Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun yliopiston ovet ei vain aukene?
04.06.2026 |
Haen tänä keväänä kolmatta kertaa yliopistoon. Olen pian nelikymppinen perheellinen ihminen ja tähän asti sinnitellyt surkeassa matalapalkka-alan työssä. Olen niin kyllästynyt ja ahdistunut työstäni että en kestä enää. Minulla ei ole aikaisempaa korkeakoulututkintoa, pelkkä ylioppilastutkinto. Silti en ole ensikertalainen hakija, eli mahdollisuuteni päästä sisään yhteishaussa on häviävän pieni. Ensimmäisenä hakuvuonna jäi yhdestä pisteestä kiinni sisäänpääsy. Toisena vuonna tuli pääsykoeuudistus ja siinä aika loppui kesken, ei toivoakaan sisäänpääsystä. Tänä vuonna olen treenannut pääsykokeeseen vastaamista mutta silti ahdistaa ensikertalaiskiintiön takia mahdollisuuksien pienuus.
Onko kellään kokemusta avoimesta yliopistosta ja sen avulla hakemisesta tutkinto-opiskelijaksi? Ymmärsin, että opintoihin ei saa opintotukea eikä myöskään työttömyyskorvausta kun opiskelu on päätoimista.
Kommentit (96)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen 'luonnontieteellisen' valintakokeen olen suorittanut ja päässyt sisään (kemia, farmasia, amk-insinööri) mitenkään valmistautumatta. Muualle voi olla sit vähän erilaiset valintakokeet ja paljon enemmän hakijoita, joista 5–10 prosenttia otetaan sisään.
Oletko tehnyt kaiken tämän sen jälkeen, kun tuli todistusvalinta ja ensikertalaisten valtava kiintiö?
En, koska opiskelin ennen kuin se tuli voimaan. Eikö ensikertalaisiksi lasketa myöskin kaikki ne, joilla ei ole valmista tutkintoa, jos opinnot on aloitettu ennen vuotta 2013? Näin ainakin muistan lukeneeni jostain silloin kun ensikertalaisuuskiintiöt otettiin käyttöön.
Eli et tiedä mitään siitä kuinka hlvetin vaikeaa on tällä hetkellä päästä sisään mihinkään kouluun ei-ensikertalaisena.
Itse pääsin ensimmäisellä yrittämällä suoraan pääsykokeella tekemään toista tutkintoa Helsingin yliopistolle. Mutta olinkin jo siinä vaiheessa tohtoriopiskelija ensimmäisessä tutkinnossani, joten älliä ja akateemista kokemusta oli riittämiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köysi on halpaa ja painovoima ilmaista. Jos se sillä aukeaisi.
Ensikertalaisuuskiintiöt pitäisi poistaa kokonaan. Aiheuttavat turhia paineita nuorille, jotka eivät heti pääse opiskelemaan unelma-alaansa. Sen sijaan, että he kokeilisivat jotain toista alaa, he uusivat yo-kokeita niin kauan, että paikka irtoaa laudatureilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt mutta vittuako sinne änget kun ei kerran älli riitä kuin korkeintaan olemaan samaa massaa kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Jätä se nuoremmille, mene töihin jonnekin mihin pääset helpommin.
Voitko mennä pois täältä?
En. Jonkun on kerrottava teille ettei yliopistotason koulutus ole mikään ihmisoikeus, siihen on yhteiskunnalla rajalliset resurssit. Siksi sinne ei kaikki pääse. Vähiten niitä resursseja kannattaa uhrata johonkin keski-ikäiseen joka tahtoisi tonttutieteen tutkinnon sillä oletuksella että liksa nousisi. Vaikka tonttutieteilijöille ei ole kysyntää.
Parempi tuhlata niitä nuoriin jotka valitsevat vääriä aloja eikä opinnot etene ahdistuksen vuoksi? Mitä ovat tonttutieteet?
Parempi käyttää se nuoriin koska heillä on pidempi potentiaalinen työura edessä. Mikään ei takaa että aloittajan valinnat olisivat yhtään sen parempia.
Moni nuori jää mielenterveyseläkkeelle. Jos on pysynyt työelämän kelkassa kohta nelikymppiseksi, eikö potentiaalia hyödyntää?Millenniaalit joutuvat olemaan töissä ainakin 70-vuotiaiksi. Että vielä olisi ainakin 30 vuotta työelämää edessä.
