Lue keskustelun säännöt.
Selittäkääpä miksi senttimetrin lyhenne on suomessa cm?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.
Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.
Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.
Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.
Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.
Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.
vitut ole.
On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm.
Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.
Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.
Aika monet ihmiset ihan joka päivä arvioivat metrejä ihan vaan askelmitalla.793
Mutta he arvioivat väärin koska askel ei yleensä ole metri vaan paljon lyhyempi. Ehkä noin 70-80cm. Askeleita on toki käytetty niitäkin mittana tuhansia vuosia ja ovat kätevämpiä kuin metrit mitatessa kävelymatkaa.
Höpölöpö. Tervejärkinen ihminen kykenee pidentämään askeltaan noin metriin arvioidessaan etäisyyttä. Ei se jalkakaan joka ihmisellä ole samankokoinen, saati sitten kyynärä tai syli.
Mutta kun kävelet kilometrin niin huomaamatta askel lyhenee siihen mikä se on normaalisti. Lopputuloksena saat väärän mitan.
Mutta jos on oikein tyhmä ihminen, niin ei pysty.
persulle liian monikutkaista. Kuten kuumatkatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SI-yksiköt sekä niiden tunnukset ja tunnuksien kymmenkertoimet on standardoitu, ja käytössä samanlaisina kaikkialla maailmassa.
Puhumattakaan siitä että jalan ja tuuman pituus on vaihdellut maasta toiseen ja määritelmä on muuttunut. Esim. "Tuuma on kolmen ohrantähkän leveys ja jalka 12 tuumaa" :D
Suomalainen ei tiedä miten lausutaan c - kirjain, koska olemme tyhmiä.
Tyhmille tyhmä kieli.
Joku lausuis kentti ja joku lausuis sentti.
Siksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska sivistys tuli Suomeen Ruotsista kuten myös koulujärjestelmä. Ruotsinkielessä sentti on ”en centimeter”.
Suomen teknillinen koulutus ja teollisuus sai myös paljon vaikutteita Saksasta, jossa oli siirrytty metrijärjestelmään 1800 luvulla. Saksassakin käytettiin cm lyhennettä yhteensopivuuden vuoksi vaikka sana kirjoitettiin zentimeter.
pitää myös muistaa ettei tavallista kansaa juuri kiinnostaneet sentit tai millit, vaan tuollaiset mittayksiköt olivat korkeakoulutettujen insinöörien ja teknikkojen asioita, ja näissä piireissä oli luontevaa käyttää kansainvälisiä lyhenteitä. Tavallinen kansa mittaili peltojaan askelmitalla ja kankaita kyynärällä, vaaksalla tai tuumalla jotka kaikki perustuivat vartalonmittoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.
Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.
Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.
Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.
Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.
Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.
vitut ole.
On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm.
Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.
Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.
Aika Tarzan saa olla jos pystyy sanomaan jonkun esineen olevan täsmälleen 3,2808399 jalkaa pituudeltaan ilman minkäänlaista mittavälinettä.
Kolme jalkaa on helppo arvioida. Ihmiset jotka on pienestä pitäen tottuneet käyttämään brittiläisiä yksiköitä osaa arvioida arkielämän mittoja tarkemmin ja nopeammin kuin metrijärjestelmään tottuneet. Mutta laskeminen ja käännökset on vaikeampia.
Laske seuraavaksi jos sinulla on kolme gallonaa vettä ja haluat jakaa sen kymmeneen yhtä suureen osaa niin kuinka monta nesteunssia vettä on yksi tämmöinen osuus?
Jos se olisi kolme litraa vettä niin osaan heti sanoa vastaukseksi kolme desilitraa.
Laskuissa metrijärjestelmä on kätevämpi mutta kuinka usein tuollainen laskutoimitus suoritetaan? Verrattuna kuinka usein tarvitaan mittoja jotka on helposti ja nopeasti arvioitavissa brittiläisellä järjestelmällä? Sinun laskutoimitus on täysin maginaalinen. Silmämääräistä arviointia tekee jokainen ihminen kymmeniä kertoja päivässä. Mikä tarkoittaa että brittiläinen järjestelmä on kokonaisuutena tehokkaampi.
Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut.
