Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muistellaan, millaista oli käydä koulua 80- ja 90-luvuilla!
Minä kävin kouluni noina vuosikymmeninä.
80-luvulla ala-asteella oli todella tiukka kuri. Häiriköitä ei ollut, sillä heidät oli siirretty tarkkikselle (eli tarkkailuluokalle).
Oppitunneilla kaikki istuivat hiljaa omissa pulpeteissaan ja puhuivat vain luvalla ja silloinkin piti nousta seisomaan. Kun opettaja tuli luokkaan, piti nousta seisomaan. Istua sai vasta, kun annettiin lupa. Ruokarukous luettiin ja ruokalaan mentiin siistissä parijonossa hiljaa. Opettajille ei ikinä huudeltu, ei vängätty vastaan.
Ruokaa ei itse saanut ottaa, vaan se annosteltiin sinulle. Ruokaa ei saanut jättää, jos jätti, sai pahoja mulkaisuja. Kaunokirjoitusta harjoiteltiin todella paljon, myös aineiden kirjoitusta kaunokirjoituksella. Kun välituntikello soi, piti asettua siistiin jonoon ulos oven eteen luokittain. Vasta kun jono oli hiljainen ja suora, opettaja päästi sisään. Maahanmuuttajia ei ollut ensimmäistäkään koko koulussa. Kaikkien äidinkieli oli suomi. Tällaista Espoossa kasarilla.
Kommentit (494)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kasarilla kahdessa eri kyläkoulussa. Toisessa oli oma ruokala; toisessa taas tuotiin safkat kärryllä luokkaan, laitettiin omat ruokaliinat pulpetin päälle ja syötiin siinä. Ainakaan jälkimmäisessä koulussa ei käsketty pesemään käsiä ennen syöntiä.
Ruokajuomissa oli tasan yksi vaihtoehto eli tietenkin kevytmaito, jota piti se pakollinen lasillinen juoda. Jos jollain oli paha laktoosi-intoleranssi tai muita allergioita, silloin olisi kai saanut Hyla-maitoa / oman ruoan , mutta ei mun luokalla ollut ketään sellaista. Kasvisruokavaliota ei tunnettu, vaan jokainen söi lihaa silloin kun sitä oli.
Leipänä oli jokaiselle yksi näkkäri, ja paperikääreisiä voinappeja oli puoliksi leikattuna eli 5 g per nenä. Ruokarukous lausuttiin ennen ja jälkeen syönnin. Tähteiden jättämisestä tuli napinaa, mutta ruoan sai sentään annostella itse jolla valituksen oppi nopeasti välttämään.
Ei stadissa koskaan ollut maidon juonti pakkoa. Tosin tuohon aikaan -70 luvulla join vielä sitä kevytmaitoa enää en maitoa juo.
No ehkä ei juuri teidän koulussa ollut, mutta meidän koulussa oli. Kävin peruskoulun ja lukion Stadissa alkaen vuodesta 1985.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla oli jo alettu siirtyä peruskouluun. Suurin muutos varmaan tapahtui yläasteilla ja ala-asteen vitos- ja kutosluokilla, kun ensimmäistä kertaa koko ikäluokalle opetettiin samat asiat. Keskikoulussa opettaneet opettajat olivat aiemmin opettaneet valikoitunutta ikäluokkaa, ja erilaisiin oppimisvaikeuksiin törmääminen oli heille uutta. Ketjussa kuvatut seisomaan nousemiset olivat tyypillistä oppikoulukäyttäytymistä. Ehkäpä sitä jossakin päin Suomea jatkettiin vielä peruskoulussakin. Levottomia luokkia ja häiritsevästi käyttäytyviä oppilaita oli kyllä 80-luvullakin. Entinen oppikoulukuri taas perustui vahvasti siihen, että koulusta saattoi saada potkut eli oppilas erotettiin, jos hän ei opiskellut tai käyttäytynyt kunnolla. Se oli vanhemmille suuri häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulurakennus oli jostain 50-luvulta. Käytävillä oli vitriineissä täytettyjä eläimiä, enimmäkseen lintuja, joita ei koskaan käytetty opetuksessa. Luokissa oli liitutaulun vieressä katossa rullalla alas vedettäviä karttoja. Varastossa oli isot läjät pahvisia opetustauluja, niitä ei kuitenkaan juuri käytetty.
