Lue keskustelun säännöt.
Miksi ei opettajilla ole työvelvoitetta lomien aikana?
24.05.2026 |
10 viikon kesälomasta voisi 6 viikkoa toimia esim päiväkodeissa avustajina tai muussa yleoshyödyllisessä työssä. Miksi opertajilla on aivan käsittämättömän pitkät lomat? Palkatkin ovat ihan kohtuulliset eli sekään ei selitä.asiaa.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska he pitää baarit pystyssä ja palautuu😁
Tuo on totta. Suurimmalle osalle opettajista kehittyy päihdeongelma kesälomalla.
Tämä totta. Itse ostin jo liput Provinssiin, Ruissiin ja Ilosaareen. Kaikissa menee 3 yötä ja 3 päivää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä töitä opettajat muka koulun eteen kesällä tekee ? Vastaus ei mitään, vaikka joku yllä muuta väitti. Koulu alkaa opettajilla päivää aikaisemmin kuin oppilailla, siinä se.
Mitä työtä Sinä teet lomallasi työpaikkasi eteen?
Ei tässä ketjussa ole kyse muiden lomista, vaan opettajien. Ei muiden lomat kestä koko kesää, vaan yleensä kesäloman pituus on neljä viikkoa. Opettajilla huomattavasti pidempi.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää väkisin tehdä koko ajan jotain?
Koska halutaan kiusata kiusaamisen vuoksi. Mitään logiikkaa tuossa ei muuten ole.
On myös nuo koulunkäynninohjaajat, jotka hoitavat töitä, jotka ennen kuuluivat opettajille. Annetaan kunniaa heillekin.
Enpä silti koskaan ole halunnut opettajaksi.
🎶"Ne jotka osaa tekee mitä vaan, ne jotka ei - ryhtyy opettamaan."🎵🎶
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat tekivät aiemmin 9 kk töitä ja olivat 3 kk palkattomalla vapaalla. Sitten opettajien 9 kk palkka jaettiin maksettavaksi 12 kuukaudelle. Opettajat ovat siis kesän palkattomalla vapaalla eli kesäkeskeytyksellä.
Voit itsekin ottaa palkatonta vapaata töistä, jos tahdot ja sovit siitä esimiehesi kanssa.
Siitä on ainakin 60 vuotta, ja sen jälkeen on palkkoja nostettu kaikilla aloilla rutkasti. Kesäkeskeytys ei ole palkaton, silloin maksetaan palkkaa. Siksi tuo viimeinen heittosi on yksinkertaisesti typerä ja loukkaava.
Opettajia lomautetaan toistuvasti kesäisin. Moni heistä ei saa vakituista työtä vaan jatkuvaa määräaikaisuuden ketjuttamista ja kesäksi lomautus. Ihan kohtuullista että ainakin on aikaa vain olla. ja riippumatta onko palkallisella vapaalla vai ei, niin opettajan työ on sen verran vehkeestä, että ihan kohtuullista on saada edes se pitkä loma. Sen verran on ammattiylpeyttä ainakin minulla että en tekisi hommiani viimeisen päälle, jos ei kohtelu ole sen mukaista.
Mikä helkkari oikein vaivaa näitä, jotka ei suostu sitä ymmärtämään?
Opettajia ei lomauteta toistuvasti kesäisin. Työtuomioistuin on linjannut, että lomautukset on tehtävä opetusaikana.
Kyllä silti lomautetaan, käytännössä. Moni opettaja, jos ei ole vakituisessa työssä, menettää työnsä kesäksi, kun määräaikaisuus loppuu.
Lomautus on ihan eri asia,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälleen kerran: opettajilla on ihan normaalit kesäloma plus sen lisäksi osa kesästä on kesäkeskeytyksen nimellä, jolloin saatu palkka on ansaittu jo talvella ja maksetaan kesällä.
Relaa vähän, jokaikinen kesä sama ininä opettajien lomista. Eikö tämä tosiasia millään mene jakeluun? Olemme me opet kyllä epäonnistuneet luetun ymmärtämisen opettamisessa!
