Lue keskustelun säännöt.
Omistusasuminen ei enää kiinnosta suomalaisia, asuntolainaa pidetään suurena riskinä.
27.05.2026 |
Oma asunto sitoo liikaa nykynuorten elämää siihen asuntoon, mielummin ollaan vuokralla ja ostetaan asuminen palveluna. Kiinnostus omistaa oma asunto on enää boomerien varassa ja kun he kuolevat, se kuihtuu kokonaan pois.
https://www.markkinointiuutiset.fi/artikkelit/s-pankin-tutkimus-kohta-p…
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Aivopesu mennyt perille! Tollot istuvat kädet ristissä ja odottavat maailmanloppua🤪
Me asutaan vuokralla. Ei käydä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen katsellut puolison kanssa kerrostalokämppiä ostomielessä. Kovasti olisi edessä käyttövesiremppaa, viemärin sukitusta, parvekeremppaa, katonkorjausta, hissin modernisointia, latauspisteiden rakentamista, kivijalan korjausta... eli taloyhtiön suunnalta kovasti rahareikiä luvassa.
Ja samaan aikaan jos ostaa kämpän, pitäisi uusia keittiönkoneita, kaapistoa, hiotuttaa parketti, maalauttaa pinnat... Ja kaiken muun lisäksi neliöhinnat kaksioissa vaihtelevat 2000-4000 välillä. Esim. 60-luvun perustaloissa jopa 3000€ neliöhintoja.
Auts. Nykyisessä vuokrakaksiossa maksamme puolison kanssa yhteensä 650€ kuussa.
Tuskin sun vuokranantaja uusii keittiökoneita, kaappeja, hioo parketteja, maalaa pintoja jne, aina sun mielen mukaan eikä veloita mitään.
Vierailija kirjoitti:
Jos ostaisin oman asunnon joutuisin ostamaan osakkeen nisti alueelta tai home omakotitalon. Ei kiitos.
Eli olet köyhä jolla ei ole varaa parempaan.
Vierailija kirjoitti:
Aivopesu mennyt perille! Tollot istuvat kädet ristissä ja odottavat maailmanloppua🤪
Itse asiassa olen laskenut sijoituksen tuoton ja laskelma on nyt sen verran negatiivinen tällä alueella, että omistusasuminen ei kannata. Asuntojen arvo ei nouse, joten sitä ei nyt kannata ostaa korollisella lainalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kummallakin puolisoni kanssa määräaikaiset työsuhteet. Vuokra-asuntomme omistaminen vähintään tuplaisi asumiskulumme, eikä edes saataisi sellaista lainaa --> joudutaan etsimään asuntoa vähemmän kivalla sijainnilla/muuttamaan pieneen yksiöön. Työttömyyden tai vanhempainvapaan aikana ei meille mitään asumistukia myönnetä omistuskämppään, jos raha ei riitä asumiseen. Siinä sitten yritetään myydä asunto pois ja siirrytään taas vuokralle.
Ainoat kaksi syytä, miksi musta on järkevää omistaa: 1. asumiskulut lainan maksamisen jälkeen todennäköisesti pienemmät kuin vuokralla, 2. voi rempata asunnon mielensä mukaan. Meidän eläkkeisiin on aikaa vielä vähintään 35 vuotta, joten ei se nyt vielä niin ajankohtaista ole. Tietysti meidän asuntoa olisi kiva rempata, mutta kyllä tää kelpaa tällaisenäkin meille.
Ehdoton hyvä puoli omassa on, että siitä ei yhtäkkiä joudu lähtemään, kun se päätetään myydä alta.
T. Muuttoja kokenut
Tämä on totta. En ole ikinä kokenut tuollaista, vaan olen saanut asua niin kauan kuin olen halunnutkin asua. Olemme nyt asuneet tässä vuokrakämpässä viisi vuotta. Saimme juuri tämän asunnon, sillä sanoimme, että meillä on halukkuutta asua tässä pidempäänkin. Oletan siis, että vuokranantaja on kiinnostunut vuokraamaan tätä asuntoa vielä pitkään.
Onneksi tiedät näin etukäteen, että vuokranantajasi ei sairastu tai kuole auto-onnettomuudessa ainakaan seuraavan 10 vuoden aikana.
