ADHD koulutaipaleen aloitus

Mediasta saa todella karun kuvan ADHDsta; koulu ei suju ja nuorena rötökset ja päihteet. Mutta näinhän se ei varmasti todellisuudessa mene, siksi olisi kiva lukea positiivisempia tarinoita. Kaikki ei mene täydellisesti tietysti kenelläkään oli ADHD tai ei. 

ADHD oireisto on tosi moninainen. Eikös ne vilkkaus oireet usein vähene siinä ennen 10 ikävuotta? 

Ruudut pois arjesta. Sillä helpottaa 

Kiitos tähän mennessä vastanneille. Yritän olla kesällä miettimättä ja miettiä sitten kun on sen aika. 
Ap

Jään seuraamaan

Vierailija kirjoitti:

Suomessa adhd diagnoosia ei määritellä eri tasoihin. 

Ei niin mutta sen näkee lapsesta, kun oppii tuntemaan, että millä tasolla mennään. 

Esim kaikki ei tarvitse lääkettä, joku tarvitsee ehdottomasti muuten hajoaa pakka kokonaan. 

Ap, riippuu monesta osatekijästä. Oman toiminnanohjaus, sosiaaliset taidot, minkälainen muuten luonteeltaan. Joku on sopeutuvainen ja ottaa ohjeet paremmin vastaan kuin toinen, oli adhd tai ei. 

Meillä on vaikea adhd, tarvinnut lääkkeen ekaluokasta asti, on oma ohjaaja koulussa, pienryhmä. Ei pärjää ikäistensä kanssa, impulsiivinen. Jatkuvia ristiriitoja. Numerot laskeneet koko ajan, huono seura, kaikki. Sosiaalityö vilauttelee laitokseen siirtämistä. 

Nepsyt on huostaanotettuen piirissä yliedustettuna, mutta onko syynä nepsyys, vai se että yhteiskunta on muuttunut jostain 50 vuoden takaa. Nykyään täytyy koulussa pysyä jopa 18 vuotiaaksi. Ei ole enää ok että siirtyisi tekemään hanttihommia heti peruskoulun jotenkuten räpiköityään, se oli ok vielä omassa lapsuudessa kasarilla. 

Unohdetaan täysin että KAIKKI EI PYSTY. Ei ole koskaan pystyneet. 

100 vuotta sitten koulunkäynniksi riitti kansakoulu.  Adhd:t lähti vaikka tukkimetsään tai merille. Ei todellakaan opiskeltu 15 vuotiaaksi saati 18 vuotiaaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ruudut pois arjesta. Sillä helpottaa 

Ei sillä suurta merkitystä ole, jos on todella adhd. Tätä samaa sain kuulla alakoulun opelta, eikä uskonut että lapsen ruutuaika on 2 x tunti viikossa. Siis melkoisen vähän. 

Tai voihan se olla, että oireita olisi ollut meillä vielä enemmän, jos ruutuaikaa olisi ollut joka päivä vaikka viisi tuntia. Mutta ei se ruuduttomuus oireita poista, kyse on aivokemiasta. 

Vierailija kirjoitti:

Mediasta saa todella karun kuvan ADHDsta; koulu ei suju ja nuorena rötökset ja päihteet. Mutta näinhän se ei varmasti todellisuudessa mene, siksi olisi kiva lukea positiivisempia tarinoita. Kaikki ei mene täydellisesti tietysti kenelläkään oli ADHD tai ei. 

No lähdetään vaikka siitä toiminnanohjauksesta, arjen hallinnasta; 

pystyykö lapsi lähtemään kouluun itsenäisesti? Pystyykö vanhempi käymään töissä? Täytyykö lasta valvoa puhelimitse koulun jälkeen? Uskallatko jättää kotiin yksin? 

Jos lapsi ei pärjää yksin vaan on täystohelo vielä alakouluiässä, tyyliin 10 -vuotiaana, niin sitten se murrosiän ennuste on huono. Isompi lapsi alkaa liikkumaan itsekseen ja jos lapsella ei ole mitään todellista kykyä huolehtia itsestään, niin kyllähän se johtaa jos mihin. 

Vierailija kirjoitti:

Eskari ja ekaluokka sujuneet oikein hyvin, lapsella ei ole oppimisvaikeuksia, ei tukitoimia eikä lääkitystä. Selviytyy hyvin tehtävistä, tunneilla oleminen ja ryhmässä toimiminen sujuu ja sosiaaliset taidot on myös hyvät. Adhd näkyy lähinnä keskittymiskyvyssä, toisaalta lapsi on innostunut oppimisesta ja opiskelee mielellään, ja tekee läksyt yleensä oma-aloitteisesti. Kuulemma joskus lapsesta itsestään tunneilla on vaikeaa, mutta sekin on tyypillisesti ollut sisäistä levottomuutta eikä välttämättä näy ulospäin. Välillä sähläys kyllä näkyy, mukana väärät kirjat tai tarvikkeet, tehnyt läksyt väärältä sivulta, kuormitus ilmenee joskus väsymisenä.

Tällaisia on moni pikkukoululainen ja kun hermosto kypsyy niin asiat helpottuu. 

En ymmärrä miksi aivan kaikkeen laitetaan adhd-leima. Kenelläpä ei olisi keskittymiskyvyn vaikeuksia edes joskus. "Selviytyy hyvin tehtävistä, tunneilla oleminen ja ryhmässä toimiminen sujuu ja sosiaaliset taidot on myös hyvät. " Missä on ne arjen suuret haasteet, joita adhd-lapsella pitää olla jotta diagnoosin saa?

Kyllä teidän muksu tulee pärjäämään ihan hyvin. 

