Lue keskustelun säännöt.
Mopon hankinta 15-vuotiaalle teinille?
20.05.2026 |
Meillä on kotona nyt keskusteltu mopon hankinnasta pojalle, joka täyttää ihan kohta 15 vuotta. Poika on tietenkin aivan innoissaan ja mieheni on sitä mieltä, että mopo helpottaisi kulkemista treeneihin, kavereille ja koulujuttuihin. Minä taas en ole ihan yhtä varma. Vaikka mopo olisi kuinka hyväkuntoinen ja turvallinen niin voiko luottaa ettei teini riehu liikenteessä? Mietin myös sitä virittämistä. Vaikka kotona sovittaisiin mitä, niin eihän sitä voi jatkuvasti vahtia. Kaveriporukassa voi tulla paineita ajaa kovempaa tai tehdä jotain typerää. Kaduitteko mopon ostamista, vai oliko siitä lopulta enemmän hyötyä kuin huolta?
Kommentit (86)
Vanhemmat huolehtii että mopoa ei viritellä, voit vaikka välillä itse sillä ajaa ja tarkistaa että kaikki on kunnossa. Jos teini jää kiinni siitä että ei ole käytyänyt kypärää tai on ajanut ylinopeutta niin tuntuva rangaistus, vaikka kuukaudeksi mopo pois käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän niitä harrastusmatkoja 3 vuodessa mopolla tuli. Huhtikuussa ehkä alkaa kelit, syyskuussa loppuu ja harrastukset oli tauolla kesä-, heinä ja elokuun. Vesisateellakin heitettiin autolla eikä laitettu mopoilemaan 22km suuntaansa sateessa.
Meillä tyttö eikä hänellä ollut mitään mielenkiintoa ajella kuin välttämättömyydet, kävi koulussakin ysillä mieluummin bussilla.
Hyvät ajovaattet niin ei vesisade tai pakkanen haittaa.
Ostakaa nyt vaan kiltisti se mopo. Se on todella merkittävä osa teinipojan elämää ja mopoajoista jaa paljon hyviä muistoja. Sosiaalisesti merkityksellistä aikaa. Ei kaikelta voi suojella, siitä on vain haittaa jos on ylisuojeleva.
Vierailija kirjoitti:
Onko pitkät etäisyydet? Miksi fillari ei riitä? Kuntokin pysyisi hyvänä pyöräillessä.
Tuon ikäisenä fillaroin 10-30 km päivässä. Koulussa käynti oli 10 km. Ja sitten kavereiden luona ja harrastuksissa käynnit päälle.
Se oli sun ongelmas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me päädyttiin lopulta sähkömopoon, mutta tehtiin aika selvät pelisäännöt ennen ostoa. Sovittiin, että mopo pysyy vakiona (sähkömopoa ei ilmeisesti edes pysty viritämään) ja kypärä on pakollinen sekä jos tulee sakkoja, virityksiä tai muuta säätöä, ajot loppuvat siihen. Lisäksi mies kävi pojan kanssa yhdessä läpi liikennesäännöt ja liikennetilanteita.
Kyllä pystyy virittämään. Kaikkea pystyy.
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi mopoa. Minun poika oli virittänyt mopoa viikko sen jälkeen kun se oli ostettu. Siitä keskusteltiin monta kertaa ettei sitä mopoa viritetä vaikka kaverit kuinka yllyttää. Ostin samantien mopon pois ja myin sen koska se oli minun mopo. Se on vonkunut sitä mopoa takas puoli vuotta jo ja minä en enä mopoa hanki.
Taidat suorastaan nauttia lapsesi kiusaamisesta. Sairas vanhempi. Mielisairas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän niitä harrastusmatkoja 3 vuodessa mopolla tuli. Huhtikuussa ehkä alkaa kelit, syyskuussa loppuu ja harrastukset oli tauolla kesä-, heinä ja elokuun. Vesisateellakin heitettiin autolla eikä laitettu mopoilemaan 22km suuntaansa sateessa.
Meillä tyttö eikä hänellä ollut mitään mielenkiintoa ajella kuin välttämättömyydet, kävi koulussakin ysillä mieluummin bussilla.
Meidän porukoissa kyllä ajettiin mopoilla ihan ympäri vuoden, lapissa 90-luvulla. Ei talvi mitään estä.
Yhh miten epäviehättävältä sä vaikutat :/.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi mopoa. Minun poika oli virittänyt mopoa viikko sen jälkeen kun se oli ostettu. Siitä keskusteltiin monta kertaa ettei sitä mopoa viritetä vaikka kaverit kuinka yllyttää. Ostin samantien mopon pois ja myin sen koska se oli minun mopo. Se on vonkunut sitä mopoa takas puoli vuotta jo ja minä en enä mopoa hanki.
