Onko ateismi jotenkin neutraali uskomusjärjestelmä?

Vierailija kirjoitti:

"sanakikkailua siis"

 

Mutta onhan se selvä ristiriita. Jumala ei voi olla molempia samaan aikaan. Kaikkivoipuus on siis itsessään jo ristiriitainen ominaisuus. Samoin kuin Jumalan rakkaus. Voiko samaan aikaan rakastaa ja sallia kärsimyksen jonka voisi estää? 

en minä ole puhunut mitään kaikkivoipaisuudesta, sinä sen toit esiin, joten jos joku on ristiriitainen, niin sinä.

"Ei teismi vielä nimeä ketään tiettyä jumalaa, yrität pakottaa omia käsityksiäsi teismiin."

Jumala on yksi ainoa luokka asioita. Maailmassa on lukematon määrä asioita jotka eivät ole käsitteen "jumala" alla.

"Teismi sanoo, että on olemassa jonkinlainen jumala. Atesimi sanoo, että ei ole olemassa minkäänlaista jumalaa."

Kyllä mutta ateistinen näkemys voi olla sitten ihan mitä vain sellaista asiaa koskeva joka ei sisällä jumalaa. Niitä on loputtomasti.

"Voisi myös tietysti myön olla ottamatta kantaa asiaan. Mutta ateismihan ottaa kantaa, eikö niin?"

Ateismi ottaa kantaa vain jos esitetään väite jostain jumalasta. Jos ei esitetä, ateismi ei sinällään väitä mitään koska siinä ei uskota olevan jotain sellaista jumalaa jota vastaan edes pitäisi argumentoida. Ihan kuten sinäkään et argumentoi joulupukin olemattomuutta vastaan jos joku ei erikseen tule sinule väittämään hänen olevan olemassa.

"en minä ole puhunut mitään kaikkivoipaisuudesta, sinä sen toit esiin"

Kysyttiin erimerkkiä Jumalan ristiriitaisuudesta. Ja minä annoin esimerkkinä kaikkivoipaisuuden joka on jo käsitteenä ristiriitainen. Ja kaikkivoipuus on hyvin yleinen jumaliin liitetty ominaisuus.

"Ei siellä silti estetä poistumasta, olen kokenut sen kymmeniä kertoja. "

Ei varmaan väkivalloin estetä mutta sääntöjen mukaan sieltä ei saa poistua ilman lupaa. Joten on hieman kummallista jos jotenkin hyvänä vaihtoehtona ehdotetaan tilaisuudesta poistumista joka on siis sekä kiellettyä että siitä voidaan rankaista. Ja sitten kuitenkin väitetään että ketään ei pakoteta mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

"Ei teismi vielä nimeä ketään tiettyä jumalaa, yrität pakottaa omia käsityksiäsi teismiin."

 

Jumala on yksi ainoa luokka asioita. Maailmassa on lukematon määrä asioita jotka eivät ole käsitteen "jumala" alla.

 

"Teismi sanoo, että on olemassa jonkinlainen jumala. Atesimi sanoo, että ei ole olemassa minkäänlaista jumalaa."

 

Kyllä mutta ateistinen näkemys voi olla sitten ihan mitä vain sellaista asiaa koskeva joka ei sisällä jumalaa. Niitä on loputtomasti.

 

"Voisi myös tietysti myön olla ottamatta kantaa asiaan. Mutta ateismihan ottaa kantaa, eikö niin?"

 

Ateismi ottaa kantaa vain jos esitetään väite jostain jumalasta. Jos ei esitetä, ateismi ei sinällään väitä mitään koska siinä ei uskota olevan jotain sellaista jumalaa jota vastaan edes pitäisi argumentoida. Ihan kuten sinäkään et argumentoi joulupukin olemattomuutta vastaan jos joku ei erikseen tule sinule väittämään hänen olevan olemassa.

Onko sillä jotain merkitystä, että missä tilanteessa ateismi ottaa kantaa. Onhan minun katanikin Joulupukkiin olemassa, vaikka en joka hetki ottaisikaan asiaan kantaa.

Miksi ateistin on niin vaikea myöntää, että hänellä on kanta jumaluuksien olemassaoloa vastaan?

"Jeesus ei puhunut mitään kirkosta."

Miksi meillä sitten on sellaisia?

Vierailija kirjoitti:

"Jeesus ei puhunut mitään kirkosta."

 

Miksi meillä sitten on sellaisia?

Soita kyseiseen kirkkoon ja kysy että miksi se on olemassa.

-eri

Vierailija kirjoitti:

"Ainakin uskallan elää monimuotoisessa maailmassa ahdistumatta ja loukkaantumatta muiden näkemyksistä ja vaatimatta erilaisten uskomusten ja elämänkatsomusten vaimentamista. "

 

Minä en vaadi niidenvaientamista. En vain hyväksy sitä että ne yrittävät vaikuttaa sellaisten ihmisten elämään jotka eivät niihin usko. Jokainen uskokoon itse mitä haluaa ja eläköön oman uskonsa mukaan. Mutta muita ei ole oikeutta vaatia elämään kenenkään toisen uskon mukaan. Sen pitäisi olla ihan selvää.