Liikuntatunnilla oli käytössä kamalan hajuisia pukkeja ja hevosia, joiden nahkapintaan oli imeytynyt vuosikymmenien hiki. Jumppasalissa oli köydet ja renkaat katossa, ne oli kivoja, toisin kuin puolapuut. Jos ei ollut liikuntatunnille suksia, niin joutui lainaamaan koululta puiset limalaudat. Vessat ja suihkutilat olivat niin kamalia ja haisevia, ettei niihin mennyt kuin aivan äärimmäisessä hädässä.
Nykyaikaa edustivat piirtoheittimet ja olipa erikseen av-luokka, jossa oli videot.
80-luku, Helsinki
Jatkan. Pulpeteissa oli avattavat kannet ja erillinen kolo mustepullolle. Koulussa oli neljä kerrosta eikä hissiä. Pitkät käytävät, joiden päässä portaat ja ikkunat. Käytävillä oli juomalaitteita, joista nousi pieni vesisuihku nappia painamalla, mutta kukaan ei uskaltanut juoda niistä, kun pelkäsi jonkun räkineen hanaan.
Osa vanhemmista opettajistakin oli varmaan ollut siellä koulussa töissä alusta asti.
Näin jälkikäteen tuntuu kuin olisin käynyt koulua jossain museossa. Uudemmissa kouluissa oli varmaan ihan erilaista.
Meilläkin oli mustepullonpaikat pulpeteissa. Me myös opettelimme kirjoittamaan ja tekstaamaan eri tyyleillä käyttäen pulloon kastettavia mustekyniä mikä opetti tarkkuutta ja huolellisuutta. Nykyään kouluissa ei enää edes opeteta kirjoittamaan ja 13-vuotias sukulaistyttö raapustelee viestinsä ja muistiinpanonsa horjuvilla tikkukirjaimilla, joiden koko suurenee ja pienenee kesken aaltoilevaa riviä.
Kyllä vanhat hyvät opetustavat pitäisi palauttaa kouluihin samoin kuin myös käytöskoulutus, kuri ja järjestys!
Etenkin pääkaupunkiseudulla opettajat kertovat koulujen olevan nykyään kuin eläitarhoja ja lisäävät etsivänsä epätoivoisesti uusia töitä!
Ei kait 80-90-luvulla mitään mustepulloja ollut?
Käsittääkseni viimeiset mustepullot ovat olleet 50- luvulla.
Ei ennen puhuttu koulukiusaamisesta. Nykyään varmaan helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävin peruskoulun 1990-luvulla.
Vuosikymmenen alussa lyijykynät ja pyyhekumit puolitettiin säästösyistä.
Joka aamu koko koulun oppilaat ja opettajat kokoontuivat koulun jumppasaliin aamunavaukseen. Aamunavauksen sisältö oli enemmän tai vähemmän hengellinen ja tilaisuus päättyi aina yhdessä laulettuun virteen.
Vielä vuosikymmenen lopussa käytettiin oppikirjoja, joissa esiintyivät Neuvostoliitto, Jugoslavia ja DDR.
Vähän ihmettelen tuota lyijärin puolitusta. Siinä on järkeä vain, jos kullakin oppilaalla menee koko kouluvuoden aikana puolikas kynä.
Kuulostaa kyllä siltä kuin 80- ja 90-luvun koulumaailma olisi eronnut toisistaan kuin päivä ja yö. Meillä kasarilla oli kaikki uutta, ysärillä sitten vissiin ollut meidän aikaisia käytettyjä kirjanretaleita. Ei meidän 80-luvulla tarvinnut puolittaa kyniä ja kumejakaan, jne. Sellainen Suomen pitäisi ollakin kuten se oli 80-luvulla!
