Mies on vihainen, kun en suostu muuttamaan hänen töittensä perässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tota. Olikos tämäkin nyt vain provo? Koska en löytänyt syytä miksi mies ei voisi yksin muuttaa ainakin aluksi? Jos työ on hänelle tärkeä ja perheelle se sopisi. 

 

Älkääkä nyt vain väittäkö että kovan luokan työtarjouksia vastaanottava mies ei osaisi /jaksaisi pestä kalsareitaan tai tehdä voileipäänsä itse. Sitten menee ketjulta loppukin uskottavuus.

Kesä olis kuitenkin lasten kannalta paras aika muuttaa, kun pääsisivät syksyllä aloittamaan uudessa luokassa. Ja tämä vuosi parempi kuin ensi vuosi, koska lapset eivät vielä ole murrosiässä. 

Entinen asunto pitää myydä viikossa ja uusi ostaa seuraavassa. Pikkuisen tulee kiire.

Miksi noin vaikeaksi tekisit asiat? Useimmat saisivat asiat hoidettua järkevästi. Ei tarvi myydä viikossa, ei ostaa viikossa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei yllätä että mies ajattelee perheensä parasta mutta kusipäinen itsekäs nainen vain itseään, kavereitaan ja harrastuksiaan.

Lapsiaan hän ajattelee, eikä itseään.

Ihan itseään ajattelee. Lapsille muutto on paljon pienempi ongelma kuin vanhempien rikkoutuneet välit ja äidin itsekkyys. 

No amen. Muutto ei edes ole mikään ongelma lapsille silloin kun perheenä muutetaan. Yksikään lapsi ei aikuisena manaa muuttoja, sitä kyllä todellakin, jos vanhempi masentuu tai katkeroituu toisen vanhemman vuoksi. 

Todellakin manaa. Ystäväni perhe muutti useamman sadan kilometrin päähän isän työn perässä, kun ystäväni oli 10. Hänellä on aina ollut vaikeuksia saada ystäviä (näkyvä kehityshäiriö ja aika ujo tyyppi kyseessä), ja tuo muutto sinetöi hänen yksinäisyytensä aikuisikään asti. Jo muodostetut ystävyyssuhteet 90% viilenivät ja katkesivat, uusia ystäviä ei pienemmästä kaupungistä löytynyt.

On julmaa repiä lapsi tai teini uuteen elämään jonkun hikisen työtarjouksen takia.

Olivatko AP:n lapset erityislapsia?

Me muutettiin muutamaksi vuodeksi ulkomaille miehen työn takia. Alussa esikoinen ei olisi halunnut muuttaa, mutta kun kaverit ja poikaystävä pääsivät käymään, kokemus oli erinomainen koko perheelle. Lapset saivat kokemusta uudesta kulttuurista, kielitaitoa, itseluottamusta, perheenä hitsauduttiin yhteen ja saatiin hienoja kokemuksia. Kaikki tämä säteilee edelleenkin hyvää meille.

Ja joo Espoosta lähdettiin ja sinne palattiin.

Muutaman sadan kilometrin päähän muuttaminen Suomen sisällä ei ole samanlainen elämys vaikka siinä oppisi puhumaan eri murteella.

Tämä.

Eikä se ulkomaille muuttaminenkaan aina ole mikää suuri elämys lapselle. Sukulaisperhe muutti vuodeksi rapakon taakse, hekin isän työkomennuksen takia. Poika aloitti ekaluokan jenkeissä, eikä saanut ystäviä. Ei ollut ihan yksinkään, mutta jo ihan alun kielimuurin takia oli omien sanojensa mukaan yksinäinen.

Suomeen palattuaan aloitti tokaluokan, ja siellähän oli kaveriklikit jo muodostettu. Kesti aika kauan että hän pääsi ns. porukoihin mukaan. Onneksi pääsi lopulta.