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa, jos muistan väärin, mutta eikö opettajien palkkoja neuvoteltaessa otettu aikoinaan huomioon pitkät lomat, mikä siis pienensi kuukausipalkkaa? Nykyään moni opettaja määräaikaisena ja kesät työttömänä tai muissa hommissa, mikä on vääryys!
Se vääryys johtuu niistä virassa olevista opettajista, jotka "palaavat" takaisin kesälomien ajaksi vieden kesäloman palkan sijaisiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen amk-ope 8 viikon lomalla. Meillä ei ole lomarahoja. Siksi.
Itsepä valitsit urasi. Otan osaa.
Loman takia sen valitsin. Sitä ei voi rahalla korvata. Kaikki vuoden vitutukset poistuvat tähän aikaan vuodesta.
Mun mielestäni on tosi surullista, että lapset joutuvat opiskelemaan tuollaisten aikuisten johdolla.
Vierailija kirjoitti:
Jälleen kerran: opettajilla on ihan normaalit kesäloma plus sen lisäksi osa kesästä on kesäkeskeytyksen nimellä, jolloin saatu palkka on ansaittu jo talvella ja maksetaan kesällä.
Relaa vähän, jokaikinen kesä sama ininä opettajien lomista. Eikö tämä tosiasia millään mene jakeluun? Olemme me opet kyllä epäonnistuneet luetun ymmärtämisen opettamisessa!
Kun se ei oikeasti edes mene noin. Sitä palkkaa saa tosiaan kesältä vaikkei olisi talvella tehnyt töitä ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin olisin lomalla palkatta 10 viikkoa kesällä, mutta työnantaja (kaupunki) antoi minulle viime kesänä vain 2 viikkoa lomaa, anotun neljän viikon sijasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi akateemisen loppututkinnon suorittanut erityisasiantuntija haluaisi toimia avustajana? Haluaisiko lääkäri kesälomallaan toimia hoivakodissa hoiva-avustajana?
Lääkäreillä ei ole koko kesän mittaista kesälomaa.
Myös puolet enemmän vuosituloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat saivat alun perin palkkaa vain lukukausien ajalta, eli 9 kk:lta. Vaikka kesältä ei tullut palkkaa, niin opettajilla oli silti oikeus luontoisetuihin koko vuoden: kesänkin sai asua koulun yhteydessä olevassa asunnossa, polttopuut ja valaistuksen, ja oikeuden viljellä koulun pihalla pientä kasvimaata. Talven palkasta piti osata säästää rahaa niin että rahat riitti kesän yli. Moni opettaja sai kesäisin myös vähän tuloja osallistumalla maatalojen peltotöihin, esimerkiksi heinäntekoon. Kaupungeissa ei ollut samanlaisia luontoisetuja kuin maalla, ja kaupunkien opettajat saivat palkan rahana ja kunnan järjstämänä asuntona tai asuntorahana.
Vuoden 2026 joulukuussa tuli laki, jonka mukaan opettajien 9 kk:n lukuvuoden vuosipalkka jaettiin 12:lla, ja siitä tuli kuukausipalkka. Tämä tuli käytännöksi hiljalleen vuoteen 1920-1930 mennessä.
Tämän takia siis opettajia ei voi velvoittaa tekemään töitä kesällä.
Muuten ihan asiaa, mutta tuo toiseksi viimeisen kappaleen alku: Vuoden 2026 joulukuussa tuli laki...
Sori siitä, kirjoitusvirhe ja epäselvä ilmaus samassa. Vuoden 2026 joulukuussa tuli laki, jonka mukaan opettajien 9 kk:n lukuvuoden vuosipalkka jaettiin 12:lla, ja siitä tuli kuukausipalkka. Tämä tuli käytännöksi hiljalleen vuoteen 1929-1930 mennessä. Kyseessä siis "Laki kansakoululaitoksen kustannuksista", joka tosiaan säädettiin eduskunnassa jo vuonna 2026 ja se tuli käytäntöön hiukan myöhemmin.