Todennäköisyydet pidemmälle työuralle ovat kuitenkin aina nuorilla, ei 40-vuotiailla.
Jos yliopiston ovet eivät aukene siksi ettei pääse läpi pääsykokeista (pisteet/aika ei riitä) niin ratkaisu on joko ryhtyä fiksummaksi tai lopettaa pään seinään hakkaaminen ja keskittää voimansa johonkin muuhun mihin kykenee.
Opiskelin avoimen väylän kautta kasvatustieteen maisteriksi 56v. Maksoin avoimet opiskelut itse. Heittämällä sisään Jkylän YO, 2 v maisteriopintoja työn ohessa. Avoimen väylä toimii, mutta vaatii jaksamista. Kannattaa tsekata koko Suomen avoimen etäopinnot ja kesäyliopistot. Muutamakin opintopiste hyödyttää! Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata kuunnella elämässään hävinneiden luusereiden lannistavia puheita. Ap lasketaan ensikertalaiseksi, koska hänellä ei ole korkeakoulututkintoa, joten hän on samassa kiintiössä kuin tämän kevään ylioppilaat.
Alan vaihtajille, joilla on ylempi korkeakoulututkinto suoritettuna, on olemassa erikseen maisterihaku, jonka kautta voi hakea opiskelijaksi suorittamalla avoimessa yliopistossa perus- ja aineopinnot yli 3 keskiarvolla. Avoimen väylä on sitten tarkoitettu niille, joilla ei ole korkeakoulututkintoa.
Mun kolmekymppinen siskontyttö on myös hakenut monesti, on merkonomi hyvällä todistuksella. Onneksi on töitä kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin avoimen väylän kautta kasvatustieteen maisteriksi 56v. Maksoin avoimet opiskelut itse. Heittämällä sisään Jkylän YO, 2 v maisteriopintoja työn ohessa. Avoimen väylä toimii, mutta vaatii jaksamista. Kannattaa tsekata koko Suomen avoimen etäopinnot ja kesäyliopistot. Muutamakin opintopiste hyödyttää! Tsemppiä!
Miten tutkintosi vaikutti työuraasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiö on kyllä todella epäreilu meille jotka emme ole nuoria enää.
Eihän siinä ole kyse iästä.
No sikäli on, että se parantaa nuorten mahdollisuuksia päästä sisään (ja vaikka valita väärä ala ja epäonnistua opinnoissa) ja heikentää merkittävästi työikäisten aikuisten mahdollisuuksia käyttää koko potentiaaliaan, jos työura päättyy vaikka itsestä riippumattomista syistä. Jos Suomi haluaa olla kilpailukykyinen ja aikoo pidentää työuria, niin uudelleen kouluttautumisen mahdollistaminen olisi aika elintärkeää.
Ei vaan se parantaa ensikertalaisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan. Ikää siinä ei katsota ja yhtä hyvin se 20-vuotiaskin voi olla ei-ensikertalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap lasketaan ensikertalaiseksi, jos hänellä ei ole korkeakoulututkintoa.
https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/ensikertalaiskiintio-mika-se-…
Olet ensikertalainen, jos...
et ole suorittanut Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa
et ole vastaanottanut korkeakoulupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen (koskee myös siirtohakuja)
Jos siis haet korkeakoulupaikkaa ensimmäisen kerran lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen, olet ensikertalainen. Olet ensikertalainen myös silloin, jos haet korkeakoulupaikkaa useampaa kertaa peräkkäin lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen, mutta et ole vastaanottanut tai saanut paikkaa aiemmilla hakukerroilla. Vaikka olisit joskus aiemmilla kerroilla saanut opiskelupaikan, mutta et ole vastaanottanut sitä, olet siis edelleen ensikertalainen.
Ensikertalaisiksi katsotaan myös ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan opintoihin ennen vuotta 2014, mutta eivät ole suorittaneet tutkintoaan valmiiksi.
Avoimessa korkeakoulussa opiskelu ei vaikuta ensikertalaiskiintiöön. Ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto ei myöskään vaikuta ensikertalaisuuteen, vaan siihen vaikuttaa ainoastaan suomalainen tutkinto.
