Eikö teitä häiritse se, että kansa on nykyään jakautunut huono-osaisiin ja hyväosaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä37561 kirjoitti:

Aina on ollut lahtarit ja työläiset. Lahtarit eivät myönnä asiaa ja useimmat työläiset ovat olleet liian yksinkertaisia myöntämään tätä tosiasiaa. 

Juuri näin, tosin sillä poikkeuksella että useimmat lahtarit kyllä ihan avoimesti myöntävät olevansa kapitalistisen markkinatalouden kannattajia. Vaikka se sitten olisikin empatiavajetta heidän tahoiltaan.

Juu, holodomor se vasta empatiaa olikin.

Holodomor oli enemmän niiden työläisten paratiisin eli Neuvostoliiton venäläisten hallitsijoiden empatiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että keskustelu työttömille maksettavista tuista pyörii vielä siinä samassa luupissa kuin 1860-luvun nälkävuosinakin.

Läänien kuvernöörit jakoivat kunnille viljaa työttömien ja nälänhädästä kärsivien ruokkimiseen. Vaikka iso osa kansasta oli nälkäkuoleman partaalla, parempiosaiset kävivät koko ajan keskustelua siitä, voiko viljaa jakaa "pelkkänä laupeudentyönä", ilman työvelvoitetta. Nälkäisiä kerjäläisiä moitittiin "laiskuudesta" ja "irtolaisuudesta", ja vähemmän tiedostettiin se tosiasia, että he lähtivät liikkeelle, koska heidät sanottiin irti kaikista talojen töistä - koska kadon vuoksi heille ei voitu maksaa raha- tai ruokapalkkaa.

Monissa kunnissa päädyttiin järjestämään köyhille hätäaputöitä: nälkäkuoleman partaalla olevat laitettiin tietöihin tai jos eivät enää pystyssä pysyneet, niin joutuivat näpertelemään puusta, tuohesta tai päreistä käsitöitä jossakin "työtuvassa". 

Juuri näin. 

Ei se paska muuta olemustaan, vaikka paketoisi siihen minkä tahansa uuden rusetin päälle. 

Kysymys on lopulta siitä kuka yhteiskunnassa saa määrittää ihmisarvon ja sen kenelle se kuuluu. 

Mä en ainakaan alistu siihen, että joku äärioikeistolainen kilipää saa määrittää kenen elämä on ihmisarvon arvoista. 

Eihän se kilipää määritä kuin sen, paljonko sulle ilmaista rahaa Kelan taikaseinästä maksetaan, eli paljonko saat pummata muiden kukkarolla.

Jos ei kelpaa, ei ole pakko ottaa vastaan. Enempää et saa.

Eikö äiti rakastanut sua lapsena, kun on noin paha olla? 

Kukaan ole sulle velkaa mitään, etkä sä näytä olevan edes kovin mukava ihminen. 

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että keskustelu työttömille maksettavista tuista pyörii vielä siinä samassa luupissa kuin 1860-luvun nälkävuosinakin.

Läänien kuvernöörit jakoivat kunnille viljaa työttömien ja nälänhädästä kärsivien ruokkimiseen. Vaikka iso osa kansasta oli nälkäkuoleman partaalla, parempiosaiset kävivät koko ajan keskustelua siitä, voiko viljaa jakaa "pelkkänä laupeudentyönä", ilman työvelvoitetta. Nälkäisiä kerjäläisiä moitittiin "laiskuudesta" ja "irtolaisuudesta", ja vähemmän tiedostettiin se tosiasia, että he lähtivät liikkeelle, koska heidät sanottiin irti kaikista talojen töistä - koska kadon vuoksi heille ei voitu maksaa raha- tai ruokapalkkaa.

Monissa kunnissa päädyttiin järjestämään köyhille hätäaputöitä: nälkäkuoleman partaalla olevat laitettiin tietöihin tai jos eivät enää pystyssä pysyneet, niin joutuivat näpertelemään puusta, tuohesta tai päreistä käsitöitä jossakin "työtuvassa". 

