Selittäkääpä miksi senttimetrin lyhenne on suomessa cm?

Täältä voi ladata ilmaiseksi SFS:n oppaan SI-yksiköistä.

https://sfs.fi/palvelut/oppimateriaalit-ja-oppilaitosyhteistyo/lataa-si…

Suosittelen tutustumista ja omaksumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SI-yksiköt sekä niiden tunnukset ja tunnuksien kymmenkertoimet on standardoitu, ja käytössä samanlaisina kaikkialla maailmassa.

Suomessa kuitenkin käytetään lyhennettä sm.

Raivotäky? En tartu, vaan haastan ilmiantamaan missä käytetään. Ei ainakaan oppikirjoissa eikä ammattikirjallisuudessa.

Esim suunnistuksessa on joka vuosi sm-kisat.

Vierailija kirjoitti:

Se on kansainvälinen lyhenne latinan pohjalta.

Jep! Ja koostuu kahdesta eri sanasta sentti ja metri...Latinasta: centum ja Kreikasta: metron. Tarkistin asian äldekääppäri koneelta, en oo ihan niin pätevä että kaiken muistaisin. Mutta luettuani elämästäni 27 vuotta fysiikkaa, matikkaa (Ei se kala.) ja kemiaa oli jotain jäänyt umpiluunkin pipaan. Eli pohja tieto oli olemassa...Toitottaa: Turun paappa, 62-v. nuori, vähän alle 9 keskiarvoilla. Repikää siittä Jonnet! Saaks ny sitten uunittaa ranskalaisia ja nakkeja, vai pitääkö säästää matsiin...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.

Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.

Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.

Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.

Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.

Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.

Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.

vitut ole.

On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm. 

Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.

Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.

Aika Tarzan saa olla jos pystyy sanomaan jonkun esineen olevan täsmälleen 3,2808399 jalkaa pituudeltaan ilman minkäänlaista mittavälinettä.

Kolme jalkaa on helppo arvioida. Ihmiset jotka on pienestä pitäen tottuneet käyttämään brittiläisiä yksiköitä osaa arvioida arkielämän mittoja tarkemmin ja nopeammin kuin metrijärjestelmään tottuneet. Mutta laskeminen ja käännökset on vaikeampia.

Laske seuraavaksi jos sinulla on kolme gallonaa vettä ja haluat jakaa sen kymmeneen yhtä suureen osaa niin kuinka monta nesteunssia vettä on yksi tämmöinen osuus?

Jos se olisi kolme litraa vettä niin osaan heti sanoa vastaukseksi kolme desilitraa.

Laskuissa metrijärjestelmä on kätevämpi mutta kuinka usein tuollainen laskutoimitus suoritetaan? Verrattuna kuinka usein tarvitaan mittoja jotka on helposti ja nopeasti arvioitavissa brittiläisellä järjestelmällä? Sinun laskutoimitus on täysin maginaalinen. Silmämääräistä arviointia tekee jokainen ihminen kymmeniä kertoja päivässä. Mikä tarkoittaa että brittiläinen järjestelmä on kokonaisuutena tehokkaampi.

Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut. 

 

Itse osaan silmämääräisesti ja askeleitani käyttämällä arvioida metrin tosi hyvin, koska olen harrastanut esteratsastusta vuosikymmeniä ja mitannut esteiden välejä lukemattomia kertoja. Tiedän tosi hyvin millainen mun askel vaaditaan metriin kun olen sitä mitan kanssa harjoitellut niin paljon. Eli siis tottumis- ja harjaantumiskysymys. Samaten osaan mitata 10cm sormilla ja silmämäärällä todella tarkasti kun on tullut esteiden korkeuksia niin paljon mitattua. Raksaukothan osaa silmämääräisesti mitata melkein mitä vain tosi hyvin.

Tietysti kaikki on tottumiskysymyksiä mutta imperiaalinen järjestelmä taipuu arviointiin paremmin.