Summa summarum: kovin paljon hyötyä ei tuosta vuoden muutosta hänelle ollut. Kielitaito toki oli muita ikäisiään parempi Suomeen paluun jälkeen, mutta nopeastihan muut ottivat siinäkin kiinni.

Eihän vanha eskarikaveri vuodessa mihinkään unohdu.

Jo vain unohtuu, etenkin kun jatkaa eri kouluun.

Esimerkkitapauksessahan oli vuoden piipahdus muualla.

Niin, siten että koulun aloitus sijoittuu siihen muuttoon. Muilla elämä jatkuu täällä Suomessa normaalisti. Ei täällä kaverit odota että koska yksi tulee takaisin.

Eri mieltä tästä. Sitä tapahtuu meillä päin kaiken aikaa, että perheet on jonkin aikaa muualla ja tulee takaisin, ja kaverit kyllä muistaa ja ottaa joukkoon.  Meidän jokaisella nyt jo aikuisella ja perheellisellä lapsella on edelleen ystäviä eskarista ja alaluokilta, 

Seuraavaksi tietty todetaan että mutku nämä tulevatkin muualta. Voi hohhoijaa...

Lisään vielä, että Espoossa kielimuuri ei estä ystävystymästä muiden kanssa. 

Ketju kuvaa enemmän siihen osallistuvia ihmisiä kuin ihmisiä ylipäätään. Tämän kirjoittajille uusi on kauhistus, he eivät pysty ottamaan kontaktia muihin ihmisiin, ja kaikki näyttää muutenkin olevan kauhean rajoittunutta ja tuskaisaa. Onnea vaan valitsemallanne tiellä. Samanlaisia taitaa kasvaa ap:n lapsista 😆

Vierailija kirjoitti:

Mies on asiantuntija, yksi harvoista. Tekee kyllä vaan laskelmia tietokoneella. Voisi tehdä etänä, mutta työhön sisältyy paljon moraaliseettistä pohdintaa, joka käydään työryhmän kanssa aina kasvotusten. 

Joku täällä jo arvasi, että keskisuomessa ollaan. Kaikki lapset hevosurheilijoita, yhdellä taitaa jääkiekko viedä voiton. 

Miehen ongelma on siinä, että hän ei halua etäsuhdetta. Se ei tue häntä. Työnsä on vaativaa ja tarvitsee tukevan ja varman tukiverkon, eli perheen. 

En ole kysynyt lapsilta, mutta vähän veikkaan, että vastaus on kaikilla EI MUUTETA. 

Mutta mies ei anna ikinä anteeksi, epäilen. 

ap. 

Kolmen lapsen isänä en oikein ymmärrä miestäsi. Kyllä lapset ja perhe on etusijalla. Etätöinä vaan jos haluaa ottaa työn vastaan ja joku pieni asunto missä voi  sittem viettää aikaa kun tarvii toimistolla käydä.

Jos vaikka miehesi muuttaisi Espooseen ensin yksin puoleksi vuodeksi ja jos se työpaikka on  niin hyvä kuin annat ymmärtää niin muuttakaa ihmeessä kunhan ette mihinkään Kirstinmäen slummiin. Voi olla hyvä muutös ja on siellä hyviä koulujakin ja paljon harrastuksia

Se työpaikka voi lähteä alta tai mies voi todeta, ettei viihtynytkään. Jos työtarjous on ”liian hyvä”, niin siinä voi olla jotain vikaa mitä ei haastattelussa kerrottu. 

Älkää nyt suin päin muuttako koko perhe.  Voi olla ettei työpaikka ookkaan hyvä.  Tai muuten ette siellä päin viihdy.

Pikku asunto miehelle työnsä läheltä. Viikonlopun matkakustannukset voi vähentää verotuksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tota. Olikos tämäkin nyt vain provo? Koska en löytänyt syytä miksi mies ei voisi yksin muuttaa ainakin aluksi? Jos työ on hänelle tärkeä ja perheelle se sopisi. 

