~*~ KESÄkuisten alkuviikko ma-ke ~*~
Kommentit (61)
G: Meillä esikoinen 37 tasan, se oli kyllä liikkeiden loppumisen vuoksi ja silloin tehtiin kiirellinen sektio. Tytöt rv 41 tasan, veden tihkumista kai? käynnistettiin tipalla ja siitä 6h niin syntyi, kuopus 41+2, pari supistusta päivän aikana ja illalla 21 alkoi säännölliset ja tyttö syntyi vajaan neljä tunnin päästä.....
Eli eiköhän sitä olla vielä heinäkuussa täällä ; )
Tiina 34+6
Kalamamille tsemppiä!!! Luulen kanssa että vauveli on kääntynyt ja valahtanut paikoilleen mutta tiedän myös ettei mun luulot paljon sun oloa helpota. Onneksi tutkitaan kunnolla....
Viime yö oli sarjassa ei koskaan enää vastaavaa kiitos. Mulla alkoi illalla puoli kympin aikoihin sattumaan ihan sairaana mahaan ja selkään. Siis sellainen kesto kramppi, joka tuntui, että ei helpota ollenkaan. Ja sitten, kun välillä helpotti niin alkoi taas hetken päästä uudelleen. Välit ei olleet säännölliset vaan 4-15min. Mutta ihan hirveä, tukala olo oli, hiki pukkasi pintaan ja hengitys oli salpaantui. Menin suihkuun, että joskos helpottaisi ja mitäs sitten sattuikaan..tänne meidän kylälle tuli sähkökatkos, joka kesti tuonne aamu yölle asti... Pimeää oli, kun pyllyssä ja kaikki tulen tekovälineet ja kynttilät jossain muuttolaatikossa ja että koko homma kruunautuisi niin mies oli yön töissä Tampereella eli minä yksin oloni kanssa pimeässä talossa ja tyttö nukkumassa. Olo ei helpottanut vaan välit jopa lyhentyi minä täällä itkua tuhraten soitin sitten synnärille, että mitä ihmettä tämä on ja pitääkö minun lähteä tulemaan sinne päin, kun sitä matkaa sairaalaan kuitenkin on hiukan enemmän. Mulla on tosi korkea kynnys soitella synnärille saati mennä sinne vaivoiksi pyörimään ja eikös minulle sitten satu just nuivaakin nuivempi kätilö, joka sai minulle niin typerän ja tyhmän olon, että ei mitään rajaa. Onpahan taas entistä korkeampi kynnys seuraavalla kerralla soittaa tuonne kyseiseen paikkaan.. Käski lämmitellä kaurapussia ja kokeilla sillä vaan mitenkäs sitä lämmittää, kun ei ole sähköjä?? Päätin sitten vielä kuulostella oloani kotona ja yrittää nukkua ja hyvä niin nimittäin sain aamuyöstä unen päästä kiinni ja olokin hieman helpottui. Tosin sama systeemi on jatkunut tämänkin päivää ja vatsa on oikeastaan aika kosketus arkakin ja maha ja selkä kipeä muutenkin??? Vatsan toiminnasta se ei voi johtua, koska maha minulla on toiminut ihan todella hyvin viime aikoina.
Voi perhana,kun rasittaa tämä tämmöinen. Ei nämä minun mielestä mitään supistuksia ole, mutta en kyllä keksi mitä muutakaan. Ei ole esikoisesta kokemusta tämmöisestä. Saisi mieluummin loppua nyt heti ja jos on jotain synnytystä valmisteleevaa toimintaa ja jatkua sitten, vaikka vasta parin viikon päästä uudelleen.
Niin ja yksi outo juttu vielä tälle päivälle, kun nimittäin laitoin eiliset mammahousuni jalkaan niin jouduin isontamaan säätöä ihan reippaasti. Eihän se nyt yhdessä yössä voi niin paljoa kasvaa?? Onkohan se jotain turvotusta?
