Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun yliopiston ovet ei vain aukene?
04.06.2026 |
Haen tänä keväänä kolmatta kertaa yliopistoon. Olen pian nelikymppinen perheellinen ihminen ja tähän asti sinnitellyt surkeassa matalapalkka-alan työssä. Olen niin kyllästynyt ja ahdistunut työstäni että en kestä enää. Minulla ei ole aikaisempaa korkeakoulututkintoa, pelkkä ylioppilastutkinto. Silti en ole ensikertalainen hakija, eli mahdollisuuteni päästä sisään yhteishaussa on häviävän pieni. Ensimmäisenä hakuvuonna jäi yhdestä pisteestä kiinni sisäänpääsy. Toisena vuonna tuli pääsykoeuudistus ja siinä aika loppui kesken, ei toivoakaan sisäänpääsystä. Tänä vuonna olen treenannut pääsykokeeseen vastaamista mutta silti ahdistaa ensikertalaiskiintiön takia mahdollisuuksien pienuus.
Onko kellään kokemusta avoimesta yliopistosta ja sen avulla hakemisesta tutkinto-opiskelijaksi? Ymmärsin, että opintoihin ei saa opintotukea eikä myöskään työttömyyskorvausta kun opiskelu on päätoimista.
Kommentit (70)
Anteeksi nyt mutta vittuako sinne änget kun ei kerran älli riitä kuin korkeintaan olemaan samaa massaa kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Jätä se nuoremmille, mene töihin jonnekin mihin pääset helpommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt mutta vittuako sinne änget kun ei kerran älli riitä kuin korkeintaan olemaan samaa massaa kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Jätä se nuoremmille, mene töihin jonnekin mihin pääset helpommin.
Voitko mennä pois täältä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos et läpäise edes pääsykokeita, miten kuvittelet pärjääväsi opinnoissa?
Häh? Pääsykoe on paljon vaikeampi kuin yksikään tentti.
Ei ainakaan teknillisessä.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt mutta vittuako sinne änget kun ei kerran älli riitä kuin korkeintaan olemaan samaa massaa kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Jätä se nuoremmille, mene töihin jonnekin mihin pääset helpommin.
Voitko mennä pois täältä?
En. Jonkun on kerrottava teille ettei yliopistotason koulutus ole mikään ihmisoikeus, siihen on yhteiskunnalla rajalliset resurssit. Siksi sinne ei kaikki pääse. Vähiten niitä resursseja kannattaa uhrata johonkin keski-ikäiseen joka tahtoisi tonttutieteen tutkinnon sillä oletuksella että liksa nousisi. Vaikka tonttutieteilijöille ei ole kysyntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen 'luonnontieteellisen' valintakokeen olen suorittanut ja päässyt sisään (kemia, farmasia, amk-insinööri) mitenkään valmistautumatta. Muualle voi olla sit vähän erilaiset valintakokeet ja paljon enemmän hakijoita, joista 5–10 prosenttia otetaan sisään.
Oletko tehnyt kaiken tämän sen jälkeen, kun tuli todistusvalinta ja ensikertalaisten valtava kiintiö?
En, koska opiskelin ennen kuin se tuli voimaan. Eikö ensikertalaisiksi lasketa myöskin kaikki ne, joilla ei ole valmista tutkintoa, jos opinnot on aloitettu ennen vuotta 2013? Näin ainakin muistan lukeneeni jostain silloin kun ensikertalaisuuskiintiöt otettiin käyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt mutta vittuako sinne änget kun ei kerran älli riitä kuin korkeintaan olemaan samaa massaa kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Jätä se nuoremmille, mene töihin jonnekin mihin pääset helpommin.
Voitko mennä pois täältä?
En. Jonkun on kerrottava teille ettei yliopistotason koulutus ole mikään ihmisoikeus, siihen on yhteiskunnalla rajalliset resurssit. Siksi sinne ei kaikki pääse. Vähiten niitä resursseja kannattaa uhrata johonkin keski-ikäiseen joka tahtoisi tonttutieteen tutkinnon sillä oletuksella että liksa nousisi. Vaikka tonttutieteilijöille ei ole kysyntää.
Parempi tuhlata niitä nuoriin jotka valitsevat vääriä aloja eikä opinnot etene ahdistuksen vuoksi? Mitä ovat tonttutieteet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt mutta vittuako sinne änget kun ei kerran älli riitä kuin korkeintaan olemaan samaa massaa kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Jätä se nuoremmille, mene töihin jonnekin mihin pääset helpommin.
