Ero vai ei
Vaimo ei halua muuttaa kotikaupungistaan mihinkään johon "väliaikaisesti" muutettiin korona aikana kun stadissa ei paljon tapahtunut. Nyt ollaan tänne "väliaikaiseen" kaupunkiin jääty aika pahasti jumiin kun on talo hankittu ja lapsi myös. Itselläni ei ole kuitenkaan mitään sisältöä elämässä tässä paska kaupungissa ja haluaisin muuttaa takaisin Helsinkiin. Käyn kuitenkin itse Helsingissä omien töitten ja harrastusten takia monta kertaa viikossa. Vaimolla on työpaikka täällä paska kylässä mutta saisi varmaan töitä muualtakin jos vain hakisi. Tilanne ahdistaa päivittäin. Ero tässä varmaan tulee ja sitten alkaa kiva härdelli alle kouluikäisen lapsen kanssa kun isi asuu toisella paikkakunnalla kuin äiti.
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Kannatan tuota pikkukämpän hankkimista. Miksi et voisi asua Helsingissä esimerkiksi viikot, ja viikonloppuisin viettää aikaa perheen kanssa? Kuten esim. kansanedistajat tekevät. Kalliiksihan se tulee, mutta jos on varaa, niin miksipä ei. Kannattaa keksiä keinoja mitkä lisäävät onnellisuutta.
Vaimolla jalapsellakin on oikeus lisätä onnellisuuttaan ja siihen ei ehkä kuulu mies/isä, joka toimii ohjeesi mukaan.
Luit vaan alun kommentistani? Entäpä jos olisit lainannut siitä loppuun? 😊
Vierailija kirjoitti:
Kannatan tuota pikkukämpän hankkimista. Miksi et voisi asua Helsingissä esimerkiksi viikot, ja viikonloppuisin viettää aikaa perheen kanssa? Kuten esim. kansanedistajat tekevät. Kalliiksihan se tulee, mutta jos on varaa, niin miksipä ei. Kannattaa keksiä keinoja mitkä lisäävät onnellisuutta. Hyvä on myös muistaa, että joskus elämässä pitää keksiä uutta tekemistä, jotta viihtyy, oli asuinpaikkakunta mikä vaan. Jotkut ostavat mökin, toiset alkavat rakentaa, jotkut hankkivat vauvan, koiran, moottoripyörän, puutarhapalstan tai asuntoauton. Tai voi alkaa tavoitteellisesti harrastaa jotain. Näköalattomuus masentaa ja voi todella rikkoa perheen.
Minua kiinnostaa mitä sä keksit, ja ehdotankin että jätät tuon "helpon" mutta tarpeettoman, ja lapselle/lapsille haitallisen eron pois keinovalikoimasta kun mietit miten elämääsi jatkaa nyt kun tylsistytttää. Näkisin mieluusti kuinka suomalainen mies osaa ja haluaa huolehtia perheestään. Tsemppiä, sä pystyt siihen. Älä luovuta. Luusereita on maailma täynnä.
Joo, varmaan tosi kiva järjestely sen pikkuvaimonkin mielestä. Mitäpä jos tapaisi sitä tylsää jälkikasvuaan sitten vain joka toinen viikonloppu, niin vaimo ois käytännössä yh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan tuota pikkukämpän hankkimista. Miksi et voisi asua Helsingissä esimerkiksi viikot, ja viikonloppuisin viettää aikaa perheen kanssa? Kuten esim. kansanedistajat tekevät. Kalliiksihan se tulee, mutta jos on varaa, niin miksipä ei. Kannattaa keksiä keinoja mitkä lisäävät onnellisuutta. Hyvä on myös muistaa, että joskus elämässä pitää keksiä uutta tekemistä, jotta viihtyy, oli asuinpaikkakunta mikä vaan. Jotkut ostavat mökin, toiset alkavat rakentaa, jotkut hankkivat vauvan, koiran, moottoripyörän, puutarhapalstan tai asuntoauton. Tai voi alkaa tavoitteellisesti harrastaa jotain. Näköalattomuus masentaa ja voi todella rikkoa perheen.