Vauva liikkuu säännöllisesti ja ihan hyvin, että siitä ei tarvitse olla huolissaan. ja onneksi huomenna on taas neuvola niin kysäisen siellä sitten asiasta.
G: Meillä tyttö syntyi 38+5 ja käynnistyksellä.
Tuuli@ 36+3
mulla varmaan lähtis järki jo jos noin on vaikea olla. Varsinkin jos ei saa nukkua kunnolla ni päivä menee ihan vituralleen ja siitä kärsii kaikki. Mä nukuin viime yön sohvalla, tyttö heräs itkemään ja halus viereen sit paukas päänsä mun otsaan ja mulla meni käämi. Jätin sängyn suosiolla ja sainkin nukkua makoisat yöunet ihan yksinään!!
Mies oli aamulla herätessään ihmetellyt et mihin mä oon kadonnut, tyyni kuorsaus kertoi mun nukkumapaikan. Tyttö heräs sit kello 6 aamulla ja otettiin jo heti 7-9 uudet unet..
Mulla on huomenna neuvola, katotaan mitä terkka sanoo mahan asennosta. Tänään ei oo supistellut vaan on niitä menkkakipuja ollut ihan koko päivän ja sekös mua ärsyttää.
Tänään oli puistossa tasan viikon ikäinen vauva isosiskonsa kanssa, voi että vauva oli pieni. Mun tyttö oli koko ajan silittelemässä vauvaa ja olis halunnut syliinsäkin ottaa. Mikähän tappelu meillä tulee vauvanhoidosta täällä kotona.
Ja vielä G: ensimmäinen tyttö syntyi 40+4 ja toinen 41, joten niiden perusteella en ole ensimmäisten joukossa synnyttämässä.
kuumetta 36+2
Ja 06 pakkaus tuli, sitä kyllä masussa olevalle pojalle toivoinkin. Tuli jotenkin karmeen todellinen olo ensi kertaa, että hitto kohta se syntyy. Siellä paketissa oli mukana sellainen parisuhdeopas, jonka selaaminenkin sai mut voimaan pahoin. Kertokaa te vauvakkaat onko koko entinen elämä todella niin mennyttä kuin tuossa opuksessa maalaillaan :(
Voihan hermostus aamulla olisi sen synnytystapa-arvio ja lääkärikin...
Rouvaii
Rouvaii
Riippuu vähän, mutta pakko rehellisesti sanoa ainakin omalta kohdalta että, kyllä.. valitettavasti on!
" oma-aika" , yhteinen aika, seksi elämä.. it´s all gone..
Mulla ainakin halut hävis tyystin ja meinasin jo hakeutua yhdessä vaiheessa lääkäriin kun ei sellanen haluttomuus toista kohtaan voi olla norm. Toivotaan että tämän lapsen jälkeen kun ja jos pääsen vanhoihin mittoihin noi halutkin löytyis pienemmästä minästä =D Tai sit ei.. sit pitää kyllä hakee jotain hiton naisten viagraa.. ei oo normia 25 vuotiaalle tällanen selibaatti!
G:
kummatkin pojat käynnistetty laskettuna päivänä ja toinen syntyi 40+1 ja toinen 40+3
Huomenna ensin PArturiin hakeen uus väri hiuksiin ja hieman tasotusta latvoihin ja sit ajattelin värjäyttää ripset niin ei tartte tuhruttaa ripsarin kanssa vauvan synnyttyä! Sitten löytyis heti perään neuvola..
Mun äiti oli tänään auttamassa mua tässä siivouksessa ja kuin rukouksesta siivos kaikki sellaset " kyykkimis" siivoukset ja minä sain keskittyä tohon ikkunan pesuun.. enään meidän kodissa siis siivouksen kaipaa pesutilat, sauna ja olohuoneen ikkunat!