Ei toki pyöri. Työttömille maksetaan työmarkkinatukea eli 1.5. alkaen yleistukea aivan vastikkeetta ja kyselemättä. Mitään tällaista ei ollut 1860-luvulla.

Ihan turhaa sanaseinää ja -helinää taas.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt katselet viimeiset 109 vuotta niin milloin meillä on mielestäsi vallinnut tilanne jolloin maassa ei olisi ollut huonosti toimeentulevia ja hyvin toimeentulevia? Entä onko niiden parempien aikojen vallitesssa mielestäsi vallinnut parempi työllisyys, josta päästään siihen, että miten korjaisit tilanteen vai riittääkö sinulle vain tilanteen taivastelu?

Toisesta maailmansodasta kasarille eli ns. kapitalismin kulta-aikaan oli tilanne, jolloin tuloerot oli huomattavasti pienemmät ja rikkaita sekä yrityksiä verotettiin enemmän. 

Sen jälkeen valittiin suosia pääomaa työnteon kustannuksella  ja nyt ollaan tilanteessa, jossa psrhaiten ansaitsee omistamalla ei käymällä työssä.

Sinänsä hyvin tekopyhää haukkua köyhiä laiskoiksi, kun parhaiten ansaitsee tässä systeemissä todellakin laiskuudella eli omistamalla pääomaa. Mitään ei tartte tehdä sen eteen muuta kuin omistaa pari miljoonaa. Tämä ei ole kestävää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että keskustelu työttömille maksettavista tuista pyörii vielä siinä samassa luupissa kuin 1860-luvun nälkävuosinakin.

Läänien kuvernöörit jakoivat kunnille viljaa työttömien ja nälänhädästä kärsivien ruokkimiseen. Vaikka iso osa kansasta oli nälkäkuoleman partaalla, parempiosaiset kävivät koko ajan keskustelua siitä, voiko viljaa jakaa "pelkkänä laupeudentyönä", ilman työvelvoitetta. Nälkäisiä kerjäläisiä moitittiin "laiskuudesta" ja "irtolaisuudesta", ja vähemmän tiedostettiin se tosiasia, että he lähtivät liikkeelle, koska heidät sanottiin irti kaikista talojen töistä - koska kadon vuoksi heille ei voitu maksaa raha- tai ruokapalkkaa.

Monissa kunnissa päädyttiin järjestämään köyhille hätäaputöitä: nälkäkuoleman partaalla olevat laitettiin tietöihin tai jos eivät enää pystyssä pysyneet, niin joutuivat näpertelemään puusta, tuohesta tai päreistä käsitöitä jossakin "työtuvassa". 

Juuri näin. 

Ei se paska muuta olemustaan, vaikka paketoisi siihen minkä tahansa uuden rusetin päälle. 

Kysymys on lopulta siitä kuka yhteiskunnassa saa määrittää ihmisarvon ja sen kenelle se kuuluu. 

Mä en ainakaan alistu siihen, että joku äärioikeistolainen kilipää saa määrittää kenen elämä on ihmisarvon arvoista. 

Eihän se kilipää määritä kuin sen, paljonko sulle ilmaista rahaa Kelan taikaseinästä maksetaan, eli paljonko saat pummata muiden kukkarolla.

Jos ei kelpaa, ei ole pakko ottaa vastaan. Enempää et saa.

Eikö äiti rakastanut sua lapsena, kun on noin paha olla? 

Kukaan ole sulle velkaa mitään, etkä sä näytä olevan edes kovin mukava ihminen. 

-ohis

Ei toki kukaan ole minulle velkaa mitään. Maksan veroni kuten kunnon kansalainen tekee, mukisematta. 

Pikemminkin tässä ketjussa tuntuu olevan vallalla käsitys, että me veronmaksajat olisimme jotenkin velkaa heikko-osaisille ja että mikään määrä tulonsiirtona maksamaamme ilmaista rahaa ei ole tarpeeksi.

