen vuoksi jätetään kielletty teko tekemättä. Nykylapset eivät saisi pelätä mitään vaan heille lähinnä vain puhutaan tunteista. Tämä on johtanut siihen, että lasten on todella helppo olla välittämättä siitä mitä vanhemmat, opettajat tai hoitajat heille sanovat.

Syntynyt 1976, tukkapöllyä sain joitain kertoja ja aina ihan aiheesta 😂 Eipä jäänyt traumoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 85 syntynyt ja kuritettiin myös fyysisesti. Ei ole jättänyt traumoja tai mitenkään muutenkaan ole lapsuuttani määrittelevä asia.

Rakastava koti oli kaikeankaikkiaan.

Tuo on ehkä nykypäivänä kaikkein vaikeinta tajuta, että miten hyvässä/rakastavassa perheessä on sitten otettu se nahkavyö ja hakattu lasta sillä? Ihan ristiriitaista.

Eri, mutta ei se kai yleensä mitään hakkaamista ollut vaan lähinnä symbolinen ja selvä huomautus siitä, että nyt on tehty jotain oikeasti väärin.

Kyllä on lyötyä ja saatu remmillä. Isäni mielestä se on edelleen toimiva kasvatustapa ja puhe ei tehoa. Täysin selvää, etteivät lapseni ole ikinä olleet vanhempieni luona ilman vastuullisia aikuisia.

Olen syntynyt vuonna 89 ja kyllä tuli isän remmistä ja koivuniemen herrasta vielä ala-asteella. Sen verran vanha olin, että hävetti olla isän sylissä housut nilkoissa. Omien lasten kohdalla vasta nousi esiin ahdistus asiasta. En todellakaan halua lasten kokevan samaa. Enkä edes perseillyt, vaan olin suhteellisen kiltti tyttö. Hyvä koulussa ja suurin rike oli uhmakkuus ja se, että luin kirjoja aina, kun se oli mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Yleisin henkisen väkivallan muoto oli varmastikin "Mene huoneeseesi ja ulos tulet vasta kun olet rauhoittunut!!" Eli ei minkäänlaista apua tunteidennsäätelyyn ja viha ja oma tahto piti tukahduttaa. Omia tarpeita ja tunteiden ilmaisua opittiin häpeämään. Näin kasvatettiin itseään häpeäviä ja stressille yliherkkiä aikuisia.

Kaikki mahdollinen ei-mieluisa tulkitaan yhä useammin "väkivallaksi". Tottelemisen ja kauniin käytöksen edellyttämistä pidetään vääränä, koska siinä rajoitetaan lapsen oikeutta "tunteiden ilmaisuun".

Perinteinen kasvatusmalli tuomitaan täysin, vaikka se oli käytössä tuhansia vuosia ennen kuin lähdettiin tekemään vallankumousta kasvatukseen.

Vierailija kirjoitti:

Synnyin 60-luvun lopussa, eikä meidän lapsuuteen tai edes luokkakaverien tietääkseni kuulunut minkäänlaista fyysistä kuritusta. 

Ehkä paria juoppoperheen lasta lukuunottamatta, mutta noillahan sossut ravasi jatkuvasti "avustamassa" ja sen mitä noista kuulin niin vankila tuli tutuksi parillekin ja yhdestä tuli joku toimitusjohtaja pikku firmaan keskisuomessa.

Mikä on tarinan opetus? En minä vaan tiedä. Liian vähän vertailuaineistoa tilastollisten päätösten tekemiseen. 

Synnyin 1979, enkä ole ainoa, jota toinen vanhempi on ”kurittanut” eli pahoinpidellyt. Minun tapauksessani tekijä oli äitini, monella ystävälläni isä. 

Olen ns. hyvästä perheestä, eikä esim. alkoholismista ollut kyse. Väkivalta on ylisukupolvinen käyttäytymismalli, joka siirtyy eteenpäin ellei kierrettä katkaista. Monissa perheissä lapset kokevat tätä edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 85 syntynyt ja kuritettiin myös fyysisesti. Ei ole jättänyt traumoja tai mitenkään muutenkaan ole lapsuuttani määrittelevä asia.

Rakastava koti oli kaikeankaikkiaan.