 

Saisiko tälle oikeasti jotkut järkevät perustelut? :D

Johan se on selitetty. Useimmat asiat on valmistettu ihmisten mitoille. Ihmisen mittoihin perustuva mittayksikkö = silmämääräisesti nopeampi ja automaattisempi.

Hirveitä mittavirheitä tulee ilman standardoitua mittaa ja silloin metrijärjestelmä onkin joka suhteessa parempi.

Mittavirheitä? Mittavirheet on mittaajan vastuulla. Laskuvirheitä tulee enemmän. Mutta ihmiselle on helpompaa arvioida onko joku 6 jalkaa korkea vs 1,8 kertaa yksi kymmenenesmiljoonasosa Maan päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisestä etäisyydestä Pariisin meridiaania pitkin mitattuna.

Pituus: 12 tuumaa = 1 jalka, 3 jalkaa = 1 jaardi, 1 760 jaardia = 1 maili. Ei mitään loogista syytä näille kertoimille

Paino: 16 unssia = 1 naula, 14 naulaa = 1 stone (käytössä Britanniassa), 2 000 naulaa = 1 tonni. Miksi 16 ja 14?

Tilavuus: nestemitat ja kuivamitat ovat eri järjestelmiä. 1 gallona = 4 quart = 8 pint = 16 cup = 128 fl oz. Brittiläinen gallona on eri kokoinen kuin amerikkalainen (3,785 l vs. 4,546 l) — sama sana, eri määrä.

Lämpötila: Fahrenheit perustuu suolavesiliuoksen jäätymispisteeseen (0 F) ja ihmisen ruumiinlämpöön (96 F, myöhemmin korjattu 98,6 F). Veden jäätymispiste on 32 F ja kiehumispiste 212 F — ei mitään laskennallista logiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistohullu kirjoitti:

Miksi vessa on wc? 😄

Voi v*ttu. Menkää uudestaa kouluun. Water closet...

Tarvittiis tässäkin ketjussa taas tussua? Kyllä vastata voi ilman kirosanojakin...

Vierailija kirjoitti:

Metri määriteltiin olevan yksi kymmenenesmiljoonasosa Maan päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisestä etäisyydestä Pariisin meridiaania pitkin mitattuna. Tiedemiehet mittasivat tätä etäisyyttä maastossa vuosia määrittääkseen metrin tarkan pituuden

Metrin määritelmä on uudistettu tuosta moneen kertaan. Nykyisin se määritellään valon nopeuden avulla. 

"Metri (tunnus m[1]) on SI-järjestelmän ja sen edeltäjän metrijärjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa."

Miksi näin? Siksi, että viimeisimmän v. 2019 uudistuksen jälkeen kaikki SI-järjestelmän perussuureiden yksiköt määritellään luonnonvakioiden avulla. Tämä on tärkeää siksi, että yksiköt voidaan periaatteessa "realisoida" (eli luoda vaikkapa huipputarkka metrin mitta) missä päin maailmaa tahansa.

PS. Älkää nyt brittiläisen järjestelmän kannattajat menettäkö yöunianne, mutta nykyään senkin järjestelmän yksiköt perustuvat SI-järjestelmään.. Esimerkiki yksi tuuma on määritelty olevan tasan 25,4 mm. Näin siksi, ettei brittiläiselle järjestelmälle ole olemassa yhtä suureen tarkuuteen yltäviä yksiköiden määritelmiä kuin SI-järjestelmässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.

Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.

Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.

Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.

Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.

Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.

Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.

vitut ole.

On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm. 

Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.

Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.

Aika Tarzan saa olla jos pystyy sanomaan jonkun esineen olevan täsmälleen 3,2808399 jalkaa pituudeltaan ilman minkäänlaista mittavälinettä.

