Miksi nykyisin mainitaan: ”kumppani” tai ”puoliso”?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noita käyttää ne jotka kaapissa tai avoimesti. Mä puhun mun miehestä tai sitten ihan vaan nimellä

Mä puhun mun miehistä: mies ja pojat. Ne on mun miehet. Mulla on monta.

Mutta miksi pitää olla kaapissa? Onko se jotenkin jännittävämpää? 

Vierailija kirjoitti:

Nimen käyttö on hyvä myös. Ja jos kuuntelijat eivät tietäisi puolisoasi ennakolta, voisihan lisätä esim että ”Sami eli minun mieheni” tai Anu, avovaimoni”.

Ap

 

Tai Sami / Anu kumppanini. Toimii molemmissa. Ei mitään ongelmaa.

No entä jos sanoo kumppanini Rauni, menetkö aivan sekaisin :D

Sinänsä kuitenkin pisteet, että tuo epä-älyllinen trollaamisesi on saanut aikaan ihan hyvän keskustelun jossa sinun antisi on ollut lähinnä nostaa ketjua näillä nolla-tason kommenteillasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse käytän myös mieluummin näitä kumppani tyylisiä, jotenkin mies tai ukko tai äijä termit vaan on niin ... karseita.

En myöskään haluaisi itseäni kutsuttavan nainen tai muija tms.

Ehkä lapseni eivät halua olla poika ja tyttö.

Äitini ei halua olla nainen, isäni mies. Ainakaan mun mies :DD

Tuossa vastauksia.

No voi jessus että yksinkertaiset Perusasiat voi nykyihmisillä mennä vaikeiksi! Sääliks käy ei voi muuta todeta näihin tällaisiin identiteettiongelmiin.

Ap

Toisille ihmiset on yksilöitä, sulle vain sukupuolia. Herää kysymys kummasta tässä tulee olla enemmän huolissaan.

Sukupuoli on yksilön ominaisuus. Se on asia, jonka ihminen huomaa toisesta välittömästi ja jota ei unohda, kuten vaikkapa nimen ja hiusten värin voi unohtaa. Jännä, miten on olemassa paljon ihmisiä, jotka haluavat teeskennellä, että sukupuoli ei muka ole asia, joka on yksilön näkyvimpiä ominaisuuksia (toisin kuin vaikkapa nimi, koulutus, siviilisääty jne.). Ja sitten, jos ottaa tämän asian esille, aletaan huutaa siitä, että näkee ihmisen vain sukueliminä. Mutta eihän ihmisen sukupuoli käy esille housuihin kurkkaamalla, sehän käy selville heti, kun kys. ihmisen näkee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku puhuu kumppanista tai partnerista, niin oletan että asiaan liittyy jotain kummallista.

Mitä tarkalleen ottaen oletat?

 

Miksi?

 

Onko sinulle sattunut jotain?

Usein taustalta löytyy jokin poikkeava tai ongelmallinen suhtautuminen sukupuoleen.

Ei vaan yleensä ihmisillä on ihan nimet.

Nimen käyttö on itsellekin luontevin, jos kuuntelijat tietävät puolisoni nimeltä.

Nimen käyttö on hyvä myös. Ja jos kuuntelijat eivät tietäisi puolisoasi ennakolta, voisihan lisätä esim että ”Sami eli minun mieheni” tai Anu, avovaimoni”.

Ap

Mihin tarvitset tiedon, onko joku vihitty puoliso (sic) vai asutaanko vain yhdessä? Mikä sinua oikein vaivaa? Jos sanoo ”Anu, puolisoni”, tai ”Sami, kumppanini” niin mikä tieto tässä jää puuttumaan, johon sinulla mielestäsi olisi oikeus?

Se jää vaille tietoa kumpaa se alkaa iskemään ja sen elämä on pilalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin sanotaan partneri, kumppani tai puoliso, jos ei tiedä, onko joku naimisissa vai avoliitossa tai seurusteleeko. Tai jos on kysymys jostain wokeasiasta, niin pitää varoa suutaan, ettei ole seuraavaksi käräjillä.