Voitko mennä pois täältä?
En. Jonkun on kerrottava teille ettei yliopistotason koulutus ole mikään ihmisoikeus, siihen on yhteiskunnalla rajalliset resurssit. Siksi sinne ei kaikki pääse. Vähiten niitä resursseja kannattaa uhrata johonkin keski-ikäiseen joka tahtoisi tonttutieteen tutkinnon sillä oletuksella että liksa nousisi. Vaikka tonttutieteilijöille ei ole kysyntää.
Parempi tuhlata niitä nuoriin jotka valitsevat vääriä aloja eikä opinnot etene ahdistuksen vuoksi? Mitä ovat tonttutieteet?
Parempi käyttää se nuoriin koska heillä on pidempi potentiaalinen työura edessä. Mikään ei takaa että aloittajan valinnat olisivat yhtään sen parempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväksy fakta että et ole parhaimmistoa ja keksi jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Valita ihmisoikeus ja tasa-arvovaltuutetulle.
Miksi ruotsinkielisistä yli 50% pääsee opiskelemaan yliopistoon /korkeakouluun mutta suomenkielisistä vain 30%?
Oli syy mikä tahansa se on KOLONIALISMIA ja VÄÄRIN!
Suomenkieliset älykkäämpiä kuin ruotsinkieliset
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html
Suomenruotsalaiset oppilaat lukevat läksyjä keskimäärin laiskemmin kuin suomenkieliset, kertoo Hufvudstadsbladet. Lehden tieto perustuu tuoreeseen väitöskirjaan, jossa tutkittiin 15-vuotiaiden asennoitumista koulutyöhön neljässä eri maassa.
Ruotsalaistutkija Anna Dallin tekemä tutkimus osoittaa Hbl:n mukaan, että 75 prosenttia Suomen koulujen ruotsinkielisistä oppilaista käyttää läksyjen lukemiseen päivittäin alle puoli tuntia. Suomenkielisillä oppilailla vastaava osuus oli vain 37 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 800 oppilasta Ruotsissa, Suomessa, Indonesiassa ja Australiassa.
Suomenruotsalaisten oppilaiden asenteet koulua kohtaan olivat Hbl:n mukaan kaikkein kielteisimpiä.
Tutkijan mukaan syynä saattaa olla se, että ruotsinkielisiä jatko-opiskelupaikkoja on suhteellisesti enemmän eikä niistä tarvitse kilpailla niin ankarasti.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288429692234.html
IL - Luonnontiede ei sujunut suomalaisnuorilta
Kielivähemmistö otti kevyemmin
Opetushallituksen tuore arviointi osoittaa, että 15-vuotiaat peruskoululaiset hallitsivat vuonna 1998 asiat paremmin.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012041115432065_uu.shtml
YLE: Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille
Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä.
Koska Suomi on edelleen apartheid-valtio, joka elää vuosisataisen ruotsalaisen kolonialismin jälkivaikutuksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen 'luonnontieteellisen' valintakokeen olen suorittanut ja päässyt sisään (kemia, farmasia, amk-insinööri) mitenkään valmistautumatta. Muualle voi olla sit vähän erilaiset valintakokeet ja paljon enemmän hakijoita, joista 5–10 prosenttia otetaan sisään.
Oletko tehnyt kaiken tämän sen jälkeen, kun tuli todistusvalinta ja ensikertalaisten valtava kiintiö?
En, koska opiskelin ennen kuin se tuli voimaan. Eikö ensikertalaisiksi lasketa myöskin kaikki ne, joilla ei ole valmista tutkintoa, jos opinnot on aloitettu ennen vuotta 2013? Näin ainakin muistan lukeneeni jostain silloin kun ensikertalaisuuskiintiöt otettiin käyttöön.
Eli et tiedä mitään siitä kuinka hlvetin vaikeaa on tällä hetkellä päästä sisään mihinkään kouluun ei-ensikertalaisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaiskiintiö on kyllä todella epäreilu meille jotka emme ole nuoria enää.
Eihän siinä ole kyse iästä.