Viime yönä kuopus itki korvaansa. Oli iltapesussa kaatanut korvaansa vettä, jotka siis putkitettu. No sitä särkyä jatkui niin kauan että supot alko vaikuttaa ja tossa ennen 3 oli sammunut viereen.. ite sain unta vasta joskus 4 aikoihin ja aamusta ylös.. eipä kovin lupaavalta toi oma nukkuminen tänäkään yönä vaikuta...
mani ja purri 36+5
Meillä esikoinen syntyi 41+3 muistaakseni.. että jos saman kaavan mukaan mennään niin jonkin aikaa saa vielä odotella. Yhtäainoata supistista en esikoisen kohdalla tuntenut vasta kuin samana päivänä kun päästiin vihdoin tosi toimiin.
Rouvaii, mun täytyy taas sanoa päin vastainen kokemus kun manilla. Meillä seksielämä parani pojan syntymän jälkeen. Siis sittenkun se taas alkoi, olisiko meillä ollut siinä 2kk tauko. Syy siihen että seksi elämä parani oli todennäköisesti se, että synnytys tai mikälie sai minussa aikaan jonkun muutoksen ja seksi tuntui PALJON paremmalta kuin ennen. Jotenkin paikat " herkistyi" . Synnytyskokemus myös jotenkin ehkä lähensi meitä ja seksi vapautui. Oli se siis ihan hyvää ennekin, mutta paremmaksi muuttui. Muutenkin pojan syntymä sai ton mun ei niin keskutelevaluonteisen miehen jotenkin pehmenemään. Meillä parisuhde ehkä syveni pojan syntymän jälkeen. Mutta sitäpä ei tietenkään tiedä mitä tämä toinen lapsi saa aikaan. Monethan sanoo että vasta toisen lapsen myötä se elämä tosiaan muuttuu, mene ja tiedä. Mutta luottavaisin mielin tässä elellään =)
Jaha, nyt heräsi tuo unikeko. Pitää mennä!
Moi,
iran
Kysymykseen kuinka lapsi muutti entistä elämää ja parisuhdetta on pakko vastata, että kyllähän se muutti paljon jos ei jopa kokonaan. Mutta ei missään nimessä huonompaan suuntaan. Elämä ja parisuhde on erilainen, kun ennen lasta. Jollain lailla merkityksellisempää ja parempaa, mutta samalla täysin erilaista.
Kun varsinkin ei ole mitään kauheita suunnitelmia ja vaatimuksia ensimmäisille kuukausille vaan antaa itselle ja miehelle aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen ja tutustua uuteen perheenjäseneen rauhassa niin kaikki menee hyvin.
Meillä seksielämä oli todella hiljaista ensimmäiset 5-6kk, koska minulla yksinkertaisesti kesti synnytyksestä parantumisessa se n.3kk, että pystyin käymään normaalisti edes wc:ssä saati edes ajattelemaan rakkauselämää ja sitten iski joku hormonaalinen systeemi, että ei vain tehnyt mieli yhtään seksiä oli kyllä ihana olla toisen kainalossa ja helliä toista muuten, mutta itse seksi ei napannut yhtään. Hormoonit ja väsymys tekivät siis tepposet. Onneksi mies ymmärsi ja oli osannut jollain lailla jopa varautua tähän.
Minulle tuli " pienenä" yllätyksenä synnytyksen jälkeen juuri, että tuo synnytyksestä toipuminen fyysisesti voi kestää noinkin pitkään ja että kuinka paljon imetys sitoo ja vie aikaa. Mutta kaikesta huolimatta nautin imetyksestä ja toivon, että se onnistuu tälläkin kertaa yhtä hyvin. Ja toisethan ovat heti synnytyksen jälkeen tosi nopeasti täysin kunnossa eli on kovin yksilöllistä tuo toipuminen.