Minua kiinnostaa mitä sä keksit, ja ehdotankin että jätät tuon "helpon" mutta tarpeettoman, ja lapselle/lapsille haitallisen eron pois keinovalikoimasta kun mietit miten elämääsi jatkaa nyt kun tylsistytttää. Näkisin mieluusti kuinka suomalainen mies osaa ja haluaa huolehtia perheestään. Tsemppiä, sä pystyt siihen. Älä luovuta. Luusereita on maailma täynnä.
Joo, varmaan tosi kiva järjestely sen pikkuvaimonkin mielestä. Mitäpä jos tapaisi sitä tylsää jälkikasvuaan sitten vain joka toinen viikonloppu, niin vaimo ois käytännössä yh.
Sinä luit seitsemän ensimmäistä riviä. Entäpä mitä sanot seuraavasta 21: stä?
Mitä te oikein touhuatte? Melkoista laput silmillä kulkemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannatan tuota pikkukämpän hankkimista. Miksi et voisi asua Helsingissä esimerkiksi viikot, ja viikonloppuisin viettää aikaa perheen kanssa? Kuten esim. kansanedistajat tekevät. Kalliiksihan se tulee, mutta jos on varaa, niin miksipä ei. Kannattaa keksiä keinoja mitkä lisäävät onnellisuutta. Hyvä on myös muistaa, että joskus elämässä pitää keksiä uutta tekemistä, jotta viihtyy, oli asuinpaikkakunta mikä vaan. Jotkut ostavat mökin, toiset alkavat rakentaa, jotkut hankkivat vauvan, koiran, moottoripyörän, puutarhapalstan tai asuntoauton. Tai voi alkaa tavoitteellisesti harrastaa jotain. Näköalattomuus masentaa ja voi todella rikkoa perheen.
Minua kiinnostaa mitä sä keksit, ja ehdotankin että jätät tuon "helpon" mutta tarpeettoman, ja lapselle/lapsille haitallisen eron pois keinovalikoimasta kun mietit miten elämääsi jatkaa nyt kun tylsistytttää. Näkisin mieluusti kuinka suomalainen mies osaa ja haluaa huolehtia perheestään. Tsemppiä, sä pystyt siihen. Älä luovuta. Luusereita on maailma täynnä.
Joo, varmaan tosi kiva järjestely sen pikkuvaimonkin mielestä. Mitäpä jos tapaisi sitä tylsää jälkikasvuaan sitten vain joka toinen viikonloppu, niin vaimo ois käytännössä yh.
Sinä luit seitsemän ensimmäistä riviä. Entäpä mitä sanot seuraavasta 21: stä?
Mitä te oikein touhuatte? Melkoista laput silmillä kulkemista.
Ihan koko fantasiasi luin. Miksi ihmeessä pitäisi pysyä väkisin yhdessä, jos ei vietetä aikaa yhdessä? Ero parempi vaimolle, jotta voi löytää paremman puolison.
Jos ette voi asua eri kaupungeissa, niin ero sitten.
Ihan peruskuvio. Vaimon pitää jättää itselleen mieluinen työpaikka, koska mieslapsi haluaa.
Ohhoh, nyt on kyllä nainen tehnyt ison virheen kun on mennyt tuollaiselle paskalle lapsen synnyttämään.
Ehdottomasti ero ja ota koko lapsi hoteisiisi, vapauta nainen paskasta ja paskan jälkeläisestä
Kannatan tuota pikkukämpän hankkimista. Miksi et voisi asua Helsingissä esimerkiksi viikot, ja viikonloppuisin viettää aikaa perheen kanssa? Kuten esim. kansanedistajat tekevät. Kalliiksihan se tulee, mutta jos on varaa, niin miksipä ei. Kannattaa keksiä keinoja mitkä lisäävät onnellisuutta.
Vaimolla jalapsellakin on oikeus lisätä onnellisuuttaan ja siihen ei ehkä kuulu mies/isä, joka toimii ohjeesi mukaan.