Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten oppia nauttimaan ja käymään yksin paikoissa?
Kommentit (140)
En tiedä. Osasin ennen käydä, nyt en saa itseäni enää lähtemään yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota varmuuden vuoksi kirja mukaan kun kenet yksin vaikka kahvilaan tai ravintolaan. Kirjan kanssa on aina helppo istua ihmisten keskellä ja joko lukea tai olla lukevinaan.
Kyllä se on niin että jaettu ilo on se paras ilo.
Lensin Pariisiin, hotelli varattuna. Käytin monta päivää Louvressa, söin siellä lounaan ja taas jatkoin sulkemiseen asti. Ei ollut kukaan hoputtamassa ja ikävystymässä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Osasin ennen käydä, nyt en saa itseäni enää lähtemään yksin.
osaatko yhtään sanoa tarkemmin mikä tekee siitä epämieluisa/ahdistavaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Osasin ennen käydä, nyt en saa itseäni enää lähtemään yksin.
osaatko yhtään sanoa tarkemmin mikä tekee siitä epämieluisa/ahdistavaa?
Kai se on joku huono itsetunto juttu. Myös ehkä et ei oo kenenkää jutella. Yksin vaan istut ja ihmettelet.
Lähestyy itselle sopivin askelin. Käy vaikka ensin pyörähtämässä lähistöllä, toisella kertaa juomassa kahvin, sitten pidemmäksi aikaa. Jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ota varmuuden vuoksi kirja mukaan kun kenet yksin vaikka kahvilaan tai ravintolaan. Kirjan kanssa on aina helppo istua ihmisten keskellä ja joko lukea tai olla lukevinaan.
Kännykkää kaikki selaavat jos eivät tee töitä. Hesaria tai instaa. Jossain vanhan maailman kahviloissa vielä lehtiä.
Vierailija kirjoitti:
Lensin Pariisiin, hotelli varattuna. Käytin monta päivää Louvressa, söin siellä lounaan ja taas jatkoin sulkemiseen asti. Ei ollut kukaan hoputtamassa ja ikävystymässä.
Kyllä mäkin päivisin tekemistä keksisin, mutta illat yksin hotellihuoneessa on ankeuden huippu. Myöskään yksin matkustaminen lentokoneella ei ole kivaa, kun ei ole juttukaveria kentällä, eikä koneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen oppii samalla tavalla kuin muutkin asiat, tekemällä.
Menemällä sinne missä ei ole ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parasta siinä on että voi tulla ja mennä miten huvittaa, kysymättä toisen mielipidettä.
Klubeista pysyisin kaukana. Jo ysärillä yksi kurja kokemus riitti. Kirjasto on paras paikka, siellä on kaikenlaista infoa ja lehdykkää. Jos julkiset kulkee hyvin, niillä pääsee kiertelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Klubeista pysyisin kaukana. Jo ysärillä yksi kurja kokemus riitti. Kirjasto on paras paikka, siellä on kaikenlaista infoa ja lehdykkää. Jos julkiset kulkee hyvin, niillä pääsee kiertelemään.
Totta
En tiedä miten sen oppii kun itse luonnostaan viihdyn paremmin yksin.
Lähteminen on usein hankalinta, sitten kun on saanut itsensä liikkeelle, on useimmiten ihan kivaa. Mulle lentokentät tai -koneet, junat tms ei ole ongelma, aina kirja ja kudin mukana. Ja toki se kännykkä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten sen oppii kun itse luonnostaan viihdyn paremmin yksin.
Olipa taas turha kommentti
Vierailija kirjoitti:
Lensin Pariisiin, hotelli varattuna. Käytin monta päivää Louvressa, söin siellä lounaan ja taas jatkoin sulkemiseen asti. Ei ollut kukaan hoputtamassa ja ikävystymässä.
Kuulostaa ihanalta!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on niin että jaettu ilo on se paras ilo.
Kaikilla ei ole kaveria, jonka kanssa lähteä. Tai sitten on ihan eri kiinnostuksen kohteet.
Alue: Aihe vapaa
Varmaan kannattaa aloittaa tunnistamalla, että mikä tekee yksin olemisesta epämieluisaa. Vaikeampi antaa mitään muuta neuvoa ennenkuin tähän kysymykseen saa vastauksen :)