No tuskin mä tässä enää 10 vuoden päästä asun. Toivottavassti siinä vaiheessa olisi jo omistusasunto. Mutta jos kerran esitetään tällaisia väitteitä vuokra-asumisesta, niin kenties asuminen niin vuokralla kuin omistusasunnossa on hyvin epävarmaa. Kenties pitäisi muuttaa sillan alle. Mutta mitäs sitten, kun silta remontoidaan ja puretaan pois uuden alta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä on kuitenkin melko tarkat asumismenot joka kuukausi tiedossa, toisin kuin omistusasunnossa.
Miksi omistusasunnossa kulut vaihtelisivat kuukaudesta toiseen? Yrität epävoivoisesti keksimällä keksiä negatiivisia asioita.
Kyllä vuokra-asunnossakin voi elämästä nauttia. Kahvi maistuu samalta.
Asun vuokralla (ihanan meren ja luonnon ja linnunlaulun )läheisyydessä, metroon 5 min…
En vaihda mihinkään ja työstäni saadut rahani säästän ja sijoitan. En kaipaa pankkiorjuutta.
Tämähän on oma valinta maksaako pari prosenttia korkoa pankille vai 2-6 todellisisia asumiskuluja vuokralla.
Meille oma on ollut edullisin ja tuottoakin tullut vuosien mittaan kivasti ilman isompaa riskiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on aikamoinen ero eläkkeellä jäädessä maksatko 1200 euroa vuokraa vai asut omassa... No eikai nykynuoriso edes eläkkeellä oloa ajattelekaan.
1200 on ihan normi vastike
Mulla on 265 euroa. 85 neliötä.
Ehkä jossain fantasiamaailmassa, eikä luonnollisesti sielläkään sisällä lämmityksiä, vakuutuksia, peruskorjauksia, remontointikuluja jne...
Mulla oli vastike 82 neliön luhtitalossa n. 250€, mutta tämä oli vuosi 2015 ja asunto silloin vain 8 vuotta vanha.
Siihen päälle vesi, sähkö, kotivakuutus, nettiliittymä. Ja lainan korot olivat toki nekin joitain satasia kuussa.
Eli oli siinä kuukausikuluja jo tuoreeltaan. Vuonna 2016 oli taloyhtiön ulkopintojen maalaus
ja tämä kustani muistaakseni nelisen tonnia. Maksoimme pois. Hieman myöhemmin erosin ja asunto jäi ex-vaimon riesaksi.
Siitä lähtien olen ollut vuokralla. Pörssisijoituksia tällä hetkellä 140 tonnia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Senioritaloissa asuu vuokralla paljon boomereita jotka ovat luopuneet omistusasunnostaan.
Tietenkin vanhemmiten luovutaan. Minäkin myyn talon kun jään eläkkeelle niin eläkerahoja jää vähintään 100t
Omat vanhempani ovat myyneet hyväkuntoista, remontoitua taloaan nyt kolmatta vuotta. Ei mene kaupaksi ei, ei tule edes tarjouksia. Pankit eivät myönnä siihen lainaa.
Sinne meni ne rahat, ja vielä kaikki perinnötkin, jotka upotettiin talon remontteihin.
Miten tilanne erikoisemmin eroaa siitä, että olisivat asuneet vuokralla? Varsinkin jos olisivat asuneet vuokralla hyvänkuntoisessa, remontoidussa omakotitalossa, veikkaan että kulut olisivat olleet vielä merkittävästi isommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kummallakin puolisoni kanssa määräaikaiset työsuhteet. Vuokra-asuntomme omistaminen vähintään tuplaisi asumiskulumme, eikä edes saataisi sellaista lainaa --> joudutaan etsimään asuntoa vähemmän kivalla sijainnilla/muuttamaan pieneen yksiöön. Työttömyyden tai vanhempainvapaan aikana ei meille mitään asumistukia myönnetä omistuskämppään, jos raha ei riitä asumiseen. Siinä sitten yritetään myydä asunto pois ja siirrytään taas vuokralle.
Ainoat kaksi syytä, miksi musta on järkevää omistaa: 1. asumiskulut lainan maksamisen jälkeen todennäköisesti pienemmät kuin vuokralla, 2. voi rempata asunnon mielensä mukaan. Meidän eläkkeisiin on aikaa vielä vähintään 35 vuotta, joten ei se nyt vielä niin ajankohtaista ole. Tietysti meidän asuntoa olisi kiva rempata, mutta kyllä tää kelpaa tällaisenäkin meille.