 

Älkääkä nyt vain väittäkö että kovan luokan työtarjouksia vastaanottava mies ei osaisi /jaksaisi pestä kalsareitaan tai tehdä voileipäänsä itse. Sitten menee ketjulta loppukin uskottavuus.

Kesä olis kuitenkin lasten kannalta paras aika muuttaa, kun pääsisivät syksyllä aloittamaan uudessa luokassa. Ja tämä vuosi parempi kuin ensi vuosi, koska lapset eivät vielä ole murrosiässä. 

Entinen asunto pitää myydä viikossa ja uusi ostaa seuraavassa. Pikkuisen tulee kiire.

Miksi noin vaikeaksi tekisit asiat? Useimmat saisivat asiat hoidettua järkevästi. Ei tarvi myydä viikossa, ei ostaa viikossa. 

Mieshän haluaa perheen heti mukaansa ja kun lapset aloittavat siellä syksyllä koulun, he tarvitsevat aikaa tutustua uuteen ympäristöön. Muuten siinä on muutto toisen perään, kunnes löytyy kaikille mieleinen koti.

Vierailija kirjoitti:

Naisen katkeroituminen on sinusta ihan ok? Nainen voi vastentahtoisesti muuttaessaan katkeroitua, kun viettää arkea ilman työtä ja ystäviä

Se on kuule ihan omasta asenteesta kiinni. Voi valita pitääkö kiinni omasta tahdosta vai suostuuko kokemaan jotain uutta ja tukemaan puolisoa ja perhettä. Itse en arvosta ap: n asennetta pätkääkään.  Hän ajattelee vain itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi vaan ap, mutta pian teidän kerrostaloasunto siellä keskisessä Suomessa on arvoton. Jos sen vielä nyt voisi myydä, niin tee se. Mun vanhemmat eivät haluneet muuttaa teollisuuspaikkakunnalta saman firman toiseen paikkaan ja nyt viisi vuotta myöhemmin ei asunto mene millään kaupaksi ja pitää kuitenkin muuttaa, koska on vielä aikaa eläkeikään ja loputkin firmat lopettaa. Koko kaupunki kuolee.

Miten sinun asunnon arvo on kehittynyt? Asutko Helsingin vai Espoon keskustassa?

En ole edellinen mutta mulla on okt yhdessä Espoon viidestä keskuksesta 10 min Helsingin keskustasta. Pelkän tontin arvo on 500 k€.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen katkeroituminen on sinusta ihan ok? Nainen voi vastentahtoisesti muuttaessaan katkeroitua, kun viettää arkea ilman työtä ja ystäviä

Se on kuule ihan omasta asenteesta kiinni. Voi valita pitääkö kiinni omasta tahdosta vai suostuuko kokemaan jotain uutta ja tukemaan puolisoa ja perhettä. Itse en arvosta ap: n asennetta pätkääkään.  Hän ajattelee vain itseään.

Mies voi järjestää muuton perheelle helpoksi, hän hoitaa kaiken valmiiksi asuntoa, muuttoa ja lasten harrastusryhmiä sekä kouluja myöten. Asuinalueen etsiminen voi olla työlästä, mutta kyllähän fiksu mies sen selvittää hetkessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään voi saavuttaa ilman vaivannäköä. Pakkaahan kimpsusi ja lähde menee sinne Espooseen. Tottakai sinä olet miehesi tukena ja tartutte hyvään työtarjoukseen.

Eihän se noin mene, jos ap ja lapset ovat tyytyväisiä tilanteeseen nyt. Mies ilmeisesti on omin päin hakenut töitä ja saanut ja nyt vaatii koko perhettä mullistamaan elämän. 