Aamen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luokallani oli yli 30 oppilasta. Yksi opettaja, ei mitään avustajia.
Hyvin pärjättiin, kun ADHD:tä ei ollut vielä keksitty.
-meillä oli yläasteella kahdeksan rinnakkaisluokkaa (eli kahdeksan seiskaluokkaa) ja joka luokalla oli 32 oppilasta yhdellä opettajalla -eikä silloin ollut kuultukaan mistään ohjaajista / kouluavustajista- ja ihan hyvin pärjättiin sekä rauha pysyi luokassa -tosin ei silloin ollutkaan nepsyjä eikä aadeehoodeeta olemassakaan...
-varmaankin nämä nykyongelmat juontuvat pitkälti siitä kun penskoille ei aseta mitään rajoja eikä saa käydä tukassa kiinni -silloin kuin olisi tarpeen, niin silmillehän nuo nyt sitten hyppivät kun tietävät ettei heille mitään kestä sanoa eikä tehdä
-vanhemmat ovat ihan samanlaisia etteivät kestä arvostelua opettajien puolelta, koska eihän meidän "pirkkopetterissä" voi olla mitään vikaa vaan syy on aina koulun henkilökunnassa...
-oppilailla on vain oikeuksia, muttei mitään velvollisuuksia!
-eiväthän ne kaikki edes tiedä että ovatko he tyttöjä vai poikia!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä ainakaan 80-luvulla ja 90-luvun alussa pitänyt nousta seisomaan, jos puhui. Ihan viitattiin ja opettaja kysyi ja pulpetissa istuen sai vastata. Ja jo 80-luvun lopussa meillä oli tummaihoinen ja yksi turkista kotoisin ollut perhe pienessä itäsuomalaiskaupungissa.
Koko ala-asteen ajan piti nousta seisomaan pulpetin viereen sen jälkeen, kun opettaja antoi luvan puhumiselle.
Tämä 80-luvulla. Piti siis aina puhua seisten.
90-luvulla yläasteella ei enää ollut noin.
Espoo.
En ainakaan ite ole tehnyt noin. Aloitin koulun 1987.
Samana vuonan aloitin eikä tarvinnut nousta. Meillä oli aika iäkäs luokanope joka kyllä kertoi meille kuinka ennen oli pitänyt nousta. Oli kuulemma ollut kauhea meteli siinä vaiheessa kun pulpeteista ja tuoleista tuli erilliset. syteemi oli toiminut paremmin vanhanmallisissa pulpeteissa jossain tuli oli pöydässä kiinni. Ymmärsiköhän kukaan mitä yritän selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin saksan opiskelun kasilla, ja kirjasarjan nimi oli Klasse!. Pojat tummensivat kirjan kannesta tuosta nimestä K:n, L:n ja E:n. Legendaarisia Klasse! -lausahduksia on jäänyt ikuisesti mieleen, esim.:
- Ach, Achim! Möchtest du auch?
- Käse kann ich kiloweise essen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokallani oli yli 30 oppilasta. Yksi opettaja, ei mitään avustajia.
Hyvin pärjättiin, kun ADHD:tä ei ollut vielä keksitty.
-meillä oli yläasteella kahdeksan rinnakkaisluokkaa (eli kahdeksan seiskaluokkaa) ja joka luokalla oli 32 oppilasta yhdellä opettajalla -eikä silloin ollut kuultukaan mistään ohjaajista / kouluavustajista- ja ihan hyvin pärjättiin sekä rauha pysyi luokassa -tosin ei silloin ollutkaan nepsyjä eikä aadeehoodeeta olemassakaan...
-varmaankin nämä nykyongelmat juontuvat pitkälti siitä kun penskoille ei aseta mitään rajoja eikä saa käydä tukassa kiinni -silloin kuin olisi tarpeen, niin silmillehän nuo nyt sitten hyppivät kun tietävät ettei heille mitään kestä sanoa eikä tehdä
-vanhemmat ovat ihan samanlaisia etteivät kestä arvostelua opettajien puolelta, koska eihän meidän "pirkkopetterissä" voi olla mitään vikaa vaan syy on aina koulun henkilökunnassa...