Ehdoton hyvä puoli omassa on, että siitä ei yhtäkkiä joudu lähtemään, kun se päätetään myydä alta.
T. Muuttoja kokenut
Tämä on totta. En ole ikinä kokenut tuollaista, vaan olen saanut asua niin kauan kuin olen halunnutkin asua. Olemme nyt asuneet tässä vuokrakämpässä viisi vuotta. Saimme juuri tämän asunnon, sillä sanoimme, että meillä on halukkuutta asua tässä pidempäänkin. Oletan siis, että vuokranantaja on kiinnostunut vuokraamaan tätä asuntoa vielä pitkään.
Onneksi tiedät näin etukäteen, että vuokranantajasi ei sairastu tai kuole auto-onnettomuudessa ainakaan seuraavan 10 vuoden aikana.
No tuskin mä tässä enää 10 vuoden päästä asun. Toivottavassti siinä vaiheessa olisi jo omistusasunto. Mutta jos kerran esitetään tällaisia väitteitä vuokra-asumisesta, niin kenties asuminen niin vuokralla kuin omistusasunnossa on hyvin epävarmaa. Kenties pitäisi muuttaa sillan alle. Mutta mitäs sitten, kun silta remontoidaan ja puretaan pois uuden alta?
Heh. Ensin kehut kuinka vuokra-asuminen on niin ihanaa, koska et milloinkaan joudu väkisin pois, jos vaan lupaat asua siellä kauan. Nyt sitten oletkin jo muuttamassa pois ja pettämässä vuokranantajasi.
Ehkä vuokranantajasi sairastuu jo ensi viikolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jälleen yksi askel kohti ihannetta: et omista mitään ja olet onnellinen.
Miten niin? Jos omistaa vaikkapa 150 000€ edestä osakkeita sen sijaan kuin että seiniä ja kattoa, niin on taatusti onnellinen.
Vielä onnellisempi on kun omistaa velattoman talon ja osakkeita.Asumiseen kuluu niin vähän rahaa että on varaa ostaa osakkeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä on aikamoinen ero eläkkeellä jäädessä maksatko 1200 euroa vuokraa vai asut omassa... No eikai nykynuoriso edes eläkkeellä oloa ajattelekaan.
Kun huomioi korjausremontteihin, kodinkoneisiin ym menevän rahan, ei ero ole suuren suuri. Vastike on vain alkua.
Olen katsellut omakotitaloja, mutta kovin ovat vanhoja. Todella monessa on sähkölämmitys. Luoja yksin tietää, mitä aiemmat omistajat ovat jättäneet tekemättä, tai mikä vielä pahempaa tehneet itse.
Vanhoissa rivareissa yleensä samoja ongelmia + ei edes omaa tonttia. Jossain on asuttava ja vuokra-asunto juuri nyt stressittömin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me luovumme omistusasumisesta kunhan saamme asuntomme myydyksi. Kustannukset ovat karanneet jo niin korkeiksi, että saamme eläkerahaston säästettyä nopeasti: noin 10k per vuosi. Eläkeikään 30 vuotta aikaa, joten kun huomioi sijoituksen 5-6% vuotuisen tuoton, on meillä varaa silloin tehdä kaikenlaisia ratkaisuja.
Ehkä maailmantilanne muuttuu sillä välin, ja omistusasumisesta tulee jälleen kannattavaa - sitten teemme peliliikkeitä.
Asuntokin on sijoitus ja sijoittaminen ON pitkäkestoista hommaa jos aikoo jäädä voitolle...
Siinä on aikamoinen ero eläkkeellä jäädessä maksatko 1200 euroa vuokraa vai asut omassa... No eikai nykynuoriso edes eläkkeellä oloa ajattelekaan.
Kun huomioi korjausremontteihin, kodinkoneisiin ym menevän rahan, ei ero ole suuren suuri. Vastike on vain alkua.
Me olemme asuneet v 79 lähtien omissa asunnoissa, 3 viimeistä itselle rakennettuja omakotitaloja.
Yhdessäkään emme ole joutuneet maksamaan taloyhtiöiden remontteja ja talommekin ovat olleet niin uusia ja hyväkuntoisia ettei sisäseinän värinvaihdosta kummenpaaa "remonttia" ole tehty.