Olimme varautuneet esikoisen kanssa ja niin olemme varautuneet tämän uudenkin tulokkaan kanssa, että meille sattuu kaiken maailman koliikit ja allergiat, minulle tulee väsymystä ja masennusta jne. Ja kun esikoinen sitten sattui olemaan kaikkea muuta eli on aina ollut ja on edelleen hyvä uninen, hyvä syömään ja todella terve, helppo ja perus tyytyväinen lapsi ja minäkin jaksoin ja voin hyvin niin oli/on elämä ja meneminen ollut todella helppoa. Toivotaan, että tämä uusi tulokas on samanlainen tapaus ja jos ei ole niin pitää yrittää muistaa niinä väsyttävimpinä ja rankimpina hetkinä, että aika aikaansa kutakin.
Mulla on tänään myöhemmin neuvola ja palailen vaikka illasta kertomaan kuulumisia. Oma vointi ja olo on ihmeellisen ihana ja hyvä.JES!!:))
Nyt on pakko mennä tuon meidän pienen tahtonaisen luokse, kun kuulostaa saaneen aikaan ihan kunnon riidan uuden pyöräilykypäränsä kanssa.:D
Tuuli@ 36+4
Ja niinhän se arveluideni mukaan on ettei tässä ihan heti tarvitse odotella synnyttävänsä. Kohdunkaulaa oli jäljellä 2cm kohdunsuu kiinni ja kiinteä. Siinä lääkäri saneli että jos ei synnytys ala syöksysupistuksilla niin toivotaan että synnytät kesäkuun puolella.... Niin ja la on 14.6., ihmetteli siinä että eipä tämä la ole ultrissakaan muuttunut ja kai siihen on uskottava. Kivakiva, sanoi myös että voisit alkaa niitä supparita toivomaan pikkuhiljaa.
Muuten kaikki ok, pissa puhdas, verenpaineet matalat ja painoa ei ollut tullut ja keskikäyrällä tasan ollaan kasvun suhteen. Painoarvioksi antoi 3,5 kg.
Kiitos kaikille lapsellisille :) parisuhdevastauksista, en oletakaan kaiken säilyvän ennallaan, mutta se kirjanen oli jotenkin NIIN masentavaan sävyyn kirjoitettu...
se on selvää et oma aikaa ei ole niin paljon, mutta mulla sitä ei ole ollut viimeseen 12 vuoteen..mies rauhoittui eikä tohota joka suuntaan enää. Seksielämä kukoistaa, no nyt vähän vähemmän jostain kumman syystä ;))) onhan se sovittelua kun halut ei katso kellonaikaa, mut toinen kun on koulussa ja toinen nukkuu päikkäreitä jne.katotaan kohta kun on kolmas täällä pyörimässä.
Meidän suhde on ollut ylä-ja alamäkeä, mutta nyt viimenen vuosi on ollut tasaista,tietty pikku kinoja. Mä tulisin hulluksi ilman niitä. Mies on älynnyt ottaa vastuuta ihan itse, mehän olemme uusperhe ja mies on joutunut sopeutumaan lapsiperheeseen heti suhteen alussa. Tätä viimeistä odottaessa sukset meni kunnolla ristiin ja olimmekin kuukauden erillämme, kummasti vaan mies tuli takasin ja on katunut tekemisiään.
yhteisille hetkille pitää ottaa aikaa, niiden ei tarvitse olla pitkiä mutta joka päivä vaikka illalla menee toisen kainaloon niin se riittää. Ja ensimmäistä lasta odottavat muistakaa antaa isänkin osallistua vauvan hoitoon!!! tämä meinaa oikeasti unohtua monelta ja kriisi on valmis. Seksi ei välttämättä alussa maistu, suhde ei ole pelkkää seksiä, voi läheisyydestä nauttia muutenkin...mähän paasaan ku joku terapeutti ;)))
nyt imuroimaan ja sit neuvolaan..ai niin mä tunnen vauvan pään kun menen pöntölle istumaan...pitänee kysellä ohjeistuksia ettei lapsi tipu pönttöön!!!!
kuumetta 36+2(tais eilen mennä päivät sekasin)
Kuumetta tais lisätä ekstraviikon tai sitten mä olen viikon myöhässä.....meillä oli muistaakseni lasketut ajat peräkkäisinä päivinä ja mun laskujen mukaan nyt olis mulla 35 tasan... ; )
Seksielämä????? Mikä se on? Mulla on niin hirveät suonikohjut alapäässä että voin olla varma ettei kellään seiso jos sinne katsoo, sorry kielenkäyttö! Ei kyllä tee mielikään.......