-oppilailla on vain oikeuksia, muttei mitään velvollisuuksia!
-eiväthän ne kaikki edes tiedä että ovatko he tyttöjä vai poikia!!!
Jep, näinhän se menee.
Nykyvanhempien varhaiskasvatus on ulkoistettu lastentarhaan ja tabletille. Kotona ei ole velvollisuuksia tai sääntöjä. Lopputuloksena syntyy kaikenlaisia ongelmia mistä ei 80 tai 90 -luvuilla ollut vielä tietoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä tiedä kiinostaako ketään nämä Kondekajutut. Ovat vähän epäkorrekteja, mutta tosia. Niitä riittää. Urheilukilpailuissa oli hauskaa, kun liikkamaikka otsa rypyssä mittasi 60 metrin juoksun sekuntteja ja juoksimme matkan koululaukut kainaloissa ja takit päällä. Oli oma ideani. Heh. Luokan tytöt katselivat viereisellä radalla ihmeíssään. Pärjäsin aika hyvin.
keksit juttujasi päästäsi.
Luuletko, ettå liikuntaopettaja olisi sanonut meille yhtään mitään. Ei sanonut. Sanoi minulle Mara perkele. Nimi muutettu. Se on ihan hyvä kerran vuodessa kannustaa. Opettajilla oli reilut parikymmentä autoa parkkeerattuna koulutalon taakse. Olivat hiljaa. Joku itsesuojeluvaisto niilläkin.
80 ja 90 luvulla minua kiusattiin niin että jouduin vaihtamaan luokkaa. Vuosikymmeniä myöhemmin mikään ei ole koulussa muuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulurakennus oli jostain 50-luvulta. Käytävillä oli vitriineissä täytettyjä eläimiä, enimmäkseen lintuja, joita ei koskaan käytetty opetuksessa. Luokissa oli liitutaulun vieressä katossa rullalla alas vedettäviä karttoja. Varastossa oli isot läjät pahvisia opetustauluja, niitä ei kuitenkaan juuri käytetty.
Liikuntatunnilla oli käytössä kamalan hajuisia pukkeja ja hevosia, joiden nahkapintaan oli imeytynyt vuosikymmenien hiki. Jumppasalissa oli köydet ja renkaat katossa, ne oli kivoja, toisin kuin puolapuut. Jos ei ollut liikuntatunnille suksia, niin joutui lainaamaan koululta puiset limalaudat. Vessat ja suihkutilat olivat niin kamalia ja haisevia, ettei niihin mennyt kuin aivan äärimmäisessä hädässä.
Nykyaikaa edustivat piirtoheittimet ja olipa erikseen av-luokka, jossa oli videot.
80-luku, Helsinki
Jatkan. Pulpeteissa oli avattavat kannet ja erillinen kolo mustepullolle. Koulussa oli neljä kerrosta eikä hissiä. Pitkät käytävät, joiden päässä portaat ja ikkunat. Käytävillä oli juomalaitteita, joista nousi pieni vesisuihku nappia painamalla, mutta kukaan ei uskaltanut juoda niistä, kun pelkäsi jonkun räkineen hanaan.
Osa vanhemmista opettajistakin oli varmaan ollut siellä koulussa töissä alusta asti.
Näin jälkikäteen tuntuu kuin olisin käynyt koulua jossain museossa. Uudemmissa kouluissa oli varmaan ihan erilaista.
Meilläkin oli mustepullonpaikat pulpeteissa. Me myös opettelimme kirjoittamaan ja tekstaamaan eri tyyleillä käyttäen pulloon kastettavia mustekyniä mikä opetti tarkkuutta ja huolellisuutta. Nykyään kouluissa ei enää edes opeteta kirjoittamaan ja 13-vuotias sukulaistyttö raapustelee viestinsä ja muistiinpanonsa horjuvilla tikkukirjaimilla, joiden koko suurenee ja pienenee kesken aaltoilevaa riviä.