Voisi sanoa myös: tyttöystävä, poikaystävä, naisystävä, miesystävä tms. 

Ei voi, silloinhan sukupuoli selviää. Heterosuhteet ovat toksista ja nykyään pervoja ja sopimattomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse käytän myös mieluummin näitä kumppani tyylisiä, jotenkin mies tai ukko tai äijä termit vaan on niin ... karseita.

En myöskään haluaisi itseäni kutsuttavan nainen tai muija tms.

Ehkä lapseni eivät halua olla poika ja tyttö.

Äitini ei halua olla nainen, isäni mies. Ainakaan mun mies :DD

Tuossa vastauksia.

No voi jessus että yksinkertaiset Perusasiat voi nykyihmisillä mennä vaikeiksi! Sääliks käy ei voi muuta todeta näihin tällaisiin identiteettiongelmiin.

Ap

Toisille ihmiset on yksilöitä, sulle vain sukupuolia. Herää kysymys kummasta tässä tulee olla enemmän huolissaan.

Sukupuoli on yksilön ominaisuus. Se on asia, jonka ihminen huomaa toisesta välittömästi ja jota ei unohda, kuten vaikkapa nimen ja hiusten värin voi unohtaa. Jännä, miten on olemassa paljon ihmisiä, jotka haluavat teeskennellä, että sukupuoli ei muka ole asia, joka on yksilön näkyvimpiä ominaisuuksia (toisin kuin vaikkapa nimi, koulutus, siviilisääty jne.). Ja sitten, jos ottaa tämän asian esille, aletaan huutaa siitä, että näkee ihmisen vain sukueliminä. Mutta eihän ihmisen sukupuoli käy esille housuihin kurkkaamalla, sehän käy selville heti, kun kys. ihmisen näkee.

Yleensä jo nimi riittää siihen ja ei tarvitse erikseen sanoa kuka on mies ja kuka nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimen käyttö on hyvä myös. Ja jos kuuntelijat eivät tietäisi puolisoasi ennakolta, voisihan lisätä esim että ”Sami eli minun mieheni” tai Anu, avovaimoni”.

Ap

 

Tai Sami / Anu kumppanini. Toimii molemmissa. Ei mitään ongelmaa.

No entä jos sanoo kumppanini Rauni, menetkö aivan sekaisin :D

Sinänsä kuitenkin pisteet, että tuo epä-älyllinen trollaamisesi on saanut aikaan ihan hyvän keskustelun jossa sinun antisi on ollut lähinnä nostaa ketjua näillä nolla-tason kommenteillasi.

Jep. Tästä aloituksesta tulee vanhat hyvät ajat vauva-palstalla mieleen. Kaikki tunnistivat aloituksen provoksi, mutta alkoivat silti keskustelemaan asiasta ihan järkevästi samalla kun provoaja itse yritti ölistä jotain väliin. Nykyään täällä vaan keskitytään veivaamaan trollien kanssa täysin tosikkoina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku puhuu kumppanista tai partnerista, niin oletan että asiaan liittyy jotain kummallista.

Mitä tarkalleen ottaen oletat?

 

Miksi?

 

Onko sinulle sattunut jotain?

Usein taustalta löytyy jokin poikkeava tai ongelmallinen suhtautuminen sukupuoleen.

Ei vaan yleensä ihmisillä on ihan nimet.

Nimen käyttö on itsellekin luontevin, jos kuuntelijat tietävät puolisoni nimeltä.

Nimen käyttö on hyvä myös. Ja jos kuuntelijat eivät tietäisi puolisoasi ennakolta, voisihan lisätä esim että ”Sami eli minun mieheni” tai Anu, avovaimoni”.

Ap

Mihin tarvitset tiedon, onko joku vihitty puoliso (sic) vai asutaanko vain yhdessä? Mikä sinua oikein vaivaa? Jos sanoo ”Anu, puolisoni”, tai ”Sami, kumppanini” niin mikä tieto tässä jää puuttumaan, johon sinulla mielestäsi olisi oikeus?