Itse osaan silmämääräisesti ja askeleitani käyttämällä arvioida metrin tosi hyvin, koska olen harrastanut esteratsastusta vuosikymmeniä ja mitannut esteiden välejä lukemattomia kertoja. Tiedän tosi hyvin millainen mun askel vaaditaan metriin kun olen sitä mitan kanssa harjoitellut niin paljon. Eli siis tottumis- ja harjaantumiskysymys. Samaten osaan mitata 10cm sormilla ja silmämäärällä todella tarkasti kun on tullut esteiden korkeuksia niin paljon mitattua. Raksaukothan osaa silmämääräisesti mitata melkein mitä vain tosi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
SI-yksiköt sekä niiden tunnukset ja tunnuksien kymmenkertoimet on standardoitu, ja käytössä samanlaisina kaikkialla maailmassa.
Suomessa kuitenkin käytetään lyhennettä sm.
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
USA erottuu tästäkin joukosta🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.
Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.
Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.
Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.
Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.
Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.
vitut ole.
On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm.
Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.
Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.
Aika Tarzan saa olla jos pystyy sanomaan jonkun esineen olevan täsmälleen 3,2808399 jalkaa pituudeltaan ilman minkäänlaista mittavälinettä.
Kolme jalkaa on helppo arvioida. Ihmiset jotka on pienestä pitäen tottuneet käyttämään brittiläisiä yksiköitä osaa arvioida arkielämän mittoja tarkemmin ja nopeammin kuin metrijärjestelmään tottuneet. Mutta laskeminen ja käännökset on vaikeampia.
Laske seuraavaksi jos sinulla on kolme gallonaa vettä ja haluat jakaa sen kymmeneen yhtä suureen osaa niin kuinka monta nesteunssia vettä on yksi tämmöinen osuus?
Jos se olisi kolme litraa vettä niin osaan heti sanoa vastaukseksi kolme desilitraa.
Laskuissa metrijärjestelmä on kätevämpi mutta kuinka usein tuollainen laskutoimitus suoritetaan? Verrattuna kuinka usein tarvitaan mittoja jotka on helposti ja nopeasti arvioitavissa brittiläisellä järjestelmällä? Sinun laskutoimitus on täysin maginaalinen. Silmämääräistä arviointia tekee jokainen ihminen kymmeniä kertoja päivässä. Mikä tarkoittaa että brittiläinen järjestelmä on kokonaisuutena tehokkaampi.
Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut.
Itse osaan silmämääräisesti ja askeleitani käyttämällä arvioida metrin tosi hyvin, koska olen harrastanut esteratsastusta vuosikymmeniä ja mitannut esteiden välejä lukemattomia kertoja. Tiedän tosi hyvin millainen mun askel vaaditaan metriin kun olen sitä mitan kanssa harjoitellut niin paljon. Eli siis tottumis- ja harjaantumiskysymys. Samaten osaan mitata 10cm sormilla ja silmämäärällä todella tarkasti kun on tullut esteiden korkeuksia niin paljon mitattua. Raksaukothan osaa silmämääräisesti mitata melkein mitä vain tosi hyvin.
Tietysti kaikki on tottumiskysymyksiä mutta imperiaalinen järjestelmä taipuu arviointiin paremmin.
Metri määriteltiin olevan yksi kymmenenesmiljoonasosa Maan päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisestä etäisyydestä Pariisin meridiaania pitkin mitattuna. Tiedemiehet mittasivat tätä etäisyyttä maastossa vuosia määrittääkseen metrin tarkan pituuden
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.
Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.
Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.
Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.
Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.
Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.
vitut ole.
On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm.
Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.
Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.
Aika Tarzan saa olla jos pystyy sanomaan jonkun esineen olevan täsmälleen 3,2808399 jalkaa pituudeltaan ilman minkäänlaista mittavälinettä.
Kolme jalkaa on helppo arvioida. Ihmiset jotka on pienestä pitäen tottuneet käyttämään brittiläisiä yksiköitä osaa arvioida arkielämän mittoja tarkemmin ja nopeammin kuin metrijärjestelmään tottuneet. Mutta laskeminen ja käännökset on vaikeampia.
Laske seuraavaksi jos sinulla on kolme gallonaa vettä ja haluat jakaa sen kymmeneen yhtä suureen osaa niin kuinka monta nesteunssia vettä on yksi tämmöinen osuus?