Tai muuten on sitä empatiavajetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt katselet viimeiset 109 vuotta niin milloin meillä on mielestäsi vallinnut tilanne jolloin maassa ei olisi ollut huonosti toimeentulevia ja hyvin toimeentulevia? Entä onko niiden parempien aikojen vallitesssa mielestäsi vallinnut parempi työllisyys, josta päästään siihen, että miten korjaisit tilanteen vai riittääkö sinulle vain tilanteen taivastelu?

Toisesta maailmansodasta kasarille eli ns. kapitalismin kulta-aikaan oli tilanne, jolloin tuloerot oli huomattavasti pienemmät ja rikkaita sekä yrityksiä verotettiin enemmän. 

 

Sen jälkeen valittiin suosia pääomaa työnteon kustannuksella  ja nyt ollaan tilanteessa, jossa psrhaiten ansaitsee omistamalla ei käymällä työssä.

 

Sinänsä hyvin tekopyhää haukkua köyhiä laiskoiksi, kun parhaiten ansaitsee tässä systeemissä todellakin laiskuudella eli omistamalla pääomaa. Mitään ei tartte tehdä sen eteen muuta kuin omistaa pari miljoonaa. Tämä ei ole kestävää. 

Kerropa siis, missä reaalimaailman valtiossa on nyt vuonna 2026 tasaisempi tulonjako eli pienemmät tuloerot kuin Suomessa, ja sen ansiosta heikko-osaisilla paremmat oltavat kuin meillä? Ihan siksi, että voimme ottaa mallia.

(Tiedän, et kerro. Tämän väitteen olen nähnyt sivustolla ennenkin ja kysynyt samaa. Ei vastausta.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että keskustelu työttömille maksettavista tuista pyörii vielä siinä samassa luupissa kuin 1860-luvun nälkävuosinakin.

Läänien kuvernöörit jakoivat kunnille viljaa työttömien ja nälänhädästä kärsivien ruokkimiseen. Vaikka iso osa kansasta oli nälkäkuoleman partaalla, parempiosaiset kävivät koko ajan keskustelua siitä, voiko viljaa jakaa "pelkkänä laupeudentyönä", ilman työvelvoitetta. Nälkäisiä kerjäläisiä moitittiin "laiskuudesta" ja "irtolaisuudesta", ja vähemmän tiedostettiin se tosiasia, että he lähtivät liikkeelle, koska heidät sanottiin irti kaikista talojen töistä - koska kadon vuoksi heille ei voitu maksaa raha- tai ruokapalkkaa.

Monissa kunnissa päädyttiin järjestämään köyhille hätäaputöitä: nälkäkuoleman partaalla olevat laitettiin tietöihin tai jos eivät enää pystyssä pysyneet, niin joutuivat näpertelemään puusta, tuohesta tai päreistä käsitöitä jossakin "työtuvassa". 

Juuri näin. 

Ei se paska muuta olemustaan, vaikka paketoisi siihen minkä tahansa uuden rusetin päälle. 

Kysymys on lopulta siitä kuka yhteiskunnassa saa määrittää ihmisarvon ja sen kenelle se kuuluu. 

Mä en ainakaan alistu siihen, että joku äärioikeistolainen kilipää saa määrittää kenen elämä on ihmisarvon arvoista. 

Eihän se kilipää määritä kuin sen, paljonko sulle ilmaista rahaa Kelan taikaseinästä maksetaan, eli paljonko saat pummata muiden kukkarolla.

Jos ei kelpaa, ei ole pakko ottaa vastaan. Enempää et saa.

Eikö äiti rakastanut sua lapsena, kun on noin paha olla? 

Kukaan ole sulle velkaa mitään, etkä sä näytä olevan edes kovin mukava ihminen. 

-ohis

Ei toki kukaan ole minulle velkaa mitään. Maksan veroni kuten kunnon kansalainen tekee, mukisematta. 