Tokihan vuokra-asuntoonkin yleensä hankitaan oma pesukone, eikö?? Keittiökalusteet varmaan on niissä talon puolesta mutta eipä ole niitäkään jouduttu uusimaan. Vuokralainen maksa ne kyllä vuokrassaan. Mutta minulle olisi kauhistus etten saa itse valita tapetteja tai keittiökalusteita vaan tyytyisin vuokranantajan vanhoihin!!
Et saa mistään 10v vanhaa okt pk-seudulta 350e/kk vuokralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä on aikamoinen ero eläkkeellä jäädessä maksatko 1200 euroa vuokraa vai asut omassa... No eikai nykynuoriso edes eläkkeellä oloa ajattelekaan.
Kun huomioi korjausremontteihin, kodinkoneisiin ym menevän rahan, ei ero ole suuren suuri. Vastike on vain alkua.
Suomessa harvemmin myydään asuntoja, joissa ei olisi kodinkoneita valmiina. Ei niitä ole pakko ostaa. Jos on pakko, koska haluaa uusimpien trendien mukaiset, niin ei sellaisia kyllä ole suurimmassa osassa vuokra-asuntojakaan. Seinien maalaaminen ei kovin paljon maksa. Vuokra-asunnoissa sen sijaan ei aina saa maalata/tapetoida kuten itse haluaisi.
Remppoja tehdään vuokra-asuntoihinkin, ja niistä tulee kulut vuokralaiselle. Jos haluaa vedota siihen, että aina voi vaihtaa halvempaan, niin tuskin onnistuu aina muuttamaan uudistettuun, hyvällä sijainnilla olevaan ja halpaan, vaan joutuu mahdollisesti tyytymään huonompaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kummallakin puolisoni kanssa määräaikaiset työsuhteet. Vuokra-asuntomme omistaminen vähintään tuplaisi asumiskulumme, eikä edes saataisi sellaista lainaa --> joudutaan etsimään asuntoa vähemmän kivalla sijainnilla/muuttamaan pieneen yksiöön. Työttömyyden tai vanhempainvapaan aikana ei meille mitään asumistukia myönnetä omistuskämppään, jos raha ei riitä asumiseen. Siinä sitten yritetään myydä asunto pois ja siirrytään taas vuokralle.
Ainoat kaksi syytä, miksi musta on järkevää omistaa: 1. asumiskulut lainan maksamisen jälkeen todennäköisesti pienemmät kuin vuokralla, 2. voi rempata asunnon mielensä mukaan. Meidän eläkkeisiin on aikaa vielä vähintään 35 vuotta, joten ei se nyt vielä niin ajankohtaista ole. Tietysti meidän asuntoa olisi kiva rempata, mutta kyllä tää kelpaa tällaisenäkin meille.
Ehdoton hyvä puoli omassa on, että siitä ei yhtäkkiä joudu lähtemään, kun se päätetään myydä alta.
T. Muuttoja kokenut
Yhdestäkään vuokra-asunnosta en ole elämäni aikana joutunut lähtemään, koska olisi myyty alta (enkä mistään muustakaan syystä, kuin vain jos itse olen irtisanonut vuokrasopimuksen).
En vuokraa koskaan yksityishenkilöiltä, vaan aina yrityksiltä.
Ja siltikin moni on joutunut muuttamaan. Eikö ole hupaisaa tämä elämä, kun meillä on jokaisella omat kokemuksemme?!
Harva saa asua pysyvästi vuokra-asunnossa, eivät ehkä sitä haluakaan. Omistusasunnon ostajajalla ja vuokralaisella on eri arvot asumisen suhteen.
Mitä asuntojen arvoon tulee, kun ei omaa kotiaan aio myydä, niin arvoilla ei ole merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme tappiomielialaisia ja kauhun lietsojia tässä ketjussa :D
Ostettiin juuri puolison kanssa perheasunto Tampereelta. Minä olen kroonisesti persaukinen apurahatutkija, puoliso normitöissä. Ei löydetty kivaa vuokra-asuntoa (rempattu kolmio kivalla pohjalla, parveke, sauna, autopaikka&sähkölataus) joten ostettiin oma ja rempattiin se. Saatiin just sitä mitä haluttiin ja koska maltettiin etsiä helmi, kustannuksetkin on tosi kohtuulliset (=sama kuin vastaavassa vuokrakämpässä olisi, mutta tässä maksetaan omaa).