Kolme jalkaa on helppo arvioida. Ihmiset jotka on pienestä pitäen tottuneet käyttämään brittiläisiä yksiköitä osaa arvioida arkielämän mittoja tarkemmin ja nopeammin kuin metrijärjestelmään tottuneet. Mutta laskeminen ja käännökset on vaikeampia.

Laske seuraavaksi jos sinulla on kolme gallonaa vettä ja haluat jakaa sen kymmeneen yhtä suureen osaa niin kuinka monta nesteunssia vettä on yksi tämmöinen osuus?

Jos se olisi kolme litraa vettä niin osaan heti sanoa vastaukseksi kolme desilitraa.

Laskuissa metrijärjestelmä on kätevämpi mutta kuinka usein tuollainen laskutoimitus suoritetaan? Verrattuna kuinka usein tarvitaan mittoja jotka on helposti ja nopeasti arvioitavissa brittiläisellä järjestelmällä? Sinun laskutoimitus on täysin maginaalinen. Silmämääräistä arviointia tekee jokainen ihminen kymmeniä kertoja päivässä. Mikä tarkoittaa että brittiläinen järjestelmä on kokonaisuutena tehokkaampi.

Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut. 

 

Itse osaan silmämääräisesti ja askeleitani käyttämällä arvioida metrin tosi hyvin, koska olen harrastanut esteratsastusta vuosikymmeniä ja mitannut esteiden välejä lukemattomia kertoja. Tiedän tosi hyvin millainen mun askel vaaditaan metriin kun olen sitä mitan kanssa harjoitellut niin paljon. Eli siis tottumis- ja harjaantumiskysymys. Samaten osaan mitata 10cm sormilla ja silmämäärällä todella tarkasti kun on tullut esteiden korkeuksia niin paljon mitattua. Raksaukothan osaa silmämääräisesti mitata melkein mitä vain tosi hyvin.

Tietysti kaikki on tottumiskysymyksiä mutta imperiaalinen järjestelmä taipuu arviointiin paremmin.

 

Saisiko tälle oikeasti jotkut järkevät perustelut? :D

Johan se on selitetty. Useimmat asiat on valmistettu ihmisten mitoille. Ihmisen mittoihin perustuva mittayksikkö = silmämääräisesti nopeampi ja automaattisempi.

Hirveitä mittavirheitä tulee ilman standardoitua mittaa ja silloin metrijärjestelmä onkin joka suhteessa parempi.

Mittavirheitä? Mittavirheet on mittaajan vastuulla. Laskuvirheitä tulee enemmän. Mutta ihmiselle on helpompaa arvioida onko joku 6 jalkaa korkea vs 1,8 kertaa yksi kymmenenesmiljoonasosa Maan päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisestä etäisyydestä Pariisin meridiaania pitkin mitattuna.

Pituus: 12 tuumaa = 1 jalka, 3 jalkaa = 1 jaardi, 1 760 jaardia = 1 maili. Ei mitään loogista syytä näille kertoimille

Paino: 16 unssia = 1 naula, 14 naulaa = 1 stone (käytössä Britanniassa), 2 000 naulaa = 1 tonni. Miksi 16 ja 14?

Tilavuus: nestemitat ja kuivamitat ovat eri järjestelmiä. 1 gallona = 4 quart = 8 pint = 16 cup = 128 fl oz. Brittiläinen gallona on eri kokoinen kuin amerikkalainen (3,785 l vs. 4,546 l) — sama sana, eri määrä.

Lämpötila: Fahrenheit perustuu suolavesiliuoksen jäätymispisteeseen (0 F) ja ihmisen ruumiinlämpöön (96 F, myöhemmin korjattu 98,6 F). Veden jäätymispiste on 32 F ja kiehumispiste 212 F — ei mitään laskennallista logiikkaa.

Yksi järjettömimmistä mittayksiköistä on pound joka voi asiayhteydestä riippuen olla joko massan tai voiman mittayksikkö. Fysiikassa massa ja voima on kaksi täysin eri asiaa.