Pikemminkin tässä ketjussa tuntuu olevan vallalla käsitys, että me veronmaksajat olisimme jotenkin velkaa heikko-osaisille ja että mikään määrä tulonsiirtona maksamaamme ilmaista rahaa ei ole tarpeeksi.

Tai muuten on sitä empatiavajetta.

Eli ei rakastanut? 

Selittää aika paljon.. 

Vasemmisto pummit voisivat alkaa perustamaan niitä menestyviä yrityksiä missä maksetaan hyvää palkkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että keskustelu työttömille maksettavista tuista pyörii vielä siinä samassa luupissa kuin 1860-luvun nälkävuosinakin.

Läänien kuvernöörit jakoivat kunnille viljaa työttömien ja nälänhädästä kärsivien ruokkimiseen. Vaikka iso osa kansasta oli nälkäkuoleman partaalla, parempiosaiset kävivät koko ajan keskustelua siitä, voiko viljaa jakaa "pelkkänä laupeudentyönä", ilman työvelvoitetta. Nälkäisiä kerjäläisiä moitittiin "laiskuudesta" ja "irtolaisuudesta", ja vähemmän tiedostettiin se tosiasia, että he lähtivät liikkeelle, koska heidät sanottiin irti kaikista talojen töistä - koska kadon vuoksi heille ei voitu maksaa raha- tai ruokapalkkaa.

Monissa kunnissa päädyttiin järjestämään köyhille hätäaputöitä: nälkäkuoleman partaalla olevat laitettiin tietöihin tai jos eivät enää pystyssä pysyneet, niin joutuivat näpertelemään puusta, tuohesta tai päreistä käsitöitä jossakin "työtuvassa". 

Juuri näin. 

Ei se paska muuta olemustaan, vaikka paketoisi siihen minkä tahansa uuden rusetin päälle. 

Kysymys on lopulta siitä kuka yhteiskunnassa saa määrittää ihmisarvon ja sen kenelle se kuuluu. 

Mä en ainakaan alistu siihen, että joku äärioikeistolainen kilipää saa määrittää kenen elämä on ihmisarvon arvoista. 

Eihän se kilipää määritä kuin sen, paljonko sulle ilmaista rahaa Kelan taikaseinästä maksetaan, eli paljonko saat pummata muiden kukkarolla.

Jos ei kelpaa, ei ole pakko ottaa vastaan. Enempää et saa.

Eikö äiti rakastanut sua lapsena, kun on noin paha olla? 

Kukaan ole sulle velkaa mitään, etkä sä näytä olevan edes kovin mukava ihminen. 

-ohis

Ei toki kukaan ole minulle velkaa mitään. Maksan veroni kuten kunnon kansalainen tekee, mukisematta. 

Pikemminkin tässä ketjussa tuntuu olevan vallalla käsitys, että me veronmaksajat olisimme jotenkin velkaa heikko-osaisille ja että mikään määrä tulonsiirtona maksamaamme ilmaista rahaa ei ole tarpeeksi.

Tai muuten on sitä empatiavajetta.

Hyvinvointivaltio ei ole mikään henkilökohtainen lahjoitusprojekti, jossa “kunnon kansalaiset” armollisesti heittelevät rahaa alemmille ihmisryhmille. Sinä et yksin “elätä” ketään, vaan kaikki osallistuvat samaan järjestelmään eri elämäntilanteissa: ihmiset maksavat veroja, käyttävät palveluja, sairastuvat, jäävät työttömiksi, opiskelevat, jäävät vanhempainvapaille ja vanhenevat.

Ja tuo “mikään määrä ei riitä” on myös aika räikeä olkiukko. Kukaan ei tässä keskustelussa ole vaatinut rajattomasti rahaa seinästä, vaan puhunut siitä että ihmisarvoinen elämä ei saisi romahtaa sairauden, työttömyyden tai huonon onnen vuoksi.

Lisäksi on aika paljastavaa, että empatia näyttäytyy sinulle käytännössä rahasummana. 