Ei mennyt vieläkään oikein. Kertoisitko ystävällisesti, minä vuonna se laki säädettiin. (2026 ei kelpaa vastaukseksi.)
Vaikka se säädettiin alun perin 1921 yhdessä oppivelvollisuuslain kanssa, se korvattiin vuonna 1926 uudella, perusteellisemmalla lailla. Juuri tämä vuoden 1926 laki oli se uudistus, joka muutti opettajien palkkausrakennetta ja valtionapujärjestelmää merkittävästi. Vai mitä mieltä itse olet? - vai saivarteletko vain?
Tosiaan näistä asioista päätettiin 1926. Sata vuotta sittenhän kouluvuodet olivat lyhyitä, koska valtaosa lapsista tarvittiin maatöihin. Ja tosiaan opettajillakin oli omat maatyönsä. Sen jälkeen maanviljelijät ovat jääneet vähemmistöön ja maatilat koneellistuneet. Mutta edelleen koulujen kesäloma on tolkuttoman pitkä, ja vanhemmat ovat pulassa kun pikkukoululaisille pitää yrittää järjestää hoitoa. Eli ei tämä ainakaan lapsilähtöisesti mene.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat saivat alun perin palkkaa vain lukukausien ajalta, eli 9 kk:lta. Vaikka kesältä ei tullut palkkaa, niin opettajilla oli silti oikeus luontoisetuihin koko vuoden: kesänkin sai asua koulun yhteydessä olevassa asunnossa, polttopuut ja valaistuksen, ja oikeuden viljellä koulun pihalla pientä kasvimaata. Talven palkasta piti osata säästää rahaa niin että rahat riitti kesän yli. Moni opettaja sai kesäisin myös vähän tuloja osallistumalla maatalojen peltotöihin, esimerkiksi heinäntekoon. Kaupungeissa ei ollut samanlaisia luontoisetuja kuin maalla, ja kaupunkien opettajat saivat palkan rahana ja kunnan järjstämänä asuntona tai asuntorahana.
Vuoden 2026 joulukuussa tuli laki, jonka mukaan opettajien 9 kk:n lukuvuoden vuosipalkka jaettiin 12:lla, ja siitä tuli kuukausipalkka. Tämä tuli käytännöksi hiljalleen vuoteen 1920-1930 mennessä.
Tämän takia siis opettajia ei voi velvoittaa tekemään töitä kesällä.
Tiesitkö, että miesopettajan peltoala oli suurempi kuin naisopettajan, koska miesopettaja sai solmia avioliiton?
Miesten palkat oli myös isommat, jotta miesopettaja kykeni palkkaamaan kodinhoitoapua.
Eikä se puutarhojen ja pellonviljelys ollut mikään vapaaehtoinen puuha. Opettajan piti elää kaikin tavoin esimerkillisesti ja se puutarha ym. oli se, mitä arvosteltiin.
Lisäksi opettajat maaseudulla toimivat monenlaisissa toimissa työnohessa.
Miksi naisten piti pysyä naimattomina?
Suomessa naisopettajilta ei missään vaiheessa laillisesti kielletty naimisiinmenoa tai perheen perustamista kansakoulujärjestelmän perustamisen (1866) jälkeen. Toisin kuin monessa muussa maassa, esim. Iso-Britanniassa tai Yhdysvalloissa, joissa naisopettaja erotettiin heti häiden jälkeen, Suomessa tällaista lakia ei ollut.