Asennevammaa ei korjaa mikään määrä puhumista. Virittäminen on helppo todeta kun uutena käy itse koeajamassa kunnolla ja sitten täysin mielivaltaisesti käy omilla avaimilla koeajamassa. Pojalle vain sanoo että jos virität vähääkään niin lähtee pois heti eikä uutta tule. Mopo on tietysti omissa nimissä ja vakuutuksissa niin pois ottamisessa eibole ongelmaa eikä mopon myymisessä. Kyllä sen huomaa heti jos on joku rajoitin asennettu tai kulkee kovempaa kuin pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Ensin pitää suorittaa mopokortti!!!
Mopon ostaminen ei sitä tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän niitä harrastusmatkoja 3 vuodessa mopolla tuli. Huhtikuussa ehkä alkaa kelit, syyskuussa loppuu ja harrastukset oli tauolla kesä-, heinä ja elokuun. Vesisateellakin heitettiin autolla eikä laitettu mopoilemaan 22km suuntaansa sateessa.
Meillä tyttö eikä hänellä ollut mitään mielenkiintoa ajella kuin välttämättömyydet, kävi koulussakin ysillä mieluummin bussilla.
Meidän porukoissa kyllä ajettiin mopoilla ihan ympäri vuoden, lapissa 90-luvulla. Ei talvi mitään estä.
Silloin jo luksusta kun oli toppahaalareitakin. Itse -70 luvulla niin "normaali" vaatteilla 35 asteen pakkasilla.
Vierailija kirjoitti:
Ostakaa nyt vaan kiltisti se mopo. Se on todella merkittävä osa teinipojan elämää ja mopoajoista jaa paljon hyviä muistoja. Sosiaalisesti merkityksellistä aikaa. Ei kaikelta voi suojella, siitä on vain haittaa jos on ylisuojeleva.
Kyllä se on jo ekaluokkalaiselle. Meillä pojat sai mopot ja tyttö mönkkärin. Kaikilla sitten mopoikäisenä mopokortit ja sen jälkeen kevarit ja autot. Nyt tytöllä ja toisella pojalla auto + moottoripyörä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me päädyttiin lopulta sähkömopoon, mutta tehtiin aika selvät pelisäännöt ennen ostoa. Sovittiin, että mopo pysyy vakiona (sähkömopoa ei ilmeisesti edes pysty viritämään) ja kypärä on pakollinen sekä jos tulee sakkoja, virityksiä tai muuta säätöä, ajot loppuvat siihen. Lisäksi mies kävi pojan kanssa yhdessä läpi liikennesäännöt ja liikennetilanteita.
Kyllä niitä pystyy kuten sähköavusteisia pyöriäkin
No meillä oli tyttöjä, mutta kyllä mopo ostettiin ja hyvin meni. Seuraavana oli sitten kuorma-autokortit
Sähköfillari on järkevin. Voi ajella huoletta aina kevyen liikeenteen väylää. Ei tarvi vakuuttaa ja saa samalla vähän liikuntaa.
Ongelma on että skootteri on soija ja homovehje, eikä täten sovi pojalle. Moposta taas saa äänenvaimentajan helposti pois ja sitten kanssaeläjät kärsii.
Vierailija kirjoitti:
No jos mopoa ei uskalla antaa 15-vuotiaalle, niin milloin sitten pitäisi alkaa opetella vastuuta? 18-vuotiaana suoraan auton rattiin ilman mitään kokemusta liikenteestä? Minusta tässä on vähän sellaista pumpulissa kasvattamisen makua.
Tjaa. Jostain mystisestä syystä alaikäisille ja hyvin nuorille ajajille tapahtuu paljon onnettomuuksia liikenteessä. Onnettomuuksia, joilla on järkyttävät seuraukset. Tarvitsee vain seurata uutisia. On selvää, että nuorilla ihmisillä, suomeksi sanottuna nuorilla pojilla ja miehillä ei ole riittävää harkintakykyä toimia järkevästi liikenteessä. Otetaan liikaa riskejä. Joskus onnettomuudessa saa vammoja ajaja itse, joskus joku kyydissä oleva. Tiedän perheen, jonka 16-16 -vuotias poika sai vanhemmiltaan lahjaksi mopon. Hänen elämänsä jäi lyhyeksi.
Me ostettiin treeniajoihin koppimönkkäri. Voi ajella sateella ja talvellakin kun laittaa talvirenkaat alle. Treenimatkaa mol teineillä 25km suuntaansa. Oli ensin esikoisella ja nyt kuopuksella. Esikoinen sai ajokortin ensiyrittämällä kun oli jo paljon ajokokemusta liikenteestä alla.
Aika vähän niitä harrastusmatkoja 3 vuodessa mopolla tuli. Huhtikuussa ehkä alkaa kelit, syyskuussa loppuu ja harrastukset oli tauolla kesä-, heinä ja elokuun. Vesisateellakin heitettiin autolla eikä laitettu mopoilemaan 22km suuntaansa sateessa.
Meillä tyttö eikä hänellä ollut mitään mielenkiintoa ajella kuin välttämättömyydet, kävi koulussakin ysillä mieluummin bussilla.