Jos se olisi kolme litraa vettä niin osaan heti sanoa vastaukseksi kolme desilitraa.
Laskuissa metrijärjestelmä on kätevämpi mutta kuinka usein tuollainen laskutoimitus suoritetaan? Verrattuna kuinka usein tarvitaan mittoja jotka on helposti ja nopeasti arvioitavissa brittiläisellä järjestelmällä? Sinun laskutoimitus on täysin maginaalinen. Silmämääräistä arviointia tekee jokainen ihminen kymmeniä kertoja päivässä. Mikä tarkoittaa että brittiläinen järjestelmä on kokonaisuutena tehokkaampi.
Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut.
Itse osaan silmämääräisesti ja askeleitani käyttämällä arvioida metrin tosi hyvin, koska olen harrastanut esteratsastusta vuosikymmeniä ja mitannut esteiden välejä lukemattomia kertoja. Tiedän tosi hyvin millainen mun askel vaaditaan metriin kun olen sitä mitan kanssa harjoitellut niin paljon. Eli siis tottumis- ja harjaantumiskysymys. Samaten osaan mitata 10cm sormilla ja silmämäärällä todella tarkasti kun on tullut esteiden korkeuksia niin paljon mitattua. Raksaukothan osaa silmämääräisesti mitata melkein mitä vain tosi hyvin.
Tietysti kaikki on tottumiskysymyksiä mutta imperiaalinen järjestelmä taipuu arviointiin paremmin.
Saisiko tälle oikeasti jotkut järkevät perustelut? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.
Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.
Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.
No nyt tuli oikea vastaus ap.lle! Ne on käännöksiä Englannin ja Ranskan kielestä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Aha. Vuosi lyhennetään kuitenkin suomessa v.
Tämä onkin mielenkiintoinen havainto, aikamääreistä kuitenin tunti on suomessakin lyhenteenä h koska tonni on t., usein näkee silti käytettävön tunnin lyhenteenä virheellisesti tuota hoota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.
Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.
Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.
Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.
Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.
Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.
vitut ole.
On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm.
Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.
Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.
Aika Tarzan saa olla jos pystyy sanomaan jonkun esineen olevan täsmälleen 3,2808399 jalkaa pituudeltaan ilman minkäänlaista mittavälinettä.
Kolme jalkaa on helppo arvioida. Ihmiset jotka on pienestä pitäen tottuneet käyttämään brittiläisiä yksiköitä osaa arvioida arkielämän mittoja tarkemmin ja nopeammin kuin metrijärjestelmään tottuneet. Mutta laskeminen ja käännökset on vaikeampia.
Laske seuraavaksi jos sinulla on kolme gallonaa vettä ja haluat jakaa sen kymmeneen yhtä suureen osaa niin kuinka monta nesteunssia vettä on yksi tämmöinen osuus?
Jos se olisi kolme litraa vettä niin osaan heti sanoa vastaukseksi kolme desilitraa.
Laskuissa metrijärjestelmä on kätevämpi mutta kuinka usein tuollainen laskutoimitus suoritetaan? Verrattuna kuinka usein tarvitaan mittoja jotka on helposti ja nopeasti arvioitavissa brittiläisellä järjestelmällä? Sinun laskutoimitus on täysin maginaalinen. Silmämääräistä arviointia tekee jokainen ihminen kymmeniä kertoja päivässä. Mikä tarkoittaa että brittiläinen järjestelmä on kokonaisuutena tehokkaampi.
Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut.
Itse osaan silmämääräisesti ja askeleitani käyttämällä arvioida metrin tosi hyvin, koska olen harrastanut esteratsastusta vuosikymmeniä ja mitannut esteiden välejä lukemattomia kertoja. Tiedän tosi hyvin millainen mun askel vaaditaan metriin kun olen sitä mitan kanssa harjoitellut niin paljon. Eli siis tottumis- ja harjaantumiskysymys. Samaten osaan mitata 10cm sormilla ja silmämäärällä todella tarkasti kun on tullut esteiden korkeuksia niin paljon mitattua. Raksaukothan osaa silmämääräisesti mitata melkein mitä vain tosi hyvin.