Käytännössä kuitenkin Suomessakin naisopettajan avioliitto olisi ollut opettajan työn kannalta todella hankalaa, sillä vasta vuonna 1919 tuli naisille lakisääteinen oikeus ansiotyöhön ilman miehen lupaa, ja vuonna 1926 tuli laki naisen oikeudesta valtion virkaan, ja vasta vuonna 1930 Uusi avioliittolaki poisti miehen holhousoikeuden vaimoonsa, ja nainen pystyi toimimaan juridisesti itsenäisesti työhön liittyvissä sopiuksissa ja päätöksissä. Vanhoillisimmissa piireissä myös ajateltiin, että opettajan työhön omistautuminen ja perheenäidin velvollisuudet ovat ristiriidassa. Lisäksi ennen moderneja perhevapaita raskaus ja synnytys tarkoittivat usein, että opettajan oli itse palkattava ja maksettava sijainen omista vähäisistä rahoistaan, jos hän halusi pitää virkansa. Tämä teki usein lapsen saamisesta taloudellisesti mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi akateemisen loppututkinnon suorittanut erityisasiantuntija haluaisi toimia avustajana? Haluaisiko lääkäri kesälomallaan toimia hoivakodissa hoiva-avustajana?
Lääkäreillä ei ole koko kesän mittaista kesälomaa.
Myös puolet enemmän vuosituloja.
Eikös kuka vain opettaja voi opiskella lääkäriksi, jos kateeksi käy.
Opettajat ovat etuisuuksiensa aikalailla kuninkaan paikalla. Kuinka monella on lomaa 1/3 vuodesta? Monilla muiden alojen työntekijöillä lomaa on viisi viikkoa eli kesällä neljä, talvella yksi. Palkat kuitenkin kohtuulliset vapaaseen nähden. Olen myös lukenut ihmisistä, jotka opiskelevat opettajiksi nimenomaan sen vuoksi, että voi olla pitkillä lomilla. Uskon myös, että opettajan työ ei tänä päivänä ole helppoa, vaan kenenkäs sitten olisi?
Missään muussakaan työssä ei ole työvelvoitetta loma-aikana. Sitäpaitsi kukaan viran saanut opettaja nyt ei ala mitään avustajan työtä tekemään. Siihen työhön on ihan omat koulutetut ammattilaiset ja niin kuuluukin. Etenkin tälläisenä aikana kun työpaikat on muutenkin kiven alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjatkaa, jos muistan väärin, mutta eikö opettajien palkkoja neuvoteltaessa otettu aikoinaan huomioon pitkät lomat, mikä siis pienensi kuukausipalkkaa? Nykyään moni opettaja määräaikaisena ja kesät työttömänä tai muissa hommissa, mikä on vääryys!
Se vääryys johtuu niistä virassa olevista opettajista, jotka "palaavat" takaisin kesälomien ajaksi vieden kesäloman palkan sijaisiltaan.
Ja kyse on nimenomaan naisopettajista.
Opettajien lomasta menee iso osa toipumiseen työn rasituksista. Se hymyilevä opettaja kevätjuhlassa voi hyvin olla viimeisillä voimillaan raahautunut sinne "juhlimaan".
Itse työ on niin kuormittavaa, ettei sitä ilman pitkää lomaa jaksaisi tehdä tai tekijöitä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Missään muussakaan työssä ei ole työvelvoitetta loma-aikana. Sitäpaitsi kukaan viran saanut opettaja nyt ei ala mitään avustajan työtä tekemään. Siihen työhön on ihan omat koulutetut ammattilaiset ja niin kuuluukin. Etenkin tälläisenä aikana kun työpaikat on muutenkin kiven alla.
Mutta eikös tässä ole juuri kerrottu, että opettajalla ei ole lomaa sen enempää kuin muillakaan, koulussa on vain kesäkeskeytys. Eli kesä- ja elokuussa opettajat voisi periaatteessa velvoittaa muihin töihin, vaikka antamaan tukiopetusta?
Vaikka se säädettiin alun perin 1921 yhdessä oppivelvollisuuslain kanssa, se korvattiin vuonna 1926 uudella, perusteellisemmalla lailla. Juuri tämä vuoden 1926 laki oli se uudistus, joka muutti opettajien palkkausrakennetta ja valtionapujärjestelmää merkittävästi. Vai mitä mieltä itse olet? - vai saivarteletko vain?