Se jää vaille tietoa kumpaa se alkaa iskemään ja sen elämä on pilalla.

Ja on niin uunokin ettei nimistä ymmärrä sukupuolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä ei ole kontekstissa yleensä merkitystä. Rahvas käyttää toisia termejä.

Eli jaottelu sukupuoliin on tyhmää ja vanhanaikaista, mutta muiden sosioekonomisten muuttujien perusteella saa jaotella ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen?

Ei vaan jaan informaatota mahdollisimman vähän. Paremmin minut tunteva tietää myös puolisoni nimen, joten hän kykenee tekemään valistuneen arvauksen hänen sukupuolestaan.

Kysyin siitä, että jaat ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen sen perusteella, mitä termejä he käyttävät, ja kysyin, onko se sitten ok, jos ei ole ok käyttää sukupuolittuneita termejä. Minua ei nyt kiinnosta se, millaista informaatiota muille jaat tai olet jakamatta, kysyin ihan muuta asiaa.

Kielenkäyttö korreloi ihmisen sivistys- ja koulutustason kanssa. Koulutettu ihminen käyttää huomattavasti todennäköisemmin neutraalia sanastoa. Eikä kyse ole siitä, etteivätkö kaikki samat termit osaisi ja ymmärtäisi. Mutta erilaisissa ympäristössä, missä ihmiset viettävät aikaansa, käytetään erilaista kieltä. 

En kysynyt tuotakaan. Kysyin, miten sukupuolta ilmaisevien sanojen käyttäminen on rahvaanomaista, mutta muunlaisten sosioekonomisiin muuttujiin perustuva jaottelu (rahvas - ei-rahvas) on ok. (Sukupuolihan on yksi sosioekonomisista muuttujista, mutta ilmeisesti nyt sitten jonkinlainen tabu.)

Se nyt vaan on faktaa, ettei vaikkapa yliopistolla muijitella, akoitella, äijitellä tai ukotella. Vaimo/mies ovat noihin nähden vielä kunnioittavan kuuloisia termejä.

Eli ilmeisesti et osaa vastata siihen kysymykseen, jonka kysyin, vaikka kysyin sen uudelleen? 

Jos et osaa vetää suoraa johtopäätöstä tuosta, mene opiskelemaan vähän lisää.

Ei se liipannut läheltäkään sitä asiaa, jota kysyin. Yritetään vielä kerran:

Miksi on junttia tyypitellä ihmisiä yhden sosio-ekonomisrn muuttujan mukaan, kun muuttuja on sukupuoli? Miksi ei ole junttia tyypitellä ihmisiä muiden sosio-ekonomisten muuttujien mukaan (yhteiskuntaluokka, koulutustaso) ja nimitellä heitä vaikkapa rahvaaksi?

Mistä olet saanut päähäsi että puhuttelen elävässä elämässä rahvasta rahvaana. Pitäydyn livenä kommentoimasta toisten koulutusta millään tavalla. Tekemäni johtopäätökset pysyvät tiukasti oman pään sisällä, koska en ole mikään moottoriturpa. Vaikutat autistiselta jankkaajalta. 

En kysynyt elävästä elämästä mitään. Mulle riittää ihan tuo, miten puhut muista ihmisistä täällä. Kyse on siis kohdallasi ulkokultaisuudesta: kun on muotia häivyttää sukupuolta, teet sen ryhmäpaineesta johtuen. Kuitenkin voit toisesta suupielestä puhua leimaavasti muista ihmisistä samalla kuin kertaat liturgiaa sukupuolineutraaliuden tärkeydestä. Ja jos joku ihminen esittää kysymyksiä narratiivistasi, tulee lisää haukkumista. Mutta ei mielestäsi kuitenkaan rahvaanomaista, toisin kuin käyttää sellaisia sanoja kuin vaimo tai mies?

Mikä pointta olisi anonyymiudessa, jos pitää editoida itseä? Ei sinulla ole aavistustakaan kenen ajatuksia luet. Rahvaanomaisuus ei ole synti, mutta kyllä sen jokainen tunnistaa.

