Muistellaan, millaista oli käydä koulua 80- ja 90-luvuilla!

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää, miten monen koulussa on pakotettu syömään. Minusta se on väkivaltaa. Meillä ei kukaan pakottanut. Joskus opettaja muistutti nälkää näkevistä Afrikan lapsista, jos joku ei halunnut syödä tai söi hirveän vähän. 

Tämä mietityttää myös, ei tullut ajatelleeksi että noinkin voisi olla. Kyllä ruuat sai heittää jäteastiaan jos ei maittanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei koulussa ketään puukotettu tai ammutukaan.

kovasti oli rauhallista, safkan muistelen olleen hyvää.

ei muuten ollut pakko syödä kaikkea vaan laskiämpäriin loput.

ei ollut sellaisia joille pitää laskea vaatimustasoa että saataisiin säälliset numerot.

Kasarilla ainakin yksi opettaja p u u K o T e T T i i n kuoliaaksi Kuusaalla kesken tunnin

Raumanmeren yläasteella oli kouluampuminen alkuvuodesta 1989, ampuja samanikäinen kuin itse olin silloin, 8.luokkalainen 14v. En tosin ollut ko. yläasteella vaan ihan muualla.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raumanmeren_koulusurmat

Lisään vielä edelliseen (olen se aikuisena ADHD-diagnosoitu nainen). Koulussa oli paljon kiusaamista. Minä olin yksi silmätikuista, koska kukaan ei oikein osannut lokeroida, olenko lintu vai kala. Kiusaaminen oli tauotonta jopa liikuntatunneilla. Kerran, tasan KERRAN, opettaja sanoi kiusaajille takaisin, kun minua oli juuri kirottu surkeaksi pallon heittäjäksi. 

Kamalaa. Yksi elämäni onnellisimmista päivistä oli peruskoulun päättäjäispäivä. Päällimmäisenä ajatuksena ei enää koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaipaan sitä, että oli oikeasti kaikki vaaleaihoisia kantasuomalaisia, ei mitään mehmettejä. 

Oletko edelleen peruskoulussa?

Pahempaa : olen perussuomalainen

Yläasteella 80-90 lukujen vaihteessa oppilaiden fyysinen turvallisuus koulun puolesta olematon, jos et pitänyt puoliasi itse niin heikkoa oli. Ja silti oli pakko olla paikalla. Häiriköt häiriköi ja muut vain joutui elämään niiden kanssa. 

Ei tarvinnut seistä eikä mitään muutakaan naurettavaa sontaa 80 eikä 90 luvulla ja luokat olisivat olleet huomattavasti parempia jos niissä olisi ollut maahanmuuttajia. Se järkyttävä kiusaaminen olisi edes jollain tasolla levinnyt muillekkin. Minulta ei löydy pätkääkään myötätuntoa tälle saastaiselle äärioikeistolle joka haluaa tuhota meidän kauniin suomen maan.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa. Yksi elämäni onnellisimmista päivistä oli peruskoulun päättäjäispäivä. Päällimmäisenä ajatuksena ei enää koskaan.

Ihan kuin vuoristoneuvos Tuura, tänään on elämäni onnellisin päivä, peruskoulun päättäjäispäivä... ja sitten Uuno Turhapuron näköinen opettaja ojentaa sulle todistuksen jossa lukee että jätetään luokalleen! Ysiluokka käytävä toiseen kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Opettaja saattoi lyödä jos kiroili

Ehkä jossain maaseudulla ennen vuotta -84, mutta ei todellakaan ollut mitään yleistä ainakaan Espoossa ennen em vuotta.