Tietysti kaikki on tottumiskysymyksiä mutta imperiaalinen järjestelmä taipuu arviointiin paremmin.
Saisiko tälle oikeasti jotkut järkevät perustelut? :D
Johan se on selitetty. Useimmat asiat on valmistettu ihmisten mitoille. Ihmisen mittoihin perustuva mittayksikkö = silmämääräisesti nopeampi ja automaattisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
SI-yksiköt sekä niiden tunnukset ja tunnuksien kymmenkertoimet on standardoitu, ja käytössä samanlaisina kaikkialla maailmassa.
Suomessa kuitenkin käytetään lyhennettä sm.
Raivotäky? En tartu, vaan haastan ilmiantamaan missä käytetään. Ei ainakaan oppikirjoissa eikä ammattikirjallisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.
Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.
Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.
Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.
Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.
Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.
vitut ole.
On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm.
Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.
Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.
Aika Tarzan saa olla jos pystyy sanomaan jonkun esineen olevan täsmälleen 3,2808399 jalkaa pituudeltaan ilman minkäänlaista mittavälinettä.
Kolme jalkaa on helppo arvioida. Ihmiset jotka on pienestä pitäen tottuneet käyttämään brittiläisiä yksiköitä osaa arvioida arkielämän mittoja tarkemmin ja nopeammin kuin metrijärjestelmään tottuneet. Mutta laskeminen ja käännökset on vaikeampia.
Laske seuraavaksi jos sinulla on kolme gallonaa vettä ja haluat jakaa sen kymmeneen yhtä suureen osaa niin kuinka monta nesteunssia vettä on yksi tämmöinen osuus?
Jos se olisi kolme litraa vettä niin osaan heti sanoa vastaukseksi kolme desilitraa.
Laskuissa metrijärjestelmä on kätevämpi mutta kuinka usein tuollainen laskutoimitus suoritetaan? Verrattuna kuinka usein tarvitaan mittoja jotka on helposti ja nopeasti arvioitavissa brittiläisellä järjestelmällä? Sinun laskutoimitus on täysin maginaalinen. Silmämääräistä arviointia tekee jokainen ihminen kymmeniä kertoja päivässä. Mikä tarkoittaa että brittiläinen järjestelmä on kokonaisuutena tehokkaampi.
Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut.
Itse osaan silmämääräisesti ja askeleitani käyttämällä arvioida metrin tosi hyvin, koska olen harrastanut esteratsastusta vuosikymmeniä ja mitannut esteiden välejä lukemattomia kertoja. Tiedän tosi hyvin millainen mun askel vaaditaan metriin kun olen sitä mitan kanssa harjoitellut niin paljon. Eli siis tottumis- ja harjaantumiskysymys. Samaten osaan mitata 10cm sormilla ja silmämäärällä todella tarkasti kun on tullut esteiden korkeuksia niin paljon mitattua. Raksaukothan osaa silmämääräisesti mitata melkein mitä vain tosi hyvin.
Tietysti kaikki on tottumiskysymyksiä mutta imperiaalinen järjestelmä taipuu arviointiin paremmin.
Saisiko tälle oikeasti jotkut järkevät perustelut? :D
Johan se on selitetty. Useimmat asiat on valmistettu ihmisten mitoille. Ihmisen mittoihin perustuva mittayksikkö = silmämääräisesti nopeampi ja automaattisempi.
Hirveitä mittavirheitä tulee ilman standardoitua mittaa ja silloin metrijärjestelmä onkin joka suhteessa parempi.
Huvipuistohullu kirjoitti:
Miksi vessa on wc? 😄
Voi se olla myös vesiklosetti, ulkomailla myös toilet ja restroom. Tämä restroom on hyvä tietää, meinas Hongkongin lentokentällä mennä kusi housuun, kun joka paikassa oli vain restroom. Ymmärsin, että se on lepohuone eli Lounge.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pituuden, massan jne. yksiköt ovat aina kansainvälisiä, jotta ihan kaikki voivat ymmärtää ne. Näin se menee maasta riippumatta.
Höpöhöpö. Metrin lyhenne on ihan suomea.
Ai m? Mikähän se mahtaa olla myös englannissa, no m tietenkin.
