Vaikuttavatko epävakaat työmarkkinat ihan oikeasti ihmisten haluun hankkia lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Eivät vaikuta. Lasten hankinta on kulttuurinen ilmiö. 1945 syntyi Suomessa eniten lapsia kun maa oli rutiköyhä sodan jäljiltä ja ihmiset kasvattivat vihanneksia keupungeissakin välttääkseen keripukin.

Minua jaksaa aina hämmästyttää, miten jotkut ei ymmärrä, että sotien jälkeen ei ollut ehkäisyvälineitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ainakaan omassa kaveriporukassani. Merkittävin syy on se, että ei löydy naista.

Monet naiset ovat nykyään niin vaativia. Miehen pitää olla vähintään 10+-tasoa, ennen kuin se kelpaa heille.

Olkaa sitten 10+ miehiä. Naiset haluaa lapsille hyvän isän, ei mitään "mä en oo mikään lapsenpiika" -miehiä.

Ei kai tällaista saisi sanoa, mutta kyllä nuo seikat heikentävät vastuuntuntoisten ihmisten halua lisääntyä. Toisenlainen aines tietysti lisääntyy kaikesta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tällaista saisi sanoa, mutta kyllä nuo seikat heikentävät vastuuntuntoisten ihmisten halua lisääntyä. Toisenlainen aines tietysti lisääntyy kaikesta huolimatta.

Mikä ihmeen toisenlainen aines???

Vierailija kirjoitti:

Ei kai tällaista saisi sanoa, mutta kyllä nuo seikat heikentävät vastuuntuntoisten ihmisten halua lisääntyä. Toisenlainen aines tietysti lisääntyy kaikesta huolimatta.

Nuo seikat vaikuttavat kaikkiin ihmisiin, koska kenellekään ei ole tulevaisuutta kun orpopurra säästi talouden. Ei myöskään niillä "vastuullisilla". Työttömyys uhkaa jokaista eikä ansiosidonnaista enää käytössä ole.

Kiitos hallitus@

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pojat nuoria aikuisia ja kyllä  pelottaisi tehdä lapsia. Leikattu on ja kunnolla. Itse sain aikanaan lapsikorotuksen kun olin työtön. Moni ei pääse töihin vaikka haluaisi niin ei niitä lapsia silloin tehdä. 

Tämä hallitus puuhaa kovasti kokoomuslaisen sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (lue: Sanny Graham-Lapsosen) johdolla sellaista lapsilisää, että se olisi samansuuruinen jokaikisestä lapsesta. Ja eiköhän siinäkin mennä minimillä niin, että kahden tai useamman lapsen kohdalla heidän saamansa lapsilisät pudotetaan ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän tasolle = 94,88 €/kk. 

Nythän on vielä näin:

* 1. lapsi: 94,88 €/kk;

* 2. lapsi: 104,84 €/kk;

* 3. lapsi: 133,79 €/kk;

* 4. lapsi: 173,24 €/kk;

* 5. ja jokainen seuraava lapsi: 192,69 €/kk.

No, jos Ylikansallinen Sekoomus ja Purreli saisivat päättää keskenään, Suomessa ei olisi enää edes olemassa sellaista etuutta kuin lapsilisä.

Rapu-Riikka saksii niin, että jopa Kokoomuksen kansanedustaja Pia Kauma on kauhuissaan.

Vauhti on kova.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, totta kai vaikuttavat! Mutta tätä eivät (ääri)oikeistopuolueiden valtakunnanpoliitikot Orpo ja Purra tajua. Mokomatkin EK:n sätkynuket!

Orpo yllättyy, ja Riikka käskee menemään töihin.

Suomalaisilla on liian hyvä elintaso!

-purra-

Vierailija kirjoitti:

Kokoomuksesta sanotaan Suomen olevan konkurssissa. Mutta onko se ihan noin? Eihän valtio voi mennä konkurssiin.

Ollaan vasta tarkkiksella. Siitä on hyvä jatkaa hyvällä hallitusohjelmalla. T.orpo

Vierailija kirjoitti:

Vain Kela eläteillä on varaa hankkia lapsia.