Eiköhän ap itse tiedä onko hän ensikertalainen vai ei.
Ilmoittaudu vain yksittäiselle kurssille kerrallaan, niin ei (ehkä) katsota päätoimiseksi opiskeluksi. Siis jos olet työtön. Jos työn ohessa ajattelit opiskella, niin sitten sillä ei ole väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ilmoittaudu vain yksittäiselle kurssille kerrallaan, niin ei (ehkä) katsota päätoimiseksi opiskeluksi. Siis jos olet työtön. Jos työn ohessa ajattelit opiskella, niin sitten sillä ei ole väliä.
Kaikkiin opintoihin pitää etukäteen kysyä työkkäristä lupa, joten ei ole kannata edes ilmottautua ennen kuin se lupa on saatu.
Kannattaa hyödyntää myös 1. yhteishaun hakua, jos vain oman alan opintoja on siellä tarjolla ja pärjää englannilla.
Hlö voi saada jopa useamman opiskelupaikkaa tuosta 1. hausta ja yhden paikan 2. hausta. Ensimmäisen hauan paikat haetaan aika pitkälti erillishakuina, joten jokaiseen yliopistoon haetaan erikseen. Näin niitä paikkojakin voi saada useamman, mistä sitten pitää valita.
Myös ruotsinkielisiin yliopistoihin kannattaa hakea. Siellä on alasta riippuen määritelty arvosana ruotsin yo-kokeesta, mitä edellytetään. Jos kirjoittaa pitkän ruotsin, niin vähempikin riittää, mutta jos kuitenkin uskoo pärjäävänsä opinnot ruotsinkielellä, niin kannattaa hakea myös näitä paikkoja.
Suosittelen myös katsomaan alakohtaisesti, millä muilla tavoilla kuin yo-todistuksella opintoihin voi hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöhemmällä iällä ei kannata ehkä tuhlata aikaa ja hakata päätään seinään vuosia, vaan hakee koulutus esim. AMK:n kautta. On sillä kuitenkin parempi vaikutus työllistymiseen kuin pelkkä yo-todistus.
Pystyisitkö etenemään sillä nykyisellä alallasi? Itse kaupan alalla ja nehän on osa-aikatöitä, jo vuoropäällikkö tai osastopäällikkö tienaa kivasti osa-aikaisenakin, pääsee monipuolisempiin tehtäviin, eikä tarvi edes mennä kouluun. Siitä apulais- tai myymäläpäälliköksi, myyntijohtajaksi, aluejohtajaksi jne. Mitä näitä nyt on? Suht helposti käy jotain esimiestyön ammattitutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos et läpäise edes pääsykokeita, miten kuvittelet pärjääväsi opinnoissa?
Todistuksella valitaan opiskelijoista liki 80% opiskelijoista, loput pääsykokeilla ja avoimen väylän kautta. Aika moni todella hyvin pääsykokeen tehnyt jää ilman opiskelupaikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Käy avoimessa opiskelemassa muutamia alan peruskursseja niin saat käsityksen siitä tasosta mitä vaaditaan ja mikä on olennaista sisältöä. Tein itse näin ja pääsin yliopistoon, en ollut ensikertalainen. Usein pääsykoe on vaikeampi kuin itse opinnot, noin niin kuin keskimäärin. Hyvä juttu on, että et kilpaile opiskelupaikasta niiden ensikertalaisten kanssa, vaan niiden kanssa jotka eivät ole ensikertalaisia.
No ei ihan näin. Ensikertalaiskiintiöllä täytetään osa opiskelupaikoista, loput valitaan paremmuusjärjestyksessä eli siinä on sekaisin ensikertalaiset ja ei-ensikertalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Avoimen opinnot on joka tapauksessa hyödyksi vaikka cv:ssä, tee niitä.
Avoimen tenttien kautta saat myös tenttikokemusta ja perehdyt oppiaineeseesi.
Saattaa auttaa sitten pääsykokeissa, kun olet jossain määrin sisällä aiheessa.
Voi jessus tätä palstan katkeruutta ja huono-osaisuutta :D nojoo ap, oletko miettinyt yo-arvosanojen korottamista ja todistusvalintaa? Itse pääsin yhteen paikkaan sillä tavalla.