Ainakin anonyymius paljastaa tuollaisen ulkokultaisen ajattelun, jota tuot kirjoituksissasi esille. Ei minulla olekaan aavistusta (tai mielenkiintoa), kuka olet, kunhan nyt vain ihmettelin tuota halua olla neutraali sukupuolen suhteen, koska yliopistollakin ollaan, mutta leimaava puute on ok. Ihmettelen myös, miksi et keskity argumentoimaan näkemyksiäsi, vaan alat keksimään minulle neuropsykologisia diagnooseja vain siksi, että et ymmärtänyt kysymystäni tai et lukenut viestiäni kunnolla. Tulee vaikutelma, että sivistys on sulle sitä, että tehdään niin kuin muutkin (eli ei yliopistolla hengaillessa käytetä sukupuolittavia termejä), mutta älyllinen kiinnostus asioihin loppuu sitten siihen. 

Olen neutraali muidenkin asioiden suhteen, koska tapanani ei ole olla totuuden torvi. Anonyymina voi tehdä kuitenkin yhteiskunnallisia huomioita, mitkä eivät edes tule kenellekään yllätyksenä. Olisi tekopyhää väittää muuta.

"Olen neutraali muidenkin asioiden suhteen, koska tapanani ei ole olla totuuden torvi. Anonyymina voi tehdä kuitenkin yhteiskunnallisia huomioita, mitkä eivät edes tule kenellekään yllätyksenä. Olisi tekopyhää väittää muuta."

 

Niin. Mutta mielestäni sivistynyttä on se, että myös ymmärtää sitä, mitä sanojen käytön takana on. Ja jos on eri mieltä sanojen käyttämisestä, valitsee sitten toisin sen perusteella, mitä ajattelee. Se, että tekee niin kuin muutkin, ei ole mikään osoitus sivistymisestä.

Sanon mieluummin vähemmän kuin enemmän, joten neutraalit termit istuvat suuhuni erinomaisesti. Takana ei ole mitään ideologiaa, vaan valinta kommunikointityylien välillä.  Uskon, että moni muu ajattelee samoin puhuessaan asioista neutraalisti. Jos haluaa seurata värikästä kielenkäyttöä, aina voi avata television ja kuunnella eduskunnan kyselytunteja.

"Yleensä jo nimi riittää siihen ja ei tarvitse erikseen sanoa kuka on mies ja kuka nainen."
 

Jos vain näet ihmisen, et tiedä hänen nimeään, mutta tiedät, kumpaa sukupuolta hän on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noita käyttää ne jotka kaapissa tai avoimesti. Mä puhun mun miehestä tai sitten ihan vaan nimellä

Mä puhun mun miehistä: mies ja pojat. Ne on mun miehet. Mulla on monta.

Mutta miksi pitää olla kaapissa? Onko se jotenkin jännittävämpää? 

En ole kaapissa. Mulla mies ja aikuisia poikalapsia, jotka on myös jo miehiä. Eli monta miestä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä ei ole kontekstissa yleensä merkitystä. Rahvas käyttää toisia termejä.

Eli jaottelu sukupuoliin on tyhmää ja vanhanaikaista, mutta muiden sosioekonomisten muuttujien perusteella saa jaotella ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen?

Ei vaan jaan informaatota mahdollisimman vähän. Paremmin minut tunteva tietää myös puolisoni nimen, joten hän kykenee tekemään valistuneen arvauksen hänen sukupuolestaan.

Kysyin siitä, että jaat ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen sen perusteella, mitä termejä he käyttävät, ja kysyin, onko se sitten ok, jos ei ole ok käyttää sukupuolittuneita termejä. Minua ei nyt kiinnosta se, millaista informaatiota muille jaat tai olet jakamatta, kysyin ihan muuta asiaa.

Kielenkäyttö korreloi ihmisen sivistys- ja koulutustason kanssa. Koulutettu ihminen käyttää huomattavasti todennäköisemmin neutraalia sanastoa. Eikä kyse ole siitä, etteivätkö kaikki samat termit osaisi ja ymmärtäisi. Mutta erilaisissa ympäristössä, missä ihmiset viettävät aikaansa, käytetään erilaista kieltä. 