Tietenkin, koska englanniksi se on meter. Suomalainen lyhenne on suomea, ja tulee sanasta metri.
Metri keksittiin ja nimettiin Ranskan vallankumouksen aikana.
Sitä ennen oli ties mitä kyynärää, jalkaa, peukaloa ja nivustaivetta mittayksikköinä, kuten joissain kehitysmaissa vieläkin on, esim. USA.
Jalat ja kivet ja muut on itseasiassa kätevämpiä arkielämässä kuin metrijärjestelmä. Metrijärjestelmä tehtiin tieteen ehdoilla ja soveltuu laskemiseen paremmin.
vitut ole.
On se. On paljon helpompi määritellä että joku asia on kaksi tai kolme jalkaa pitkä, kuin 61 cm tai 91 cm.
Paljon helpompi sanoa jonkun esineen pituuden olevan yksi metri kuin 3,2808399 jalkaa.
Ilman mittanauhaa käytännössä lähes mahdoton arvioida metriä.
Aika Tarzan saa olla jos pystyy sanomaan jonkun esineen olevan täsmälleen 3,2808399 jalkaa pituudeltaan ilman minkäänlaista mittavälinettä.
Kolme jalkaa on helppo arvioida. Ihmiset jotka on pienestä pitäen tottuneet käyttämään brittiläisiä yksiköitä osaa arvioida arkielämän mittoja tarkemmin ja nopeammin kuin metrijärjestelmään tottuneet. Mutta laskeminen ja käännökset on vaikeampia.
Laske seuraavaksi jos sinulla on kolme gallonaa vettä ja haluat jakaa sen kymmeneen yhtä suureen osaa niin kuinka monta nesteunssia vettä on yksi tämmöinen osuus?
Jos se olisi kolme litraa vettä niin osaan heti sanoa vastaukseksi kolme desilitraa.
Laskuissa metrijärjestelmä on kätevämpi mutta kuinka usein tuollainen laskutoimitus suoritetaan? Verrattuna kuinka usein tarvitaan mittoja jotka on helposti ja nopeasti arvioitavissa brittiläisellä järjestelmällä? Sinun laskutoimitus on täysin maginaalinen. Silmämääräistä arviointia tekee jokainen ihminen kymmeniä kertoja päivässä. Mikä tarkoittaa että brittiläinen järjestelmä on kokonaisuutena tehokkaampi.
Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut.
Itse osaan silmämääräisesti ja askeleitani käyttämällä arvioida metrin tosi hyvin, koska olen harrastanut esteratsastusta vuosikymmeniä ja mitannut esteiden välejä lukemattomia kertoja. Tiedän tosi hyvin millainen mun askel vaaditaan metriin kun olen sitä mitan kanssa harjoitellut niin paljon. Eli siis tottumis- ja harjaantumiskysymys. Samaten osaan mitata 10cm sormilla ja silmämäärällä todella tarkasti kun on tullut esteiden korkeuksia niin paljon mitattua. Raksaukothan osaa silmämääräisesti mitata melkein mitä vain tosi hyvin.
Tietysti kaikki on tottumiskysymyksiä mutta imperiaalinen järjestelmä taipuu arviointiin paremmin.
Saisiko tälle oikeasti jotkut järkevät perustelut? :D
Johan se on selitetty. Useimmat asiat on valmistettu ihmisten mitoille. Ihmisen mittoihin perustuva mittayksikkö = silmämääräisesti nopeampi ja automaattisempi.
Hirveitä mittavirheitä tulee ilman standardoitua mittaa ja silloin metrijärjestelmä onkin joka suhteessa parempi.
Mittavirheitä? Mittavirheet on mittaajan vastuulla. Laskuvirheitä tulee enemmän. Mutta ihmiselle on helpompaa arvioida onko joku 6 jalkaa korkea vs 1,8 kertaa yksi kymmenenesmiljoonasosa Maan päiväntasaajan ja pohjoisnavan välisestä etäisyydestä Pariisin meridiaania pitkin mitattuna.
Edelleen väitteesi siitä, että brittiläinen järjestelmä olisi perustavanlaatuisesti intuitiivisempi ymmärtää on todistamatta. Kyse on puhtaasti siitä kumpaan on tottunut.