Mä en osaa ajatella enää aikaa ennen lapsia. Olis tientenkin omaa aikaa mutta keksisköhän sitä tekemistä??? Parisuhde on hyvä vaikkei yhteistä aikaa löydy, mä olen tosi huono viemään lapsia hoitoon, eivät ole olleet yökylässäkään vielä ja ikää on 4,5 ja 3v, ei meillä oikein ole ollut yöpaikkojakaan...... Välillä tulee tietty kiukuteltua...ompa yllätys, onneksi mies on rauhallinen ja jaksaa meikäläistä hormooneineen ; )
Omanapa: vointi hyvä. Nukun tosi hyvin, sorry vaan kollegat ; ) käyn kerran yössä vessassa. Maha painaa alas ja ihme pakotuksia on alavatsalla, kai ne jonkun sortin supistuksia on. Neuvola mulla olikin vasta ensi viikolla... Positiivista on se että painonnousu näyttää pysähtyneen......
Palaillaan....
Tiina 35 tasan
ja viikkoja on tosiaankin 36+2, eli nelekku lisää ittelles viikko!! tässä taitaa mennä ajantaju ihan sekasin.
terkka ei edes tutkinut alapään tilannetta, sano et jos tuntuu pahalle mene sairaalaan,vitun idiootti...ja anto uuden ajan perjantaille
no mä kattelen tilannetta ja lähden sit naikkarille kun tuntuu tarpeeks pahalle ;)))
kuumetta 36+2
Meinas oikein iskeä paniikki kun noita viikkoja aloin katseleen.....
Myönnetään....meikä on ihan pihalla! Kuumetta on tosiaan minua viikon edelle kuten pitääkin, heh, ja Kalamami on se kenen kanssa oli peräkkäisinä päivinä lasketut ajat! Sorry sekaannus!!!
Kuumetta: ihme hiippari se sun terkka! Olen vähän kade kun pääset naikkarille! Itse olen aikaisemmat synnyttänyt siellä ja pitänyt paikasta, turvallinen olo! Nyt pitäis sitten testata OYS....
Mä lähen nyt johonkin muualle sekoileen.....
Tiina, edelleen 35 ; )
Liiikkeitä kun tuntuu edelleen heikosti ja tää huoli meinaa tehä hulluks. Lisäks sit alko raskausmyrkytysoireita ja ei toi päänsärky menny ohi...
No, ktg-käyrä oli ihan hyvä, mut ultralla lääkäri ei taaskaan saanu liikkeitä näkymään vaikka yritti. :( Ja katsoin äitiyskortista niin näinä kahtena kertana kun ultrassa ei liikettä oo saatu näkyviin on merkintä " vähän" liikkeiden kohdalla. Eli jotain sit kuitenkin pielessä. Oisin saanu jäädä osastolle seurantaan, mut sanoin, etten mielelläni sinne huvikseni jää ja päästi kotiin.
Poskiontelot kuvattiin ja sain litalginin päänsärkyyn. Poskiontelot oli siis ok. Edelleekin tosin särkee päätä. Verikokeitakin otettiin liuta ja kaikki ok. Hb tosin edelleen 103 ja lääkäri mutisi, että muut arvot ei kyl viittaa raudanpuutteeseen joten kaipa mulle sit tehdään kans enemmän tutkimuksia kuten tuolle meiän tokalle kun hb on alhainen.