En kysynyt tuotakaan. Kysyin, miten sukupuolta ilmaisevien sanojen käyttäminen on rahvaanomaista, mutta muunlaisten sosioekonomisiin muuttujiin perustuva jaottelu (rahvas - ei-rahvas) on ok. (Sukupuolihan on yksi sosioekonomisista muuttujista, mutta ilmeisesti nyt sitten jonkinlainen tabu.)

Se nyt vaan on faktaa, ettei vaikkapa yliopistolla muijitella, akoitella, äijitellä tai ukotella. Vaimo/mies ovat noihin nähden vielä kunnioittavan kuuloisia termejä.

Eli ilmeisesti et osaa vastata siihen kysymykseen, jonka kysyin, vaikka kysyin sen uudelleen? 

Jos et osaa vetää suoraa johtopäätöstä tuosta, mene opiskelemaan vähän lisää.

Ei se liipannut läheltäkään sitä asiaa, jota kysyin. Yritetään vielä kerran:

Miksi on junttia tyypitellä ihmisiä yhden sosio-ekonomisrn muuttujan mukaan, kun muuttuja on sukupuoli? Miksi ei ole junttia tyypitellä ihmisiä muiden sosio-ekonomisten muuttujien mukaan (yhteiskuntaluokka, koulutustaso) ja nimitellä heitä vaikkapa rahvaaksi?

Mistä olet saanut päähäsi että puhuttelen elävässä elämässä rahvasta rahvaana. Pitäydyn livenä kommentoimasta toisten koulutusta millään tavalla. Tekemäni johtopäätökset pysyvät tiukasti oman pään sisällä, koska en ole mikään moottoriturpa. Vaikutat autistiselta jankkaajalta. 

En kysynyt elävästä elämästä mitään. Mulle riittää ihan tuo, miten puhut muista ihmisistä täällä. Kyse on siis kohdallasi ulkokultaisuudesta: kun on muotia häivyttää sukupuolta, teet sen ryhmäpaineesta johtuen. Kuitenkin voit toisesta suupielestä puhua leimaavasti muista ihmisistä samalla kuin kertaat liturgiaa sukupuolineutraaliuden tärkeydestä. Ja jos joku ihminen esittää kysymyksiä narratiivistasi, tulee lisää haukkumista. Mutta ei mielestäsi kuitenkaan rahvaanomaista, toisin kuin käyttää sellaisia sanoja kuin vaimo tai mies?

Mikä pointta olisi anonyymiudessa, jos pitää editoida itseä? Ei sinulla ole aavistustakaan kenen ajatuksia luet. Rahvaanomaisuus ei ole synti, mutta kyllä sen jokainen tunnistaa.

Ainakin anonyymius paljastaa tuollaisen ulkokultaisen ajattelun, jota tuot kirjoituksissasi esille. Ei minulla olekaan aavistusta (tai mielenkiintoa), kuka olet, kunhan nyt vain ihmettelin tuota halua olla neutraali sukupuolen suhteen, koska yliopistollakin ollaan, mutta leimaava puute on ok. Ihmettelen myös, miksi et keskity argumentoimaan näkemyksiäsi, vaan alat keksimään minulle neuropsykologisia diagnooseja vain siksi, että et ymmärtänyt kysymystäni tai et lukenut viestiäni kunnolla. Tulee vaikutelma, että sivistys on sulle sitä, että tehdään niin kuin muutkin (eli ei yliopistolla hengaillessa käytetä sukupuolittavia termejä), mutta älyllinen kiinnostus asioihin loppuu sitten siihen. 

Olen neutraali muidenkin asioiden suhteen, koska tapanani ei ole olla totuuden torvi. Anonyymina voi tehdä kuitenkin yhteiskunnallisia huomioita, mitkä eivät edes tule kenellekään yllätyksenä. Olisi tekopyhää väittää muuta.