Ei voi vain vedota kulttuuriin tai perinteisiin kun kyse on pohjimmiltaan kuitenkin uskonnosta.

"Mitä taas kiihkeyteen tulee, en suhtaudu mihinkään kiihkeästi. Ei kuulu luonteeseen"

 

Mutta väität silti ateistien olevan kiihkeitä? No sekä ateisti että uskovat voivat olla kiihkeitä tai kiihkottomia ihan luonteensa mukaan. Usko tai se että ei usko ei siihen vaikuta.

Kiihkoilua on kaikki, missä ehdottomasti kielletään joku muu kuin oma näkökanta ja vaaditaan että muiden pitää olla hiljaa. Ei uskalleta elää monimuotoisessa maailmassa ja ymmärtää muiden erilaisuutta eri näkökantoja. Ja kyllä, niin uskovat kuin ateistitkin voivat olla kiihkoilijoita. 
Itse uskon että on vain hyväksi kuunnella maailman uskomusten erilaisuutta ja oppia monimuotoisuudesta. Vain siten, sulkematta silmiään ja korviaan, voi löytää oman tiensä ja uskonsa, olipa se mikä hyvänsä. 

"Onko sillä jotain merkitystä, että missä tilanteessa ateismi ottaa kantaa. "

On. On iso ero että onko joku väite aktiivinen vai passiivinen. Se että sanoo uskovansa johonkin on aina aktiivinen väite jonkun puolesta. Se että ei usko johonkin on passiivinen asia joka vaikuttaa vain silloin jos se joutuu ristiriitaan jonkun aktiivisen väitteen kanssa.

"Onhan minun katanikin Joulupukkiin olemassa, vaikka en joka hetki ottaisikaan asiaan kantaa."

Uskotko siis sinä jumalaan niin että suurimman osan ajasta unohdat koko jutun ja vain jos jumalista tulee erikseen puhetta niin otat kantaa? Tuskin. Siinä juuri sen aktiivisen ja passiivisen väitteen ero. Aktiivinen väite on olemassa käytännössä koko ajan.

"Miksi ateistin on niin vaikea myöntää, että hänellä on kanta jumaluuksien olemassaoloa vastaan?"

On mutta se ei siis ole mikään aktiivinen ja elämääni jotenkin vaikuttava kanta. Kuten sinunkaan arkeesi ei vaikuta se että et usko joulupukkiin mutta jos uskot johonkin jumalaan, se vaikuttaa elämääsi joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

"Jeesus ei puhunut mitään kirkosta."

 

Miksi meillä sitten on sellaisia?

Hyvä kysymys. Jeesus puhui seurakunnasta, jonka muodostaa uskovien yhteisö. Seurakunta ei ole kirkkorakennus tai byrokraattinen hierarkia kirkossa. Seurakunnan pää on Jeesus, ja uskovat sen oksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ainakin uskallan elää monimuotoisessa maailmassa ahdistumatta ja loukkaantumatta muiden näkemyksistä ja vaatimatta erilaisten uskomusten ja elämänkatsomusten vaimentamista. "

 

Minä en vaadi niidenvaientamista. En vain hyväksy sitä että ne yrittävät vaikuttaa sellaisten ihmisten elämään jotka eivät niihin usko. Jokainen uskokoon itse mitä haluaa ja eläköön oman uskonsa mukaan. Mutta muita ei ole oikeutta vaatia elämään kenenkään toisen uskon mukaan. Sen pitäisi olla ihan selvää.

Ei voi vain vedota kulttuuriin tai perinteisiin kun kyse on pohjimmiltaan kuitenkin uskonnosta.

"Mitä taas kiihkeyteen tulee, en suhtaudu mihinkään kiihkeästi. Ei kuulu luonteeseen"

 

Mutta väität silti ateistien olevan kiihkeitä? No sekä ateisti että uskovat voivat olla kiihkeitä tai kiihkottomia ihan luonteensa mukaan. Usko tai se että ei usko ei siihen vaikuta.

Kiihkoilua on kaikki, missä ehdottomasti kielletään joku muu kuin oma näkökanta ja vaaditaan että muiden pitää olla hiljaa. Ei uskalleta elää monimuotoisessa maailmassa ja ymmärtää muiden erilaisuutta eri näkökantoja. Ja kyllä, niin uskovat kuin ateistitkin voivat olla kiihkoilijoita. 
Itse uskon että on vain hyväksi kuunnella maailman uskomusten erilaisuutta ja oppia monimuotoisuudesta. Vain siten, sulkematta silmiään ja korviaan, voi löytää oman tiensä ja uskonsa, olipa se mikä hyvänsä. 

Vaan kun sen monimuotoisuuden keskellä on helppoa eksyttää lampaita. 