Enivei, heti takas jos vähänkään liikkeet vähenee tms. On kyllä vähän sellainen fiilis, että miten päin täs ois ettei vaan vauva kuole kohtuun huomaamatta. :( Mut ei kai tätä enää kovin montaa viikkoa tarvi pelätä. Kohdunsuu oli sentin auki ja ilmeisesti kaulaa jäljellä sen saman mitä ennenkin eli vajaa 2cm.
Parisuhteesta: Meillä on synnytykset lähentäny meitä. MUt ollaan kyllä muutenkin molemmat enemmän kotona viihtyvää sorttia ja sen takia lapsi ei oo tuntunu koskaa rajoittavalta tai muutakaan. Ja seksi on vaan parantunu. Jotenkin kai tuntee oman kehonsa paremmin kun on tuolta paikoista pukannu ulos jalkapallon kokoiset päät. X) Ts. ennen synnytyksiä mä en saanu orgasmia yhdynnän aikana. Eniten meiän parisuhdetta on kyllä lähentäny sit yhteiset huolet ja esim se mun verenvuoto ja ambulanssireissu sairaalaan on lähentäny meitä kaikkein eniten. Jotenkin se ol hyvä muistutus siitä, että mitä jos toinen ei ookaan aina olemassa ja mä ite koin ihan eri tavalla sen miten mieskin musta tosissaan välittää vaikka se ei arjessa aina oo niin näkyvää.
Mut nyt meen taas syömään ja lepuuttamaan päätä.
Hulda 35+6
Heipsanvaan.
Ensin omaanapaa. Neuvolassa käyty, painoa tullut 530gr viikossa, olisin oottanut enempikin, kun jalat turvonneet. EIKÖ TEILLÄ muilla särje jalkapohjat...?
Verenpaine 130/83, eli ihan OK mulle. Terkka oli vähän huolissaan mun sykkeestä, kun oli 100, mut olen jännittäjätyyppiä ja muutenkin huono yö takana. Matalat veriarvot voi kuulemma nostaa sykettä...mikä olis sellainen normaalisyke?? Nyt levossa laskin, niin oli 75, eli kuitenkin parempi.
SF-mitta oli kahdessa viikossa kasvanut 4 senttiä HUI! Oli nyt jo 35 cm, esikoisesta max 33 senttiä ja vauva nytkin jo tooooooooooosi alhaalla. Ens viikole sain ajan ylimääräiseen ultraan, niin sais jotain painoarviota. JOSPA ei tarttis enöö mennä arvioon...vaan sais arvion syliin synnärillä =DDD HEHHEHHEEE toiveajattelua!
HULDA, kurjalta kuulostaa tilanne. Toivottavasti kaik kuitenkin OK! Miten tuota nyt seurataan, kaipa sitten tosipaikan tullen ottaisivat vauvan ulos??? VOIMIA!
PARISUHDG: meilläkin kyllä tuo makuukammarielämä vielä parantunut lapsen jälkeen. Muutenkin suhde toiminut hyvin aina, mutta lapsi vielä enempi lähentänyt =D Saas kattto mitä sit tapahtuu, kun toinen tulee...
Poistun takavasemmalle, aurinkoista päivänjatkoa!!
Monni ja masukki 37 *POKS*
kuule raskausdementia on ihan yleistä..
huldalla ei kuullosta kivalle, mä olisin varmaan ihan paniikissa kyttäämässä noita liikkeitä. mene sit heti näytille, jos liikkeitä ei tunnu.
mulla muuten oli toi sf mitta viime viikolla 32 ja tällä viikolla 31, terkka sano myös et on pieni vauva tulossa käsi kopelolla.
nyt makoomaan taas kun alapäässä pullistelee
Niin kurjan tutulta kuulostaa tuo sinun tämän hetkinen tilanteesi. Seuraile nyt tosiaan niitä vauvan liikkeitä ja mene herkästi jos vähänkin siltä tuntuu päivystykseen.