"Olen neutraali muidenkin asioiden suhteen, koska tapanani ei ole olla totuuden torvi. Anonyymina voi tehdä kuitenkin yhteiskunnallisia huomioita, mitkä eivät edes tule kenellekään yllätyksenä. Olisi tekopyhää väittää muuta."

 

Niin. Mutta mielestäni sivistynyttä on se, että myös ymmärtää sitä, mitä sanojen käytön takana on. Ja jos on eri mieltä sanojen käyttämisestä, valitsee sitten toisin sen perusteella, mitä ajattelee. Se, että tekee niin kuin muutkin, ei ole mikään osoitus sivistymisestä.

Sanon mieluummin vähemmän kuin enemmän, joten neutraalit termit istuvat suuhuni erinomaisesti. Takana ei ole mitään ideologiaa, vaan valinta kommunikointityylien välillä.  Uskon, että moni muu ajattelee samoin puhuessaan asioista neutraalisti. Jos haluaa seurata värikästä kielenkäyttöä, aina voi avata television ja kuunnella eduskunnan kyselytunteja.

Kun aloitimme keskustelun, lähdit siitä, mitä sivistyneissä piireissä, esim. yliopistolla kuulee, et siitä, mitä itse ajattelet.

Vierailija kirjoitti:

"Yleensä jo nimi riittää siihen ja ei tarvitse erikseen sanoa kuka on mies ja kuka nainen."
 

Jos vain näet ihmisen, et tiedä hänen nimeään, mutta tiedät, kumpaa sukupuolta hän on.

Joskus luulee väärin. Ei aina näe. Et ole nähnyt kaikkia maailman ihmisiä jotta voisit edes välittää noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä ei ole kontekstissa yleensä merkitystä. Rahvas käyttää toisia termejä.

Eli jaottelu sukupuoliin on tyhmää ja vanhanaikaista, mutta muiden sosioekonomisten muuttujien perusteella saa jaotella ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen?

Ei vaan jaan informaatota mahdollisimman vähän. Paremmin minut tunteva tietää myös puolisoni nimen, joten hän kykenee tekemään valistuneen arvauksen hänen sukupuolestaan.

Kysyin siitä, että jaat ihmiset rahvaaseen ja parempaan väkeen sen perusteella, mitä termejä he käyttävät, ja kysyin, onko se sitten ok, jos ei ole ok käyttää sukupuolittuneita termejä. Minua ei nyt kiinnosta se, millaista informaatiota muille jaat tai olet jakamatta, kysyin ihan muuta asiaa.

Kielenkäyttö korreloi ihmisen sivistys- ja koulutustason kanssa. Koulutettu ihminen käyttää huomattavasti todennäköisemmin neutraalia sanastoa. Eikä kyse ole siitä, etteivätkö kaikki samat termit osaisi ja ymmärtäisi. Mutta erilaisissa ympäristössä, missä ihmiset viettävät aikaansa, käytetään erilaista kieltä. 

En kysynyt tuotakaan. Kysyin, miten sukupuolta ilmaisevien sanojen käyttäminen on rahvaanomaista, mutta muunlaisten sosioekonomisiin muuttujiin perustuva jaottelu (rahvas - ei-rahvas) on ok. (Sukupuolihan on yksi sosioekonomisista muuttujista, mutta ilmeisesti nyt sitten jonkinlainen tabu.)

Se nyt vaan on faktaa, ettei vaikkapa yliopistolla muijitella, akoitella, äijitellä tai ukotella. Vaimo/mies ovat noihin nähden vielä kunnioittavan kuuloisia termejä.

Eli ilmeisesti et osaa vastata siihen kysymykseen, jonka kysyin, vaikka kysyin sen uudelleen? 

Jos et osaa vetää suoraa johtopäätöstä tuosta, mene opiskelemaan vähän lisää.

Ei se liipannut läheltäkään sitä asiaa, jota kysyin. Yritetään vielä kerran:

Miksi on junttia tyypitellä ihmisiä yhden sosio-ekonomisrn muuttujan mukaan, kun muuttuja on sukupuoli? Miksi ei ole junttia tyypitellä ihmisiä muiden sosio-ekonomisten muuttujien mukaan (yhteiskuntaluokka, koulutustaso) ja nimitellä heitä vaikkapa rahvaaksi?