Kyllä vanhat hyvät opetustavat pitäisi palauttaa kouluihin samoin kuin myös käytöskoulutus, kuri ja järjestys!
Etenkin pääkaupunkiseudulla opettajat kertovat koulujen olevan nykyään kuin eläitarhoja ja lisäävät etsivänsä epätoivoisesti uusia töitä!
Ei kait 80-90-luvulla mitään mustepulloja ollut?
En ole niin väittänytkään. Pulpetit olivat vaan niin vanhoja, että niissä oli se mustepullon kolo. Ei siinä tietenkään enää mitään mustepulloa ollut.
Pulpetit olivat lakattua kokopuuta eikä mitään lastulevyä. Pulpetissa oli avattava kansi, siinä oli saranat. Etuosassa oli pienempi avattava osa, jossa oli syvennys kynille ja oikeassa laidassa reikä mustepulloa varten. Näitä vanhoja pulpetteja oli yleisesti käytössä 80-90 -luvuilla vanhemmissa kouluissa.
ei meillä ollut mitään vanhoja pulpetteja kasarilla, joskus mentiin väistötilaan vanhaan puukouluun sellaiseen kyläkoulumaiseen ja siellä oli näitä vanhoja kahenistuttavia pulpetteja. oli aika kamalia istua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulurakennus oli jostain 50-luvulta. Käytävillä oli vitriineissä täytettyjä eläimiä, enimmäkseen lintuja, joita ei koskaan käytetty opetuksessa. Luokissa oli liitutaulun vieressä katossa rullalla alas vedettäviä karttoja. Varastossa oli isot läjät pahvisia opetustauluja, niitä ei kuitenkaan juuri käytetty.
Liikuntatunnilla oli käytössä kamalan hajuisia pukkeja ja hevosia, joiden nahkapintaan oli imeytynyt vuosikymmenien hiki. Jumppasalissa oli köydet ja renkaat katossa, ne oli kivoja, toisin kuin puolapuut. Jos ei ollut liikuntatunnille suksia, niin joutui lainaamaan koululta puiset limalaudat. Vessat ja suihkutilat olivat niin kamalia ja haisevia, ettei niihin mennyt kuin aivan äärimmäisessä hädässä.
Nykyaikaa edustivat piirtoheittimet ja olipa erikseen av-luokka, jossa oli videot.
80-luku, Helsinki
Jatkan. Pulpeteissa oli avattavat kannet ja erillinen kolo mustepullolle. Koulussa oli neljä kerrosta eikä hissiä. Pitkät käytävät, joiden päässä portaat ja ikkunat. Käytävillä oli juomalaitteita, joista nousi pieni vesisuihku nappia painamalla, mutta kukaan ei uskaltanut juoda niistä, kun pelkäsi jonkun räkineen hanaan.
Osa vanhemmista opettajistakin oli varmaan ollut siellä koulussa töissä alusta asti.
Näin jälkikäteen tuntuu kuin olisin käynyt koulua jossain museossa. Uudemmissa kouluissa oli varmaan ihan erilaista.
Meilläkin oli mustepullonpaikat pulpeteissa. Me myös opettelimme kirjoittamaan ja tekstaamaan eri tyyleillä käyttäen pulloon kastettavia mustekyniä mikä opetti tarkkuutta ja huolellisuutta. Nykyään kouluissa ei enää edes opeteta kirjoittamaan ja 13-vuotias sukulaistyttö raapustelee viestinsä ja muistiinpanonsa horjuvilla tikkukirjaimilla, joiden koko suurenee ja pienenee kesken aaltoilevaa riviä.
Kyllä vanhat hyvät opetustavat pitäisi palauttaa kouluihin samoin kuin myös käytöskoulutus, kuri ja järjestys!
Etenkin pääkaupunkiseudulla opettajat kertovat koulujen olevan nykyään kuin eläitarhoja ja lisäävät etsivänsä epätoivoisesti uusia töitä!