Empatiavaje ei tarkoita sitä etteikö joku haluaisi maksaa äärettömiä tulonsiirtoja. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset lakataan näkemästä ihmisinä ja aletaan nähdä “maksajina”, “loisina” ja moraalisina hyöty-yksikköinä.

Ja ironisinta on ehkä se, että samaan aikaan kun korostat olevasi “kunnon kansalainen”, puhut muista kansalaisista tavalla jossa heidän ihmisarvonsa näyttää riippuvan siitä paljonko he tuottavat markkinoille.

Minua kiinnostaa harvat sellaiset asiat joihin hyväosaiset rahansa laittaa. Saan onneni vähästä. Terveisin maan köyhimpien joukkoon kuuluva, niin sanottu huono-osainen. Millään tavalla en osaa olla kateellinen hyväosaisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että keskustelu työttömille maksettavista tuista pyörii vielä siinä samassa luupissa kuin 1860-luvun nälkävuosinakin.

Läänien kuvernöörit jakoivat kunnille viljaa työttömien ja nälänhädästä kärsivien ruokkimiseen. Vaikka iso osa kansasta oli nälkäkuoleman partaalla, parempiosaiset kävivät koko ajan keskustelua siitä, voiko viljaa jakaa "pelkkänä laupeudentyönä", ilman työvelvoitetta. Nälkäisiä kerjäläisiä moitittiin "laiskuudesta" ja "irtolaisuudesta", ja vähemmän tiedostettiin se tosiasia, että he lähtivät liikkeelle, koska heidät sanottiin irti kaikista talojen töistä - koska kadon vuoksi heille ei voitu maksaa raha- tai ruokapalkkaa.

Monissa kunnissa päädyttiin järjestämään köyhille hätäaputöitä: nälkäkuoleman partaalla olevat laitettiin tietöihin tai jos eivät enää pystyssä pysyneet, niin joutuivat näpertelemään puusta, tuohesta tai päreistä käsitöitä jossakin "työtuvassa". 

Juuri näin. 

Ei se paska muuta olemustaan, vaikka paketoisi siihen minkä tahansa uuden rusetin päälle. 

Kysymys on lopulta siitä kuka yhteiskunnassa saa määrittää ihmisarvon ja sen kenelle se kuuluu. 

Mä en ainakaan alistu siihen, että joku äärioikeistolainen kilipää saa määrittää kenen elämä on ihmisarvon arvoista. 

Eihän se kilipää määritä kuin sen, paljonko sulle ilmaista rahaa Kelan taikaseinästä maksetaan, eli paljonko saat pummata muiden kukkarolla.

Jos ei kelpaa, ei ole pakko ottaa vastaan. Enempää et saa.

Eikö äiti rakastanut sua lapsena, kun on noin paha olla? 

Kukaan ole sulle velkaa mitään, etkä sä näytä olevan edes kovin mukava ihminen. 

-ohis

Ei toki kukaan ole minulle velkaa mitään. Maksan veroni kuten kunnon kansalainen tekee, mukisematta. 

Pikemminkin tässä ketjussa tuntuu olevan vallalla käsitys, että me veronmaksajat olisimme jotenkin velkaa heikko-osaisille ja että mikään määrä tulonsiirtona maksamaamme ilmaista rahaa ei ole tarpeeksi.

Tai muuten on sitä empatiavajetta.

Hyvinvointivaltio ei ole mikään henkilökohtainen lahjoitusprojekti, jossa “kunnon kansalaiset” armollisesti heittelevät rahaa alemmille ihmisryhmille. Sinä et yksin “elätä” ketään, vaan kaikki osallistuvat samaan järjestelmään eri elämäntilanteissa: ihmiset maksavat veroja, käyttävät palveluja, sairastuvat, jäävät työttömiksi, opiskelevat, jäävät vanhempainvapaille ja vanhenevat.

Ja tuo “mikään määrä ei riitä” on myös aika räikeä olkiukko. Kukaan ei tässä keskustelussa ole vaatinut rajattomasti rahaa seinästä, vaan puhunut siitä että ihmisarvoinen elämä ei saisi romahtaa sairauden, työttömyyden tai huonon onnen vuoksi.