Mistä olet saanut päähäsi että puhuttelen elävässä elämässä rahvasta rahvaana. Pitäydyn livenä kommentoimasta toisten koulutusta millään tavalla. Tekemäni johtopäätökset pysyvät tiukasti oman pään sisällä, koska en ole mikään moottoriturpa. Vaikutat autistiselta jankkaajalta. 

En kysynyt elävästä elämästä mitään. Mulle riittää ihan tuo, miten puhut muista ihmisistä täällä. Kyse on siis kohdallasi ulkokultaisuudesta: kun on muotia häivyttää sukupuolta, teet sen ryhmäpaineesta johtuen. Kuitenkin voit toisesta suupielestä puhua leimaavasti muista ihmisistä samalla kuin kertaat liturgiaa sukupuolineutraaliuden tärkeydestä. Ja jos joku ihminen esittää kysymyksiä narratiivistasi, tulee lisää haukkumista. Mutta ei mielestäsi kuitenkaan rahvaanomaista, toisin kuin käyttää sellaisia sanoja kuin vaimo tai mies?

Mikä pointta olisi anonyymiudessa, jos pitää editoida itseä? Ei sinulla ole aavistustakaan kenen ajatuksia luet. Rahvaanomaisuus ei ole synti, mutta kyllä sen jokainen tunnistaa.

Ainakin anonyymius paljastaa tuollaisen ulkokultaisen ajattelun, jota tuot kirjoituksissasi esille. Ei minulla olekaan aavistusta (tai mielenkiintoa), kuka olet, kunhan nyt vain ihmettelin tuota halua olla neutraali sukupuolen suhteen, koska yliopistollakin ollaan, mutta leimaava puute on ok. Ihmettelen myös, miksi et keskity argumentoimaan näkemyksiäsi, vaan alat keksimään minulle neuropsykologisia diagnooseja vain siksi, että et ymmärtänyt kysymystäni tai et lukenut viestiäni kunnolla. Tulee vaikutelma, että sivistys on sulle sitä, että tehdään niin kuin muutkin (eli ei yliopistolla hengaillessa käytetä sukupuolittavia termejä), mutta älyllinen kiinnostus asioihin loppuu sitten siihen. 

Olen neutraali muidenkin asioiden suhteen, koska tapanani ei ole olla totuuden torvi. Anonyymina voi tehdä kuitenkin yhteiskunnallisia huomioita, mitkä eivät edes tule kenellekään yllätyksenä. Olisi tekopyhää väittää muuta.

"Olen neutraali muidenkin asioiden suhteen, koska tapanani ei ole olla totuuden torvi. Anonyymina voi tehdä kuitenkin yhteiskunnallisia huomioita, mitkä eivät edes tule kenellekään yllätyksenä. Olisi tekopyhää väittää muuta."

 

Niin. Mutta mielestäni sivistynyttä on se, että myös ymmärtää sitä, mitä sanojen käytön takana on. Ja jos on eri mieltä sanojen käyttämisestä, valitsee sitten toisin sen perusteella, mitä ajattelee. Se, että tekee niin kuin muutkin, ei ole mikään osoitus sivistymisestä.

Sanon mieluummin vähemmän kuin enemmän, joten neutraalit termit istuvat suuhuni erinomaisesti. Takana ei ole mitään ideologiaa, vaan valinta kommunikointityylien välillä.  Uskon, että moni muu ajattelee samoin puhuessaan asioista neutraalisti. Jos haluaa seurata värikästä kielenkäyttöä, aina voi avata television ja kuunnella eduskunnan kyselytunteja.

Kun aloitimme keskustelun, lähdit siitä, mitä sivistyneissä piireissä, esim. yliopistolla kuulee, et siitä, mitä itse ajattelet.

Tiedemaailmassa yleensä puhutaan neutraalisti. Ainakin jos humanistinen tiedekunta sijaitsee toisella kampuksella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimen käyttö on hyvä myös. Ja jos kuuntelijat eivät tietäisi puolisoasi ennakolta, voisihan lisätä esim että ”Sami eli minun mieheni” tai Anu, avovaimoni”.