80- ha 90-luvulla opettajat olivat persoonia, joiden puhetta oli usein mukava kuunnella. Luokassa oli rauhallista eikä kukaan mölissyt tai huudellut muita häiriten. Matematiikan tehtävät tarkistettiin omatoimisesti takapöydällä olleesta tarkistuskirjasta. Jos oli laskenut väärin, niin korjaukset mentiin tekemään hiljaa omalle paikalle. Laskuja laskettiin paljon ruutuvihkoon ja aineita kirjoitettiin kirjoitusvihkoon kaunokirjoituksella. Kaunista kirjoitusta arvostettiin eikä kukaan kirjoittanut epäselviä kirjaimia tai numeroita. Joka aamu oli koko koulun yhteinen aamunavaus (puhetta ja laulua), joka kuunneltiin seisten. Oppitunti oli aina 45min ja sen jälkeen välitunti 15min. Ruokailuun oli varattu välitunnin kanssa 30-40 minuuttia.

Kiihkeää ja yhteenkuuluvuuden aikaa kun maa hantunkeutujia ei ollut sotkemassa luonnollista koheesiota. Aitoa meininkiä, seksiä harrastettiin jopa välitunneilla ja viikonloppuisin järjestettiin kovia bileitä joissa saattoi olla jopa 100 henkilöä. Häiriöitä ei juurikaan ollut mutta intiimiä kanssakäymistä sitäkin enemmän! Tämänlainen elämänmakuinen toiminta on nykyisin sula mahdottomuus kun maailma tuli kylään. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Menin ekalle luokalle v. 1980 ja kävin useampaa eri ala-astetta eri paikkakunnilla, kun perheeni muutti. Koulujen käytäntöjen ja ilmapiirin välillä oli keskinäisiä eroja vanhoillisesta rennompaan, mutta varmasti kaikissa oli myös jotain yhteistä, mihin ei enää välttämättä kouluissa törmää. 

Jossain koulussa kaikkien oli pakko osallistua hiihtokilpailuun ja laulaa laulukoe luokan edessä (mitä en koskaan ymmärtänyt - eihän muitakaan kokeita tarvitse muille oppilaille näyttää).  

Aamunavaukset kuunneltiin keskusradion kautta tai jossain koulussa maanantaina kaikki luokat järjestyivät jonoihin keskuskäytävälle kuuntelemaan opettajien vuorollaan pitämään aamunavausta (jolloin joku usein pyörtyi). 

Joulukuvaelma oli aina yksi joulujuhlan esityksistä ja Suvivirsi oli ihana varmistus siitä, että nyt kesä alkaa! 

Joku opettaja saattoi käyttäytyä tosi huonosti (tiettyjä) oppilaita kohtaan tai antaa todistusnumeroita hyvinkin mielivaltaisesti, mihin ei ainakaan yleisesti puututtu. Oletusarvo oli, että käytösnumeroksi sai kympin sellaisella suht normaalilla käytöksellä (nykyäänhän tämä arvioidaan kuten muutkin arvosanat). 

Kielten kokeiden kuunteluosiot olivat ainakin mulle kuumottavia, koska opetuksessa oli tosi vähän natiivien puheen kuuntelemista. 

Käsitöissä kolmannella luokalla tutustuttiin sekä tekniseen työhön että tekstiilityöhön ja sen jälkeen sai valita, kumpaa jatkossa opiskelee. Tosi harva tyttö valitsi teknisen ja pojista vielä harvempi "rättikässän".

Jossain vaiheessa ala-astetta oli kummallinen oppiaineryhmä "ympäristöoppi, kansalaistaito ja oppilaanohjaus", joita suunnilleen kaikki inhosivat.

Kouluilla oli paljon kerhotoimintaa.

Kouluruoka oli ehkä vähän erilaista kuin nykyään, esim. pinaattiletut ja nakit kuuluivat samaan ateriaan (ja olivat kaikkien lemppareita). Ruoka-aineallergiat olivat harvinaisia tai jäivät huomiotta. Puhtaasti kasvisruokaa ei tainnut olla, vaan esim. puuron ja marjakeiton kanssa oli pieni lihapiirakka.