Voinko mä jäädä ilman apurahaa ja puoliso työttömäksi? Tietysti voi. Voiko talo palaa? Voi. Voiko AMOC-virta kääntyä ja Suomi muuttua Siperiaksi? Voi.
ELÄMÄSSÄ ON RISKEJÄ. Jos keskittyy pelkäämään niitä, menee elämä ohi. Kaikenlaista voi sattua, mutta itse ajattelen, että jos jostain ongelmasta rahalla selviää, se on halpa hinta. Asuntoasioissa yleensä selvinnee rahalla. Ja jos tämä asunto olisi tappiollinen sijoitus, entä sitten? Ainakin oltaisiin saatu asua ihanassa asunnossa. Huonomminkin olisi voinut käydä.
Minä taas en ota isoja riskejä elämässä. Jokaisella on oma tapansa elää.
Otat joka kerta riskin, kun astut kadulle. Myös ihmisten lähellä voi tarttua viruksia jne. Mietipä nyt hieman, mita höpöttelet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme tappiomielialaisia ja kauhun lietsojia tässä ketjussa :D
Ostettiin juuri puolison kanssa perheasunto Tampereelta. Minä olen kroonisesti persaukinen apurahatutkija, puoliso normitöissä. Ei löydetty kivaa vuokra-asuntoa (rempattu kolmio kivalla pohjalla, parveke, sauna, autopaikka&sähkölataus) joten ostettiin oma ja rempattiin se. Saatiin just sitä mitä haluttiin ja koska maltettiin etsiä helmi, kustannuksetkin on tosi kohtuulliset (=sama kuin vastaavassa vuokrakämpässä olisi, mutta tässä maksetaan omaa).
Voinko mä jäädä ilman apurahaa ja puoliso työttömäksi? Tietysti voi. Voiko talo palaa? Voi. Voiko AMOC-virta kääntyä ja Suomi muuttua Siperiaksi? Voi.
ELÄMÄSSÄ ON RISKEJÄ. Jos keskittyy pelkäämään niitä, menee elämä ohi. Kaikenlaista voi sattua, mutta itse ajattelen, että jos jostain ongelmasta rahalla selviää, se on halpa hinta. Asuntoasioissa yleensä selvinnee rahalla. Ja jos tämä asunto olisi tappiollinen sijoitus, entä sitten? Ainakin oltaisiin saatu asua ihanassa asunnossa. Huonomminkin olisi voinut käydä.
Minä taas en ota isoja riskejä elämässä. Jokaisella on oma tapansa elää.
Mikä on mielestäsi iso riski? Jos tosiaan olet sitä mieltä että viihtyisä omistusasunto kasvukeskuksesta on sellainen, ei voi kun sanoa että ihmisiä on moneen junaan. Erityisesti kun miettii, että Suomessa ei varmaankaan koskaan ole ollut yhtä riskitöntä elää kuin tänään. On terveydenhuolto, sosiaaliturva, demokratia, oikeusvaltio... Ei tarvitse itänaapuria pidemmälle mennä kun ihmisillä ei ole mitään noista. Ja siltikin vaan elellään.
Miksi sinua häiritsee ajatus, että joku haluaa elää mieluummin vuokralla kuin omistusasunnossa?
Miksi sinua häiritsee, että joku asuu mieluummin omistusasunnossa kuin vuokralla?
Niin minäkin luulin, ennen kuin tuli vesivahinko. Vaikka oli täysarvovakuutus, ei se korvannut vahingoista kuin 70%. Loput 30% jäi itselle maksettavaksi. Vakuutusyhtiö huomioi asunnon ikävähennyksen päätöksessään.
Samoin salaojaremontti tuli myös yllättävän kalliiksi. Sen lisäksi on uusittu kattoa ja tehty muuta perusparannusta. Olen pikkuhiljaa maksanut kämppäni kahteen kertaan. En olisi uskonut näin käyvän, kun asunnon joskus ostin. Ihan koko ajan erilaista velkaa on päällä tästä asunnosta.
Vuokralla asuessani olisin faktuaalisesti asunut pienemmillä ja ennakoitavilla kustannuksilla. Olisi rahaa jäänyt niin paljon enemmän käyttöön.