Ap

 

Tai Sami / Anu kumppanini. Toimii molemmissa. Ei mitään ongelmaa.

No entä jos sanoo kumppanini Rauni, menetkö aivan sekaisin :D

Sinänsä kuitenkin pisteet, että tuo epä-älyllinen trollaamisesi on saanut aikaan ihan hyvän keskustelun jossa sinun antisi on ollut lähinnä nostaa ketjua näillä nolla-tason kommenteillasi.

En mene sekaisin, mulle yksi paskan maku onko hän mies vai nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoliso on ihan käypä termi silloin, kun ei syystä tai toisesta halua tarkentaa sukupuolta tai suhteen laatua. 

Minkä takia hetero ei haluaisi ilmaista puolisonsa sukupuolta? Outoa.

Miksi heterolla olisi tarve ilmaista puolison sukupuoli?

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mies on siinä (avio)mies mutta nainen ei ole (avio)nainen vaan vaimo?

Vakiintuneita termejä, näitähän on kielessä kuin kielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimen käyttö on hyvä myös. Ja jos kuuntelijat eivät tietäisi puolisoasi ennakolta, voisihan lisätä esim että ”Sami eli minun mieheni” tai Anu, avovaimoni”.

Ap

 

Tai Sami / Anu kumppanini. Toimii molemmissa. Ei mitään ongelmaa.

Paitsi jos Sami on vaimo ja Anu mies.

Monet ovat aivan sekaisin näissä sukupuoliasioissa nykyään. O tempora o mores.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoliso on ihan käypä termi silloin, kun ei syystä tai toisesta halua tarkentaa sukupuolta tai suhteen laatua. 

Minkä takia hetero ei haluaisi ilmaista puolisonsa sukupuolta? Outoa.

Miksi heterolla olisi tarve ilmaista puolison sukupuoli?

Ei sillä olekaan mitään tekemistä suuntautumisen kanssa. Homot voivat sanoa suhteessa että toinen on mies ja toinen on vaimo. Heterot voivat sanoa myös mies ja vaimo. Tai molemmat voivat sanoa kumppanit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse käytän myös mieluummin näitä kumppani tyylisiä, jotenkin mies tai ukko tai äijä termit vaan on niin ... karseita.

En myöskään haluaisi itseäni kutsuttavan nainen tai muija tms.

Ehkä lapseni eivät halua olla poika ja tyttö.

Äitini ei halua olla nainen, isäni mies. Ainakaan mun mies :DD

Tuossa vastauksia.

No voi jessus että yksinkertaiset Perusasiat voi nykyihmisillä mennä vaikeiksi! Sääliks käy ei voi muuta todeta näihin tällaisiin identiteettiongelmiin.

Ap

Toisille ihmiset on yksilöitä, sulle vain sukupuolia. Herää kysymys kummasta tässä tulee olla enemmän huolissaan.

Sukupuoli on yksilön ominaisuus. Se on asia, jonka ihminen huomaa toisesta välittömästi ja jota ei unohda, kuten vaikkapa nimen ja hiusten värin voi unohtaa. Jännä, miten on olemassa paljon ihmisiä, jotka haluavat teeskennellä, että sukupuoli ei muka ole asia, joka on yksilön näkyvimpiä ominaisuuksia (toisin kuin vaikkapa nimi, koulutus, siviilisääty jne.). Ja sitten, jos ottaa tämän asian esille, aletaan huutaa siitä, että näkee ihmisen vain sukueliminä. Mutta eihän ihmisen sukupuoli käy esille housuihin kurkkaamalla, sehän käy selville heti, kun kys. ihmisen näkee.

Lasten päiväkodin vanhemmistakaan en juuri ketään nimeltä tunne, mutta yleensä ihmiset jäävät mieleen juuri noin, että sen ja sen isä tai sen ja sen äiti. Eli sukupuolen perusteella. Aivan normaalia.

-Eri