Keväisin järjestettiin raittiuskilpakirjoitukset, mutta en kyllä tarkkaan muista, mitä siihen käytännössä sisältyi. Joskus oli joku tehtävävihkonen. Ja iso valtakunnallinen piiirustuskilpailu eri ikäsarjoineen oli myös joka kevät...?

Välitunneilla leikittiin ainakin tervapataa, puuhippaa, kirkkistä, rosvoa ja poliisia, väriä, peiliä, hypättiin narua (tai hiirenhäntää) ja twistiä, oltiin hura hura häitä ja talvella kukkulan kuningasta lumikasalla.

Ystäväni-kirjat olivat kova juttu! Samoin muistokirjat, joihin omistaja liimasi joka sivulle kiiltokuvan ja pyysi sitten kavereita kirjoittamaan runoja/loruja. Nämä kirjat sisältävät ihania muistoja ja mulla on ne tallessa vieläkin :)

Pinaattiletut ja nakit? Ystäväni kävi koulut Sulkavalla ja kertoi tuosta yhdistelmästä. Oletko Sulkavalta vai oliko tuo muuallakin?

Ei meillä Hansakalliossa ja Suvelassa noustu seisomaan 75 - 83. Ja meillä kyllä opettaja usein joutui komentamaan olemaan hiljaa.

Lapset olivat kaikki hoikkia, hiukset oman väriset ja ala-asteella V.O. Hansakalliossa moitti, kun isosisko oli lakannut minun kynnet.

Ruskeaihoisia lapsia oli pari. Toinen aina linnanjuhlissa vieraana.

Hammashoidossa on menty taaksepäin ja paljon!!! Usein kävi hammashoitaja opettamassa hampaiden hoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä pitää tietää se, että ennen vanhaan oppilaista siirrettiin jo ennen koulun alkua ja heti lukuvuoden alussa haastavimmat tapaukset erityiskouluihin ja -luokille. Tämän vuoksi opettajalla saattoi olla yli 30 ns. "normaalia" oppilasta, joiden kanssa on helpompaa pärjätä yksin. Ennen ei myöskään ollut tätä somea ym. koukuttavia pelijuttuja, joiden takia monet "normaalitkin" lapset ovat usein jatkuvasti ylivirittyneessä tilassa, eivätkä jaksa keskittyä koulunkäyntiin. Tänä päivänä on hyvä että luokissa on enemmän aikuisia ja vähemmän oppilaita, koska pyritään siihen että kaikenlaiset oppilaat haasteista (ADHD yms) voisivat opiskella samassa luokassa mahdollisimman paljon.

Lapset arvioitiin jo ennen 1.-luokkaa neuvolassa. Jos lapsi oli kehitykseltään ns. koulukypsä, hän aloitti koulunkäynnin tavallisessa koulussa. Koulussa seulottiin ja arvioitiin kaikkia oppilaita ja esimerkiksi häirikköoppilaat siirrettiin nopeasti jonnekin muualle - apukouluun tai tarkkikselle. Luokissa kiersi tarkastajia koulutoimesta. He istuivat luokassa oppituntien aikana. Tarkastajat arvioivat opetusta ja opettajan toimintaa. Opettajat pitivät päiväkirjaa kaikista oppitunneista ja näitä päiväkirjoja myös tarkastettiin.

Välitunneilla oli vain vähän aikuisia valvomassa. Koulun isoa piha-aluetta ja vessoja saattoi valvoa yksi aikuinen, vaikka välitunnilla olisi ollut 250 lasta. Eipä siinä kiusaamisiin paljoa puututtu. Opettajat viettivät välitunnin opettajainhuoneessa, jossa sai tupakoida tuohon aikaan.