USAssa asuva sukulaispoika sai ADHD-diagnoosin eskari-iässä. Tosin en tiedä, annetaanko ko. diagnoosi helpommin siellä kuin Suomessa. Lääkitys on ollut käytössä siitä lähtien. Nykyisin poika opiskelee Ivy League -yliopistossa, ja opinnot etenevät aikataulun mukaisesti.

Lähtökohtaisesti noin pienellä ei pitäisi olla adhd diagnoosia. Lapsen pitäisi saada olla lapsi. Lapsi saa olla äänekäs, vilkas, vauhdikas, levoton. Nykyään ei hyväksytä normaalia kehitystä, vaan halutaan että lapsi toimii kuin robotti. Ja lääkitään pieniä lapsia. Mun mielestä adhd lääkkeiden ikäraja voisi olla vähintään 10v. Jolloin voidaan nähdä muuttuuko lapsen käytös kehityksen ja kasvatuksen myötä. Nyt meillä on käynnissä aikamoinen ihmiskoe lapsilla jotka syövät lääkkeitä joilla on lukuisia haittavaikutuksia eikä voida edes arvailla miten nää lääkkeet vaikuttavat terveyteen vaikka 50v päästä, koska näitä lääkkeitä ei ole ollut kenellekään niin kauan käytössä. 

Ajatella että 2003 on tullut Suomeen adhd lääkkeet ja nyt niitä syö kohta suurinosa lapsista. Vastuutonta... 

Vierailija kirjoitti:

Steinerkoulu olisi hyvä vaihtoehto, täällä lapset saavat olla lapsia. 

Ei todellakaan olisi tälläisella hajamielisellä ADD-tolvanalla tullut opiskeluista mitään tuolla :DDD 

Onneksi omana aikana oli kuri. Niin kiva kuri, että läksyjen unohduksesta tai sekaisin olevasta pulpetista tuli huudot. 

ADHD ei vaikuta älykkyyteen. Älykkäälle lapselle peruskoulu on äärimmäisen helppo. Peuskoulun päättötodistuksen k.a. oli 9,8 ja käytös 9.

Lapsella diagnosoitiin ADHD 17-vuotiaana, nyt on yliopistossa opiskelemassa.

Olen työskennellyt iltapäiväkerhon ohjaajana ja siinä työssä saanut todistaa, miten hyvin eri tyyppisiä oirekokonaisuuksia on niputettu ADHD-otsakkeen alle. Osalla vielä lääkitys aiheuttaa kokonaan uusia oireita, kuten pakko-oireita. Tällöin lapsi olisi tarvinnut henkilökohtaisen avustajan.

Vierailija kirjoitti:

Lähtökohtaisesti noin pienellä ei pitäisi olla adhd diagnoosia. Lapsen pitäisi saada olla lapsi. Lapsi saa olla äänekäs, vilkas, vauhdikas, levoton. Nykyään ei hyväksytä normaalia kehitystä, vaan halutaan että lapsi toimii kuin robotti. Ja lääkitään pieniä lapsia. Mun mielestä adhd lääkkeiden ikäraja voisi olla vähintään 10v. Jolloin voidaan nähdä muuttuuko lapsen käytös kehityksen ja kasvatuksen myötä. Nyt meillä on käynnissä aikamoinen ihmiskoe lapsilla jotka syövät lääkkeitä joilla on lukuisia haittavaikutuksia eikä voida edes arvailla miten nää lääkkeet vaikuttavat terveyteen vaikka 50v päästä, koska näitä lääkkeitä ei ole ollut kenellekään niin kauan käytössä. 

Korjaan pari asiavirhettä.

Ensimmäinen adhd-lääke Ritalin on otettu käyttöön 1944, sai myyntiluvan 1950-luvulla, ja se on käytössä vieläkin. Eli aika pitkältä ajalta on jo kokemusta. 

76 vuotta. 

Jos nostat rajan lääkitykseen 10 vuoteen, niin aika monta vuotta menee lapsella hukkaan. Ei kavereita, ei opi lukemaan, ei pysy tuolissa, ei luokassa, ei onnistu koulussa eikä harrastuksissa. Vain koska ei saa lääkettä jonka hän tarvitsisi. - oletko yhtä lääkevastainen muidenkin sairauksien tai haasteiden kanssa? 

Lääke on Suomessa viimesijainen hoitokeino. Meidän lasta tutkittiin (ja meitä perhettä tutkittiin) noin kolmevuotiaasta asti, ja eskarin lopussa sai diagnoosin. Eskari meni päin persettä suoraan sanottuna, vaikka hänellä oli avustaja. Eskariajan luokkakaverit muistaa meidän lapsen vieläkin häirikkönä ja outona ja kukaan näistä ei halua hänen kanssa olla tekemisissä vieläkään. Kiusaavat kyllä somessa. Ne kuusivuotiaana pikkulapsena tehdyt "synnit" kulkee mukana vieläkin. Jeesus sentään oikeasti.

Ensimmäiset kaverinsa lapsi sai ekaluokalla, kun aloitti toisessa koulussa, uudet tyypit luokalla, ja hänellä oli se lääke. Sai ensimmäiset kaverit ikinä. Ja koulu on sujunut ihan hyvin. 

Sekö lääkevastaisilla on tavoite, että lapsen annetaan pilata elämänsä, kun hän ei kykene edes avustetusti hillitsemään käytöstä? Jotkut oikeasti hyötyy siitä lääkkeestä määrättömän paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Ajatella että 2003 on tullut Suomeen adhd lääkkeet ja nyt niitä syö kohta suurinosa lapsista. Vastuutonta... 

Miten niin 2003? Paljon vanhemmasta asiasta on kyse.