Mulla esikoiselta alkoi rv 35 lapsivesi vähentyä, lapsi lopettaa kasvamisen ja liikkeetkin väheni ihan tosi minimiin. Viikottain ultralla seurattiin ja tilanne meni vaan koko ajan huonompaan suuntaan kunnes silloin 38+5 päätettiin vihdoin ja viimein ottaa osastolle käynnistelyyn. Kyllä oli rasittavaa ja stressaavaa touhua, kun minä sain myös joka viikko samat ohjeet lääkäriltä, että seuraile vauvan liikkeitä ja jos ei liiku tarpeeksi niin päivystykseen. Olin niin väsynyt ja huolesta sekaisin viimeiset viikot, että ei mitään rajaa. Nyt on onneksi ollut kaikki hyvin tähän asti. *koputtaa puuta* Mistä tuo sinun tilanteesi johtuu/voisi johtua?? Minulla johtui tuosta tukostaipumuksestani ja sen aiheuttamista mikrotukoksista istukassa/istukan kalkkeutumisesta. Nyt jos joutuisin samaan tilanteeseen niin vaatisin sairaalalta nopeampaa reagointia tilanteeseen, vaikka kaikki siis loppujen lopuksi menikin hyvin eli lapsi syntyi kaikin puolin terveenä, mutta se viikkoja kestänyt murhe ja huoli oli ihan rääkkäystä.:( Ainut mikä tytölle tuli tuosta veden vähyydestä oli jalkaterien virheasento, kun joutui olemaan reppana niin ahtaassa tilassa tuolla masussa. Mutta nuo jalatkin on korjaantuneet onneksi ajan kanssa ihan normaaleiksi ja niillä mennään tosi lujaa.:) Tsemppiä ja halaus!
Neuvola kuulumiset: Pissi:proteiini yhdellä +:lla, RR 103/68.(mulle vähän korkea.) paino noussut viikossa 300g, sf 33cm, vedenmäärä normaali, vauvan syke 150-160, liikkeet ++, tarjonta RT ja vauva todella alhaalla. Th arveli vauvan syntyvän ennen la:ta, mutta mistäs tuota tietää. Katsotaan ja ihmetellään kaikessa rauhassa.:)
Missäs muuten kaikki kesikset on??
Tuuli@ 36+4
Kohdunsuu kiinteä, " sormelle" auki, pituutta 3cm... Verenpainen 134/76 (norm110/70), siitä vähän huolestuin, mutta en kyllä ehtiny yhtään istumaa ennen mittausta, joten ehkä siinä syy...
Joudun tiputtamaa reuma lääkkeet puoliin, joten on tiedossa tuskallinen loppuodotus... Tosin lupasivat laittaa kortisonipiikkejä niskaan jos tarvis ja jopa käynnistämään synnytyksen jos uuvun säryistä... Muuten kaikki ok. Paitsi että painoa oli tullu 700g/viikko. MURRRRRRRRR. Nyt ei grammaakaa enää!!!
Voimia Huldalle. Varmasti stressaava tilanne. Herkästi vaan näytille, vaikka ihan vain mielenrauhaa hakemaa!
Mä en kyllä malta enään... Ja vielä voi vierähtää se 4-6 vikkoa...
Nyt ylös, ulos ja lenkille...
Terv.
-E, huomenna 36 tasan
Joo tänään oli sitten neuvola. Pissassa sokeri kolmella plussalla!! Olen siis käynyt sokerirasituksessa viikolla 26 ja siellä arvot hyvät, mikään ei lähelläkään rajoja. Tää on 3. kerta, kun pissassa on sokeria neuvolassa. Itse asiassa, kun muistelen, niin aina kun pisussa on ollut sokeria se on ollut rakossa vähän tavallista kauemmin. Yleensä neuvolaa ennen olen ollut pissaamatta vain sen tunnin, jonka terkka käski. Onkohan mulla siis ollut periaatteessa useamminkin sokeria pisussa? No ainakin toi sokerirasitus oli aiemmin ok ja vauvan kokoarviokin ultrassa viikolla 32 + 6 oli ihan keskikäyrällä.