Ei kaikilla. Vain heillä, jotka kannustavat alaikäisensä varastamaan muilta, kun seurauksia ei vielä tule.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokoomuksesta sanotaan Suomen olevan konkurssissa. Mutta onko se ihan noin? Eihän valtio voi mennä konkurssiin.

Mutta tunnin junaan on varaa, ja yhteisöveron alennukseen.

 

t. Petteri

Laarin pohjalta löytyi kuin löytyikin rahaa.

Ei palkalla ole tarkoituskaan tulla toimeen, eli ei mitään hätää.

91. Monen todellisuutta nykyaikana. Tosin ei virkaköpien eikä jakkukalkkunoiden...

Ei tietenkään. Kuka nyt ei haluaisi perhettä alkaa perustamaan, kun työt voi loppua minä hetkenä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät vaikuta. Lasten hankinta on kulttuurinen ilmiö. 1945 syntyi Suomessa eniten lapsia kun maa oli rutiköyhä sodan jäljiltä ja ihmiset kasvattivat vihanneksia keupungeissakin välttääkseen keripukin.

Minua jaksaa aina hämmästyttää, miten jotkut ei ymmärrä, että sotien jälkeen ei ollut ehkäisyvälineitä.

Isoäidilläni oli 12 lasta, hoiti maataloutta ja pesuetta. Kuoli sitten 50 vuotiaana varmaan ylirasitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät vaikuta. Lasten hankinta on kulttuurinen ilmiö. 1945 syntyi Suomessa eniten lapsia kun maa oli rutiköyhä sodan jäljiltä ja ihmiset kasvattivat vihanneksia keupungeissakin välttääkseen keripukin.

Minua jaksaa aina hämmästyttää, miten jotkut ei ymmärrä, että sotien jälkeen ei ollut ehkäisyvälineitä.

Ehkäisyvälineitä on ollut tuhansia vuosia. Niiden laatu taas on eri asia.

Vierailija kirjoitti:

Hain viime kuussa yhtä työpaikkaa. Oli työhaastattelu ja kaikki siihen liittyvä. Muutama viikko sen jälkeen sain kirjeen, jossa kerrottiin, että työpaikka peruttiin. Hakijoita oli ollut reilut 60. Sellaista se.

Peruttiin?? Taitaa olla valetta.

Kyllä, ihan oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hain viime kuussa yhtä työpaikkaa. Oli työhaastattelu ja kaikki siihen liittyvä. Muutama viikko sen jälkeen sain kirjeen, jossa kerrottiin, että työpaikka peruttiin. Hakijoita oli ollut reilut 60. Sellaista se.

Peruttiin?? Taitaa olla valetta.

Yhdessä entisessä työpaikassani kävi myös noin, joten kyllä se on mahdollista. Eri

Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät vaikuta. Lasten hankinta on kulttuurinen ilmiö. 1945 syntyi Suomessa eniten lapsia kun maa oli rutiköyhä sodan jäljiltä ja ihmiset kasvattivat vihanneksia keupungeissakin välttääkseen keripukin.

Minua jaksaa aina hämmästyttää, miten jotkut ei ymmärrä, että sotien jälkeen ei ollut ehkäisyvälineitä.

Sotien jälkeenkin oli ehkäisyvälineitä, ja ehkäisyä harrastettiin käyttämällä mm. keskeytettyä yhdyntää.

Ihmiset myös tekivät lapsia, koska halusivat lapsia - eri syistä. Jopa taloudellisista; monilapsiset perheet saivat muistaakseni raivaus- tai rakennuslainoihin helpotuksia. Lisäksi pientiloille jopa kannatti tehdä lapsia: nehän toimivat jo 7-vuotiaina apulaisina maataloudessa ja kotitalouden pyörittämisessä, pojat olivat jo 12-13 -vuotiaina kypsiä metsätöihin. Lapset ruokittiin oman tilan tuotteilla ja kansakoulussa sai vielä maksuttoman lounaan, jos oli vähävarainen, samoin vaate- ja jalkineavustusta.