 

Ap ei mitenkään kiellä miestä toteuttamasta työpaikan vaihtoa eli voi sanoa, että on todella sopeutuvainen ja ymmärtäväinen puoliso. Hänen ei kuitenkaan ole pakko muuttaa. Muutto ja verkostojen luominen sekä vanhoihin ystäviin yhteydenpito on työlästä ja kaikki voi mennä pieleen. 

Kyllä se laitetaan nyt menemään. Kamat kasaan ja hopi, hopi. Hyviä työpaikkoja löytyy vain harvoin jos silloinkaan.

Lol. Hyvälle tekijälle löytyy hyviä paikkoja tuon tuosta.

Ei välttämättä kovin pitkään jos tarjoukset torjuu. Sana kiertää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään voi saavuttaa ilman vaivannäköä. Pakkaahan kimpsusi ja lähde menee sinne Espooseen. Tottakai sinä olet miehesi tukena ja tartutte hyvään työtarjoukseen.

Eihän se noin mene, jos ap ja lapset ovat tyytyväisiä tilanteeseen nyt. Mies ilmeisesti on omin päin hakenut töitä ja saanut ja nyt vaatii koko perhettä mullistamaan elämän. 

 

Ap ei mitenkään kiellä miestä toteuttamasta työpaikan vaihtoa eli voi sanoa, että on todella sopeutuvainen ja ymmärtäväinen puoliso. Hänen ei kuitenkaan ole pakko muuttaa. Muutto ja verkostojen luominen sekä vanhoihin ystäviin yhteydenpito on työlästä ja kaikki voi mennä pieleen. 

Kyllä se laitetaan nyt menemään. Kamat kasaan ja hopi, hopi. Hyviä työpaikkoja löytyy vain harvoin jos silloinkaan.

Lol. Hyvälle tekijälle löytyy hyviä paikkoja tuon tuosta.

Ei välttämättä kovin pitkään jos tarjoukset torjuu. Sana kiertää.

Miksi mies torjuisi hyvän työtarjouksen, jos se täyttää kaikki hänen toiveensa?

Esbo & Vanda - lesbo & panda

Vierailija kirjoitti:

Mies on asiantuntija, yksi harvoista. Tekee kyllä vaan laskelmia tietokoneella. Voisi tehdä etänä, mutta työhön sisältyy paljon moraaliseettistä pohdintaa, joka käydään työryhmän kanssa aina kasvotusten. 

Joku täällä jo arvasi, että keskisuomessa ollaan. Kaikki lapset hevosurheilijoita, yhdellä taitaa jääkiekko viedä voiton. 

Miehen ongelma on siinä, että hän ei halua etäsuhdetta. Se ei tue häntä. Työnsä on vaativaa ja tarvitsee tukevan ja varman tukiverkon, eli perheen. 

En ole kysynyt lapsilta, mutta vähän veikkaan, että vastaus on kaikilla EI MUUTETA. 

Mutta mies ei anna ikinä anteeksi, epäilen. 

ap. 

Keski-Suomea ei tarvinnut arvata kun se oli aloituksessa. Laskelmat tietokoneella, hevosurheilu ja moraaliseettistä pohdintaa tekevä mies kertoo kreisipersönin comebackista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä näillä eväillä Suomea nousuun saa, jos pätevää työvoimaa ei saa töihin kun rouwa kieltää.

Miestä ei ole kielletty, ap ei vain ole siirtymässä Espooseen. Ap jopa on valmis hoitamaan lapset yksin, mutta mies vinkuu, ettei häntä tueta :D

Mies vinkuu aiheesta, eihän häntä tueta. Miten kävi lupaukselle myötä- ja vastoinkäymisissä tukemisesta? Yhtä köyttä vetäminen ja kompromissit on olennainen osa perhe-elämää.