No sikäli on, että se parantaa nuorten mahdollisuuksia päästä sisään (ja vaikka valita väärä ala ja epäonnistua opinnoissa) ja heikentää merkittävästi työikäisten aikuisten mahdollisuuksia käyttää koko potentiaaliaan, jos työura päättyy vaikka itsestä riippumattomista syistä. Jos Suomi haluaa olla kilpailukykyinen ja aikoo pidentää työuria, niin uudelleen kouluttautumisen mahdollistaminen olisi aika elintärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap lasketaan ensikertalaiseksi, jos hänellä ei ole korkeakoulututkintoa.
https://www.studentum.fi/tietoa-hakijalle/ensikertalaiskiintio-mika-se-…
Olet ensikertalainen, jos...
et ole suorittanut Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa
et ole vastaanottanut korkeakoulupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen (koskee myös siirtohakuja)
Jos siis haet korkeakoulupaikkaa ensimmäisen kerran lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen, olet ensikertalainen. Olet ensikertalainen myös silloin, jos haet korkeakoulupaikkaa useampaa kertaa peräkkäin lukion tai ammatillisen koulutuksen jälkeen, mutta et ole vastaanottanut tai saanut paikkaa aiemmilla hakukerroilla. Vaikka olisit joskus aiemmilla kerroilla saanut opiskelupaikan, mutta et ole vastaanottanut sitä, olet siis edelleen ensikertalainen.
Ensikertalaisiksi katsotaan myös ne hakijat, jotka ovat vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan opintoihin ennen vuotta 2014, mutta eivät ole suorittaneet tutkintoaan valmiiksi.
Avoimessa korkeakoulussa opiskelu ei vaikuta ensikertalaiskiintiöön. Ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto ei myöskään vaikuta ensikertalaisuuteen, vaan siihen vaikuttaa ainoastaan suomalainen tutkinto.
Varmaan yliopistoon on nykyään vaikeaa päästä kun on alettu kuvitella että suunnilleen kaikkien olisi päästävä sinne, hakijoita on pilvin pimein, mutta paikkoja ei ole kouluttaa vähintään puolta ikäluokista sillä tasolla.
Sitä varten ne pääsykokeet ovat että sinne seulotaan parhaimmisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekoäly tulee poistamaan 30 % ylätason paikoista. Kuinka ajattelit työllistyä vajaalla työhistorialla?
Suvussa on yks joka valmistui avoimen kautta kauppatieteen maisteriksi ja on nyt kirjanpitofirmassa ilmeisesti hyvin palkatussa työssä.
Tällä ei tainnut olla edes yo-tutkintoa taustalla. Työn ohessa hoiti nuo avoimen väylän opinnot, perheensä henkisellä tuella mutta talous tuli kyllä hoidettua työtä tehden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi nyt mutta vittuako sinne änget kun ei kerran älli riitä kuin korkeintaan olemaan samaa massaa kaikkien muiden hakijoiden kanssa. Jätä se nuoremmille, mene töihin jonnekin mihin pääset helpommin.
Voitko mennä pois täältä?
En. Jonkun on kerrottava teille ettei yliopistotason koulutus ole mikään ihmisoikeus, siihen on yhteiskunnalla rajalliset resurssit. Siksi sinne ei kaikki pääse. Vähiten niitä resursseja kannattaa uhrata johonkin keski-ikäiseen joka tahtoisi tonttutieteen tutkinnon sillä oletuksella että liksa nousisi. Vaikka tonttutieteilijöille ei ole kysyntää.
Parempi tuhlata niitä nuoriin jotka valitsevat vääriä aloja eikä opinnot etene ahdistuksen vuoksi? Mitä ovat tonttutieteet?
Parempi käyttää se nuoriin koska heillä on pidempi potentiaalinen työura edessä. Mikään ei takaa että aloittajan valinnat olisivat yhtään sen parempia.
Moni nuori jää mielenterveyseläkkeelle. Jos on pysynyt työelämän kelkassa kohta nelikymppiseksi, eikö potentiaalia hyödyntää?Millenniaalit joutuvat olemaan töissä ainakin 70-vuotiaiksi. Että vielä olisi ainakin 30 vuotta työelämää edessä.
Yliopistoon kuuluu päästä vain parhaat, jotka paikan oikeasti ansaitsevat. Paitsi tietenkin ruotsinkieliset, joilla on rasistiset kiintiöt ja jotka pääsevät suomenkielisiä helpommin sisään. Tsemppiä ap:lle! Ei kannata tietenkään luovuttaa, jos opiskelu kovasti kiinnostaa. Jos sisäänpääsy on tapahtuakseen, se tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Tekoäly tulee poistamaan 30 % ylätason paikoista. Kuinka ajattelit työllistyä vajaalla työhistorialla?
Riippuu ihan täysin alasta.
Eihän siinä ole kyse iästä.