Tuo on ehkä nykypäivänä kaikkein vaikeinta tajuta, että miten hyvässä/rakastavassa perheessä on sitten otettu se nahkavyö ja hakattu lasta sillä? Ihan ristiriitaista.

Eri, mutta ei se kai yleensä mitään hakkaamista ollut vaan lähinnä symbolinen ja selvä huomautus siitä, että nyt on tehty jotain oikeasti väärin.

Symbolinen ele ottaa nahkavyö housuista, vetää lapselta housut nilkkoihin ja läimäyttää vyöllä paljaalle pyllylle? Sitä se remmin antaminen oli. Koivuniemen herrassa remmin tilalla oli lehdetön koivunoksa. Kyllä se sattui.

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojeluilmoitukset otettiin käyttöön vasta vuodesta 2008 alkaen. Sitä ennen oli moni sellainen asia mahdollinen joka ei nykyisin tulisi kuuloonkaan.

Lastensuojelu oli olemassa kyllä aiemminkin, lastenkodit, sossujen ongelmaperheiden valvonta etc. Poliisit ja kouluthan noita perheitä ohjasi viranomaisen valvontaan aina kohdatessaan tiettyjä tilanteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 85 syntynyt ja kuritettiin myös fyysisesti. Ei ole jättänyt traumoja tai mitenkään muutenkaan ole lapsuuttani määrittelevä asia.

Rakastava koti oli kaikeankaikkiaan.

Tuo on ehkä nykypäivänä kaikkein vaikeinta tajuta, että miten hyvässä/rakastavassa perheessä on sitten otettu se nahkavyö ja hakattu lasta sillä? Ihan ristiriitaista.

Eri, mutta ei se kai yleensä mitään hakkaamista ollut vaan lähinnä symbolinen ja selvä huomautus siitä, että nyt on tehty jotain oikeasti väärin.

Ei se oikein symboliselta kuulosta, kun nahkaremmillä paljaalle takapuolelle isketään. Kyllä minä väittäisin, että ne vanhemmat, jotka tuon kuritustavat olivat valinneet, kyllä tarkoitus on ollut, se myös sattuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 85 syntynyt ja kuritettiin myös fyysisesti. Ei ole jättänyt traumoja tai mitenkään muutenkaan ole lapsuuttani määrittelevä asia.

Rakastava koti oli kaikeankaikkiaan.

Tuo on ehkä nykypäivänä kaikkein vaikeinta tajuta, että miten hyvässä/rakastavassa perheessä on sitten otettu se nahkavyö ja hakattu lasta sillä? Ihan ristiriitaista.

Jostain syystä nykyihmiset eivät enää tajua konseptia nimeltä rangaistus. Luullaan, että remmin käyttö rangaistuksena olisi sama asia kuin se, että joku vastaantulija kadulla lyö nyrkillä. Vähän niin kuin sakon saaminen olisi sama asia kuin se, että joutuu ryöstön uhriksi.

Täällä ei haluta ymmärtää, idea oli se että opit käyttäytymään. Kun käyttydyt kunnolla et saa piiskaa, mutta jos varastat kaupasta karkkia saat piiskaa. Eli kun ei varastanut kaupasta niin ei saanut piiskaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnyin 60-luvun lopussa, eikä meidän lapsuuteen tai edes luokkakaverien tietääkseni kuulunut minkäänlaista fyysistä kuritusta. 

Ehkä paria juoppoperheen lasta lukuunottamatta, mutta noillahan sossut ravasi jatkuvasti "avustamassa" ja sen mitä noista kuulin niin vankila tuli tutuksi parillekin ja yhdestä tuli joku toimitusjohtaja pikku firmaan keskisuomessa.

Mikä on tarinan opetus? En minä vaan tiedä. Liian vähän vertailuaineistoa tilastollisten päätösten tekemiseen. 

Synnyin 1979, enkä ole ainoa, jota toinen vanhempi on ”kurittanut” eli pahoinpidellyt. Minun tapauksessani tekijä oli äitini, monella ystävälläni isä. 

Olen ns. hyvästä perheestä, eikä esim. alkoholismista ollut kyse. Väkivalta on ylisukupolvinen käyttäytymismalli, joka siirtyy eteenpäin ellei kierrettä katkaista. Monissa perheissä lapset kokevat tätä edelleen. 