Onko pakko muuttaa just sinne Espooseen vaikka työt on siellä? Monet pkseutulaiset (ml. Myös meidän perhe) itsekin muuttavat ympäryskuntiin, missä rauhallisempaa ja meno muistuttaa sitä millainen suomi oli vielä muutama vuosikymmen sitten, jos ymmärrätte mitä tarkoitan.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään voi saavuttaa ilman vaivannäköä. Pakkaahan kimpsusi ja lähde menee sinne Espooseen. Tottakai sinä olet miehesi tukena ja tartutte hyvään työtarjoukseen.

Eihän se noin mene, jos ap ja lapset ovat tyytyväisiä tilanteeseen nyt. Mies ilmeisesti on omin päin hakenut töitä ja saanut ja nyt vaatii koko perhettä mullistamaan elämän. 

 

Ap ei mitenkään kiellä miestä toteuttamasta työpaikan vaihtoa eli voi sanoa, että on todella sopeutuvainen ja ymmärtäväinen puoliso. Hänen ei kuitenkaan ole pakko muuttaa. Muutto ja verkostojen luominen sekä vanhoihin ystäviin yhteydenpito on työlästä ja kaikki voi mennä pieleen. 

Kyllä se laitetaan nyt menemään. Kamat kasaan ja hopi, hopi. Hyviä työpaikkoja löytyy vain harvoin jos silloinkaan.

Lol. Hyvälle tekijälle löytyy hyviä paikkoja tuon tuosta.

Ei välttämättä kovin pitkään jos tarjoukset torjuu. Sana kiertää.

Miksi mies torjuisi hyvän työtarjouksen, jos se täyttää kaikki hänen toiveensa?

Koska vaimo ei suostu. Niin kuin nytkin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Suomessa ollaan edelleen niin rajoittuneita, rohkeus, heittäytyminen ja uuden kokemisen tavoittelu puuttuu.

Itse aikanaan lapsena muutin kaupunkia ja koulua joka vuosi perheeni mukana. Ei haitannut, päinvastoin oli mukavaa saada aloittaa aina alusta.

Omat lapsemme irroitimme myös ns. juuriltaan ja muutimme kokonaan toiseen maahan, ilman ongelmia. He olivat AP:n lasten ikäisiä. Ilmeisesti olimme onnistuneet kasvattamaan heistä sosiaalisia ja iloisia ihmisiä, osasivat ystävystyä heti monien kanssa vaikka kielikin oli uusi. 

Juu ihan varmaan muutit joka vuosi. Älä puhu paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään voi saavuttaa ilman vaivannäköä. Pakkaahan kimpsusi ja lähde menee sinne Espooseen. Tottakai sinä olet miehesi tukena ja tartutte hyvään työtarjoukseen.

Eihän se noin mene, jos ap ja lapset ovat tyytyväisiä tilanteeseen nyt. Mies ilmeisesti on omin päin hakenut töitä ja saanut ja nyt vaatii koko perhettä mullistamaan elämän. 

 

Ap ei mitenkään kiellä miestä toteuttamasta työpaikan vaihtoa eli voi sanoa, että on todella sopeutuvainen ja ymmärtäväinen puoliso. Hänen ei kuitenkaan ole pakko muuttaa. Muutto ja verkostojen luominen sekä vanhoihin ystäviin yhteydenpito on työlästä ja kaikki voi mennä pieleen. 

Kyllä se laitetaan nyt menemään. Kamat kasaan ja hopi, hopi. Hyviä työpaikkoja löytyy vain harvoin jos silloinkaan.

Lol. Hyvälle tekijälle löytyy hyviä paikkoja tuon tuosta.

Ei välttämättä kovin pitkään jos tarjoukset torjuu. Sana kiertää.

Miksi mies torjuisi hyvän työtarjouksen, jos se täyttää kaikki hänen toiveensa?

Koska vaimo ei suostu. Niin kuin nytkin.

Mies voisi asua viikot etelässä ja tulla viikonlopuiksi kotiin. Etätyöt päälle.

Ihan on kuule valinta mieheltä. Outoa että pitää koko perhe raahata juuriltaan mukaan.