No enivei, perjantaiksi sain siis ajan sokerirasitukseen. Vaikka se ei tähän raskauteen enää vaikuttaisikaan, niin ainakin saan tietää, onko mulla riskiä sitten 2. tyypin diabetekseen myöhemmin elämässäin. Voi räkä!! Ihan mielelläni menen kyllä testiin, saapahan motivaatiota pitää herkut vähän vähemmällä. On tullut viikonloppuna nimittäin syötyä mokkapaloja ja jätskiä, kun oltiin mummon mökillä talkoissa.
Muuten kaikki ok, painoa tullut 500 g tosin, onneksi ei sentään ihan niin paljon kuin viimeksi, nääs silloin oli vapun tienoilla 1,2 kg viikossa tullu!!
Mies se tuossa suunnittelee kalastusreissua huomiseksi, sanoin että tuntia kauemmaksi ei voi mennä, eikä mihinkään puhelimen katvealueelle.
Eilen poksahti muutes se maaginen 37 viikkoa täyteen, jepajee!! Eli täysaikaisia ollaan. Nyt vaan siivoomaan ja jumppaamaan, varsinkin jos on riski, että sokerilla vauva kasvaa isommaksi.
GALLUP: Esikko syntyi 41 + 2 ihan perinteisillä supistuksilla, vedet meni vasta sairaalassa, kun puhkaisivat kalvot. En edes tarkkaan tiedä, millon vedet män. Ennen synnytyksen alkamispäivää mullakaan ei ollut yhtään kipeitä suppareita. Mutta kyllä sen tositoimen sitten huomas, kun alkoi juilia selkää yhä vaan voimakkaammin. Tosiaan supparit tuntuivat vaan selässä, eivät vatsassa/alapäässä. Onkohan se muuten niin, että samalla tyypillä synnytys alkaa aina vesien menolla ja toisilla suppareilla?
Nyt taidan lähteä nukkumaan, moro!!
Uula rv 37 + 1
Lauruskalle onnittelut nyytistä! :)
Rouvaii: Tuuhan sit raportoimaan, että tuliko sulle vielä vanha pakkaus :) Ihan mielenkiinnosta ;)
G: Meillä tytöt syntyneet 40+3 (vedet meni 40+1) ja 39+5 (vedet meni 39+4). En usko myöskään että tää kovin paljon ennen laskettua haluaisi ulostautua, mutta vaikka viikkoa aikasemmin sopis hyvin :) Mun terorialla meidän vauvat haluaa tulla ulos, kun 3,5kg:n raja tulee täyteen ;) Esikoinen painoi 3596g ja kakkonen 3540g :)
Eilen jomotti koko päivän tonne alavatsaan ym tosi paljon! Ja illalla taisi samaan syssyyn tulla muutama jo tuntuvampi supistuskin. Vauva taitaa raivata itselleen tietä ulos? Tänään on kans jomottanut, muttei niin kipeesti kun eilen. Aamulla oli kans maha niin löysällä, että tuli kyllä kunnon suolentyhjennys! (Sori tälläset jutut) No ens viikolla selviää, että onko mitään tapahtunut tuolla alakerrassa, kun on vika lääkärineuvola! Vauva kyllä liikkuukin vähemmän, kun yleensä, mutta kyllä se siellä tasaisesti kuitenkin möyrää. Rupesin jo eilen miettimään, että eikai se oo kääntyny perätilaan, kun liikkeet tuntu niin alhaalla, mutta ei kai sentään!?!
Vettä sataa! :/ Aamusta kerettiin tyttöjen kanssa olemaan hetki pihalla, sai vähän happea :) Rupee vaan olee jo aika tuskasta ja työlästä kyykkiä hiekkalaatikolla ja nostella toisia keinuun ym. Kyllä sitä jo odottaa että pääsee tästä mahasta ja vaivoista eroon ;)
PP 35+2