Mitä tehdä kun yliopiston ovet ei vain aukene?

Siinä lukee "vedä" ja sinä työnnät.

Siksi se ei aukea

Jos pyöröovi ei näytä pyörivän niin se on sellainen vanhanaikainen jota pitää itse työntää. Ihan vinkiksi.

joes et ovea edes osaa avata niin unohda yliopistohommat

Mihin haet, eli minkä alan ajattelet varmasti työllistävän?  No joo, lääkis. 

Mieti vielä realistisesti, olisiko muita vaihtoehtoja kuin yliopistotitkinto.

Jos et läpäise edes pääsykokeita, miten kuvittelet pärjääväsi opinnoissa?

Tsemppiä pääsykokeeseen! 

Mihin alaan haet?

Vierailija kirjoitti:

Jos et läpäise edes pääsykokeita, miten kuvittelet pärjääväsi opinnoissa?

Häh? Pääsykoe on paljon vaikeampi kuin yksikään tentti. 

Olet siis liian tyhmä yliopistoon ja sitä et nyt ymmärrä? Onhan niitä muitakin kouluja.

Vierailija kirjoitti:

Jos et läpäise edes pääsykokeita, miten kuvittelet pärjääväsi opinnoissa?

Oletko typerä? Pääsykokeen saattaa selvittää vain 5 %. Ei yliopisto-opinnot itsessään yhtä hankalia ole 

Käy avoimessa opiskelemassa muutamia alan peruskursseja niin saat käsityksen siitä tasosta mitä vaaditaan ja mikä on olennaista sisältöä. Tein itse näin ja pääsin yliopistoon, en ollut ensikertalainen. Usein pääsykoe on vaikeampi kuin itse opinnot, noin niin kuin keskimäärin. Hyvä juttu on, että et kilpaile opiskelupaikasta niiden ensikertalaisten kanssa, vaan niiden kanssa jotka eivät ole ensikertalaisia. 

Avoimen opinnot on joka tapauksessa hyödyksi vaikka cv:ssä, tee niitä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos et läpäise edes pääsykokeita, miten kuvittelet pärjääväsi opinnoissa?

ChatGPT?

Valita ihmisoikeus ja tasa-arvovaltuutetulle.

Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?

Oli syy mikä tahansa se on KOLONIALISMIA ja VÄÄRIN!

Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.

Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.

Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.

Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.

Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html

IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta

Kielivähemmistö otti kevyemmin 

Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml

YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.

Aina kannattaa hakea. Joskus voi käydä tuuri. Pienemmillä paikkakunnilla pääsee helpommin sisään, ja kun opiskelupaikka on saatu voit vaihtaa koulua paikkakunnalle jossa haluat opiskella, asua sekä myöhemmin työskennellä. Paikkakunnan valitseminen on ensiarvoisen tärkeää onnellisen tulevaisuuden kannalta.

Pääsykoe oli kyllä helpompi, kuin melkoinen osa yliopiston tenteistä. Ehkä tenttejä on nykyään helpotettu...

Miksi et ole ensikertalainen? Miksi haluat juuri yliopistoon? Onko amk vaihtoehto? 

Työtön työnhakija voi kyllä saada opiskella avoimessa yliopistossa työttömyyskorvauksella, mutta et voi jättäytyä työttömäksi nykyisestä työpaikastasi ja opiskella heti perään työttömyysetuudella. Muutenhan suunnilleen kukaan ei joutuisi opiskelemaan opintotuella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et läpäise edes pääsykokeita, miten kuvittelet pärjääväsi opinnoissa?

Oletko typerä? Pääsykokeen saattaa selvittää vain 5 %. Ei yliopisto-opinnot itsessään yhtä hankalia ole 

Mä todella kamppailin jopa amk:n valintakokeessa, mutta sain avoimen yliopiston kurssista 5/5. Valintakoetilaisuus aikapaineineen on täysin eri asia kuin opinnot.

Tunnen yhdenkin, joka halusi lääkäriksi. Kävi peruskoulun jälkeen kaksoistutkinnon, valmistui sairaanhoitajaksi. Teki töitä muutaman vuoden, ehkä jopa 5. Sai säästettyä rahaa, nosti yo arvosanoja, haki ja haki, ei päässyt. Lopulta aloitti Tartossa. Käsitttääkseni pääsi sinne sairanhoitajan papereilla ja vaan avaamalla lompakon.

Paikka, missä oli ollut töissä, tarjosi hänelle, en ole tästä varma, erikoistumispaikan. Oli aiheesta puhunut jo hakiessaan tänne töitä sairaanhoitajana.

Kannattaa selvittää miten muuten voi opiskella ko alaa. Sanotaan perheellinen ei voi lähteä ulkomaille.esim Riiasta tulee ainakin 5 lentoa päivässä Helsinkiin. Rahaa se vaatii ja toiselta puolisolta enemmän sitoutuneisuutta. 

Eikö aika monessa ole tosiaan avoimen opintoja jota suoritettava x määrä tiettyjä kursseja, jotta voi hakea niiden suoritusten perusteella? Voithan olla itse yliopistoon yhteydessä ja kysyä vaihtoehdoista.  Voiko valmennuskurssista olla apua? 

Polkuopintoihin ei kai kovinkaan usein saa työkkäriltä tukea. Täytyy aika monen kriteerin täyttyä, että lähtevät tukemaan ja silloinkin se taitaa olla noin vuosi minkä aikaa saa työttömyysetuutta. Sitten kun siirryt opiskelijaksi polun suoritettua tiput opintotuelle. Aika paljon on tullut uudistuksia niin en tiedä päteekö tuo enää. Näin oli muutama vuosi sitten..