Netissä kuulluista tarinoista taas yli 60% on keksitty kirjoitushetkellä. Sitä voi miettiä kun lukee ketjuista tai muualta somesta näitä "tositarinoita" siitä miten meilläkin isukki söi liian kalliiksi tulleen taaperon tai jotain. 

Vierailija kirjoitti:

Yleisin henkisen väkivallan muoto oli varmastikin "Mene huoneeseesi ja ulos tulet vasta kun olet rauhoittunut!!" Eli ei minkäänlaista apua tunteidennsäätelyyn ja viha ja oma tahto piti tukahduttaa. Omia tarpeita ja tunteiden ilmaisua opittiin häpeämään. Näin kasvatettiin itseään häpeäviä ja stressille yliherkkiä aikuisia.

Mitä henkistä väkivaltaa tuossa on? Aikuisenakin on usein hyvä joskus laskea kymmeneen ja jättää turhat tunteet pois vaikka kuinka harmittaisi joku juttu. Ei se auta yhtään että alkaa törmäämään ja hyppimään tasajalkaa jos on vaikka saanut sakon ylinopeudesta, parempi rauhoittua ja muistaa jatkossa ajaa nopeusrajoitusten mukaisesti.

Yhä edelleen piiska on paras kouluttaja. Huomaa heti ne, jotka eivät ole saaneet, ovat todella selviytymiskyvyttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 85 syntynyt ja kuritettiin myös fyysisesti. Ei ole jättänyt traumoja tai mitenkään muutenkaan ole lapsuuttani määrittelevä asia.

Rakastava koti oli kaikeankaikkiaan.

Tuo on ehkä nykypäivänä kaikkein vaikeinta tajuta, että miten hyvässä/rakastavassa perheessä on sitten otettu se nahkavyö ja hakattu lasta sillä? Ihan ristiriitaista.

Nahkavyöllä ei tasan varmasti ole kuritettu yleisesti 90-luvulla! Fyysinen kuritus lienee ollut yleisimmin tukkapöllyä tms jos sellaista on ollut. 

Ja yhä edelleen fyysistä kuristusta on, mutta hyvin harvinaista toivottavasti ja kiellettyä. Tottakai on perheitä, joissa lapsia on pahoinpidelty ja edelleen pahoinpidellään ties millä tavalla, mutta eihän fyysinen kuritus sallittua ole ollut tosiaan vuodesta 1984 alkaen! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 85 syntynyt ja kuritettiin myös fyysisesti. Ei ole jättänyt traumoja tai mitenkään muutenkaan ole lapsuuttani määrittelevä asia.

Rakastava koti oli kaikeankaikkiaan.

Tuo on ehkä nykypäivänä kaikkein vaikeinta tajuta, että miten hyvässä/rakastavassa perheessä on sitten otettu se nahkavyö ja hakattu lasta sillä? Ihan ristiriitaista.

Jostain syystä nykyihmiset eivät enää tajua konseptia nimeltä rangaistus. Luullaan, että remmin käyttö rangaistuksena olisi sama asia kuin se, että joku vastaantulija kadulla lyö nyrkillä. Vähän niin kuin sakon saaminen olisi sama asia kuin se, että joutuu ryöstön uhriksi.

Jostain syystä jotkut ihmiset eivät edelleenkään osaa saada lapsiaan kasvatettua käyttämättä  satuttamista rangaistuksena. Nämä lapset oireilevat joka kerta ja käyttävät itsekin väkivaltaa siinä vaiheessa kun muut enää eivät.

Kun lapselle ei tule koskaan mistään mitään tuntuvaa rangaistusta niin lapsi oppii, että epämieluisat asiat voi vaan jättää hoitamatta. Kun pomo ensimmäisessä kesätyöpaikassa käskee vessoja siivoamaan niin lapsi/nuori sanoo, että ei huvita.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ei haluta ymmärtää, idea oli se että opit käyttäytymään. Kun käyttydyt kunnolla et saa piiskaa, mutta jos varastat kaupasta karkkia saat piiskaa. Eli kun ei varastanut kaupasta niin ei saanut piiskaakaan.

Kyllä tuon jokainen tolkuissaan oleva ymmärtää, mutta ei sitä silti hyväksyä tarvitse kun muitakin keinoja on olemassa