"Kiihkoilua on kaikki, missä ehdottomasti kielletään joku muu kuin oma näkökanta ja vaaditaan että muiden pitää olla hiljaa. "

Mutta paljonko tuollaista esiintyy? Missä ovat ne laajat ateistijoukot jotka vaativat kirkkojen sulkemista tai että uskovat eivät missään tai milloinkaan saisi puhua uskostaan?

Kyse ei ole siitä vaan että jotain ihan tiettyä uskoa ei tungettaisi kaikille yhteisiin pakollisiin tilaisuuksiin. Ei mistään muusta.

Joh. 3:16

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. 

"Itse uskon että on vain hyväksi kuunnella maailman uskomusten erilaisuutta ja oppia monimuotoisuudesta. "

Ja tätäkö ei vaikka kouluissa tapahdu jos ei pakoteta kuuntelemaan Suvivirttä? Käsittääkseni sekä koulun uskonnonopetuksessa että elämänkatsomustiedossa käsitellään laajasti erilaisia uskontoja ja uskomuksia.

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. "

Jumala itse tuomitsi ihmisen syntiseksi ja sitten päätti uhrata "poikansa" joka poistaa tämän hänen itse keksimänsä ja määräämänsä rangaistuksen.

Vierailija kirjoitti:

"Onko sillä jotain merkitystä, että missä tilanteessa ateismi ottaa kantaa. "

 

On. On iso ero että onko joku väite aktiivinen vai passiivinen. Se että sanoo uskovansa johonkin on aina aktiivinen väite jonkun puolesta. Se että ei usko johonkin on passiivinen asia joka vaikuttaa vain silloin jos se joutuu ristiriitaan jonkun aktiivisen väitteen kanssa.

 

"Onhan minun katanikin Joulupukkiin olemassa, vaikka en joka hetki ottaisikaan asiaan kantaa."

 

Uskotko siis sinä jumalaan niin että suurimman osan ajasta unohdat koko jutun ja vain jos jumalista tulee erikseen puhetta niin otat kantaa? Tuskin. Siinä juuri sen aktiivisen ja passiivisen väitteen ero. Aktiivinen väite on olemassa käytännössä koko ajan.

 

"Miksi ateistin on niin vaikea myöntää, että hänellä on kanta jumaluuksien olemassaoloa vastaan?"

 

On mutta se ei siis ole mikään aktiivinen ja elämääni jotenkin vaikuttava kanta. Kuten sinunkaan arkeesi ei vaikuta se että et usko joulupukkiin mutta jos uskot johonkin jumalaan, se vaikuttaa elämääsi joka päivä.

Se riippuu varmaan ihan teististä tai ateistista, että kuinka paljon hänen uskomuksensa vaikuttavat päivittäiseen elämään. 

Onhan niitä aktiivisia ateistejakin vapaa-ajattelijoissa.

Nythän on osoitettu suurta aktiivisuutta ja puuttumista juuri vakiintuneihin kevätjuhlatapoihin ilmeisesti ateistisista motiiveista.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittele yläkoulun tai lukion filosofian oppikirjaa Logiikka 1.

Opit paremmin muodostamaan totuuspäätelmiä ja ymmärrät kenellä on todistustaakka.

Mielestäni todistustaakka on sillä joka väittää että kaikki alkoi tyhjästä mutta se on kuitenkin tieteen lakien mukaan todistettavissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle suosittele yläkoulun tai lukion filosofian oppikirjaa Logiikka 1.

Opit paremmin muodostamaan totuuspäätelmiä ja ymmärrät kenellä on todistustaakka.

Mielestäni todistustaakka on sillä joka väittää että kaikki alkoi tyhjästä mutta se on kuitenkin tieteen lakien mukaan todistettavissa.

Ei kukaan väitä että kaikki on alkanut tyhjästä.

"Se riippuu varmaan ihan teististä tai ateistista, että kuinka paljon hänen uskomuksensa vaikuttavat päivittäiseen elämään. "

Aktiivinen väite jonkun jumaluuden olemassa olosta on kuitenkin hyvin perustavaa laatua oleva väite jonka ainakin pitäisi muovata ihmisen maailmankuvaa ja minäkuvaa todella paljon. Se että sinä tai minä emme usko peikkoihin tai keijukaisiin ei taas aiheuta ollenkaan saman mittaluokan vaikutuksia.

"Nythän on osoitettu suurta aktiivisuutta ja puuttumista juuri vakiintuneihin kevätjuhlatapoihin ilmeisesti ateistisista motiiveista."

Onko sinusta uskonnonvapaus tärkeää myös siinä mielessä että kenenkään ei ole pakko uskoa tai osallistua vastoin tahtoaan uskonnon harjoittamiseen?

Vierailija kirjoitti:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. "

 

Jumala itse tuomitsi ihmisen syntiseksi ja sitten päätti uhrata "poikansa" joka poistaa tämän hänen itse keksimänsä ja määräämänsä rangaistuksen.

Mistä tiedät, mistä sinun omat ajatuksesi ja mielipiteesi tulevat? Onko ne omia ajatuksiasi vai pakkosyötetty sinulle?