80-luvullako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luokallani oli yli 30 oppilasta. Yksi opettaja, ei mitään avustajia.
Hyvin pärjättiin, kun ADHD:tä ei ollut vielä keksitty.
-meillä oli yläasteella kahdeksan rinnakkaisluokkaa (eli kahdeksan seiskaluokkaa) ja joka luokalla oli 32 oppilasta yhdellä opettajalla -eikä silloin ollut kuultukaan mistään ohjaajista / kouluavustajista- ja ihan hyvin pärjättiin sekä rauha pysyi luokassa -tosin ei silloin ollutkaan nepsyjä eikä aadeehoodeeta olemassakaan...
-varmaankin nämä nykyongelmat juontuvat pitkälti siitä kun penskoille ei aseta mitään rajoja eikä saa käydä tukassa kiinni -silloin kuin olisi tarpeen, niin silmillehän nuo nyt sitten hyppivät kun tietävät ettei heille mitään kestä sanoa eikä tehdä
-vanhemmat ovat ihan samanlaisia etteivät kestä arvostelua opettajien puolelta, koska eihän meidän "pirkkopetterissä" voi olla mitään vikaa vaan syy on aina koulun henkilökunnassa...
-oppilailla on vain oikeuksia, muttei mitään velvollisuuksia!
-eiväthän ne kaikki edes tiedä että ovatko he tyttöjä vai poikia!!!
Meillä oli neljä nepsyä (asperger), mutta he saivat apua lähinnä sen verran, että normiksia käskettiin ymmärtämään heitä. Ihan hyvin pärjäsivät koulussa, toki olivat muita alttiimpia kiusaamiselle. Muuten näihin nepsyongelmiin liittyvät avustukset taidettiin hoitaa perheen kesken koulun ulkopuolella.
Kuormittuminen, stimmailun tarve huonolla hetkellä ja se, että 45 min paikallaan istuminen on perseestä, oli asioita, jotka suurin osa meistä oppi käsittelemään ala-asteen ensimmäisillä luokilla. Tai ne, joilta käyttäytyminen ei alkanut sujua, ja muistuttaa joten kuten ikätasoa, siirrettiin pienluokalle.
Ala-asteella oli meillä avattavalla kannella olevia pulpetteja, mutta en muista nähneeni niissä mitään mustepullon paikkaa. Yläasteella ei ollut enää mitään avattavaa kantta, pelkkä pöytätaso vaan.
Olin peruskoulussa 1981 - 1990.
Vierailija kirjoitti:
Nya Vindar -ruotsin kirjassa oli kyllä maailmankaikkeuden kovin bändi, Het Potatis!
Sommaren är här, jee jee, du och jag är här, jee jee,
I morgon, i morgon, i morgon, daa-da-daa-da-daa-da... Vad är i morgon?
Sommaren är här, jee jee jee!
Ja tuo mestarillinen biisi kuunneltiin luokassa tietenkin avokelanauhurilta.
Sehän on tietysti Savoksi: Het Potaattija niinku olis jo!
Sattuiko muiden kohdalle mitään koulun remonttia kouluaikana? Meillä oli yläasteella 80-luvun lopulla kotitalousluokat remontissa ja tunteja pidettiin milloin missäkin, ja eihän niissä ollut esim. mitään uuneja tms. ruoanlaittoon tai välineitä muuhunkaan kotitalousopetukseen. Sitten lopulta päästiin ihan uuteen kotitalousluokkaan kun remppa valmistui.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla ei ollut maahanmuuttajia. Jos oli, ne oli laskettavissa yhden käden sormilla koko monisatapäisestä koulusta. Ja nekin oli yleensä joidenkin diplomaattien lapsia.
Oli tuolloinkin jo maahanmuuttajia, todella vähän nykymääriin verrattuna mutta oli kuitenkin. Diplomaattien lapset oli kansainvälisissä kouluissa eikä missään tavallisissa kouluissa.
Jonkin verran oli myös lapsia, joilla toinen vanhemmista oli ulkomaalainen.
Alue: Aihe vapaa
Meillä oli.