Aloitin koulun -94. Meillä kans noustiin aina seisomaan kun opettaja tuli luokkaan ja joillekin sanottiin tervehdys esim. englannin opettajalle "good morning mrs Vainio". Opettajia kunnioitettiin ja heillä oli auktoriteettia. Jos käyttäydyit huonosti, jätit läksyjä tekemättä tai kirjat oli kotona, myöhästelit määrän X, niin saatoit joutua jälki-istuntoon. Meidän koulussa ei ollut väkivaltaisia oppilaita - ei edes erityisluokalla. En muista kenenkään haistatelleen opettajalle ala-asteella ja harvinaista se oli yläasteellakin. Jos koulu ei sujunut, niin uhkana oli jäädä luokalle. Käyttäytymisestä sai numeron. Ruokailut oli pakollisia ala- ja yläasteella eikä koulualueelta saanut poistua. Opettajan perässä kuljettiin parijonossa.

Ekat kännykät tuli viidennellä tai kuudennella luokalla ja silloinkin vain parille. Ala-asteella ei meikattu eikä pukeutuminen ollut aikuismaista. Hiuksiakaan ei kukaan tainnut värjätä vielä ala-asteella.

Liitutaulut, käytetyt oppikirjat, piirtoheittimet, kaunokirjoitus. Joulu- ja kevätjuhlissa laulettiin virsiä eikä se ollut kellekään ongelma. Ei niitä ajateltu uskonnollisina. Ne vaan kuului noihin juhliin.

Vanhemmatkin kunnioittivat opettajia eivätkä valittaneet, jos lapsi joutui esim. jälki-istuntoon.

Koulun kanssa pyöräillessä kypärä oli pakollinen. Liikunta oli monipuolista. Oli esim. hiihtoa, luistelua, suunnistusta, pesistä, pallopelejä, sisäliikuntaa, kuntotestejä..

Yläasteellakin oli pipopakko, jos oli tietyn verran pakkasta. Ja niitä pipoja siis käytettiin ja muutenkin yleensä pukeuduttiin kelin vaatimalla tavalla.

Tavarat uskalsi jättää yleisiin naulakoihin.

Luokkaretki jonnekin joka kevät esim. Särkänniemeen, Fazerille (ihan sinne tehtaan puolelle!), Leafille, Valiolle, Helsinkiin/Turkuun/johonkin kaupunkiin, leirikoulu ym.

70 luvulla kävin pakollisen kouluni ja kyllä ei juurikaan noustu vastaamaan tunnilla saatikka, ettei muka itse olisi saanut ruokaa ottaa lautaselle. Itse otettiin ruoka astiat tuotiin keittiö henkilökunnan toimesta jokaiseen pöytään ja jokainen otti vuorollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meillä ainakaan 80-luvulla ja 90-luvun alussa pitänyt nousta seisomaan, jos puhui. Ihan viitattiin ja opettaja kysyi ja pulpetissa istuen sai vastata. Ja jo 80-luvun lopussa meillä oli tummaihoinen ja yksi turkista kotoisin ollut perhe pienessä itäsuomalaiskaupungissa.

Koko ala-asteen ajan piti nousta seisomaan pulpetin viereen sen jälkeen, kun opettaja antoi luvan puhumiselle.

Tämä 80-luvulla. Piti siis aina puhua seisten.

90-luvulla yläasteella ei enää ollut noin.

Espoo.

Menenytjovittuun seisomissatuinesi

Ei ole satua, vaan ihan totta. Näin ainakin meidän koulussa ala-asteella 80-luvulla Espoossa.

-70 luvulla stadissa ei ollut noin.

Ai jaa, en siis kuulu keskestun piiriin kun kävin omani jo 70-luvulla.

Vierailija kirjoitti:

Tuollaistahan se tosiaan oli. Talvella pakkasraja välitunneille oli -25c ja siitä pidettiin tiukasti kiinni. Jos oli -24c niin ei kun pipo päähän ja ulos. Nykyäänhän se taitaa olla -15c.

-15 se oli stadissa .70 luvulla, mutta jostain syystä ei koulun mittari sitä ylittänyt kuitenkaan.