Lisäksi on aika paljastavaa, että empatia näyttäytyy sinulle käytännössä rahasummana. 

Empatiavaje ei tarkoita sitä etteikö joku haluaisi maksaa äärettömiä tulonsiirtoja. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset lakataan näkemästä ihmisinä ja aletaan nähdä “maksajina”, “loisina” ja moraalisina hyöty-yksikköinä.

Ja ironisinta on ehkä se, että samaan aikaan kun korostat olevasi “kunnon kansalainen”, puhut muista kansalaisista tavalla jossa heidän ihmisarvonsa näyttää riippuvan siitä paljonko he tuottavat markkinoille.

Meillä on voimassa oleva hyvinvointivaltio, joka turvaa ihmisen tilannetta sairauden, vauva-ajan, työttömyyden tms varalta. Minun mielestäni se on kattava turva, mutta sinun mielestäsi se ei mahdollista ihmisarvoista elämään ja ihmisten talous suorastaan romahtaa nykyisellään hyvinvointivaltiosta huolimatta. Sinun mielestäsi ihmisarvoinen elämä ei ole mahdollista elleivät nykyiset työssäkäyvät revi selkänahastaan selkeästi enemmän verotuloja, joilla katetaan työssä käymättömien ihmisarvo. Miten se voi olla niin, että ihmisarvolla on hinta? Että nykyinen n. 1200-1300 mitä sinkku työtön saa yhteensä tukia ei riitä ihmisarvoon? Mitä sieltä ihmisarvosta puuttuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on olllut jakoja, mutta huolestuttaa keskiluokan tilanne, se on maan selkäranka.

100% tämä. Duunarina hirvittää ajatus vasemmistohallituksesta. Ihan kovin paljoa en tarvitse enää lisää veroja tai veroluonteisia maksuja, että heitän hanskat tiskiin ja toivoton onnea seuraavalle, joka haluaa menettää vapaa-aikaa "yhteisen hyvän" eteen. V*ttu mä en oo mikään hyväntekeväisyysjärjestö.

Luokkapetturi.

Ei todellakaan häiritse. Minua ei kiinnosta vaikka työstävierottuneet laiskat sossupummit on omilla päätöksillä tilanteensa aiheuttanut

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei kamppaile suomessa hengestään, paitsi jos itse tuhlaat rahasi päihteisiin.

Oikeastaan pitäisi valvoa tarkemmin että verorahoja ei sosiaalitukien muodossa voisi käyttää päihteisiin (huumeet, alkoholi ja tupakka). 

Tämä pitäisi hallituksen seuraavaksi ottaa tarkkailuun ja myöntää Kelalle mm. kauppakuittien ja pankkitilien tarkkailuoikeus.

Kyllä nämä vassarit jaksaa vinkua siitä että pitää saada lisää rahaa "ihmisarvoa varten" mutta itse eivät ole valmiita heräämään joka arkiaamu aikaisin paiskimaan töitä. Siitä työnteosta se "ihmisarvoinen elämä" tulee eikä Mannerheimintiellä istuskelusta tai kannabiksen polttamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt katselet viimeiset 109 vuotta niin milloin meillä on mielestäsi vallinnut tilanne jolloin maassa ei olisi ollut huonosti toimeentulevia ja hyvin toimeentulevia? Entä onko niiden parempien aikojen vallitesssa mielestäsi vallinnut parempi työllisyys, josta päästään siihen, että miten korjaisit tilanteen vai riittääkö sinulle vain tilanteen taivastelu?

Toisesta maailmansodasta kasarille eli ns. kapitalismin kulta-aikaan oli tilanne, jolloin tuloerot oli huomattavasti pienemmät ja rikkaita sekä yrityksiä verotettiin enemmän. 

 

Sen jälkeen valittiin suosia pääomaa työnteon kustannuksella  ja nyt ollaan tilanteessa, jossa psrhaiten ansaitsee omistamalla ei käymällä työssä.

 

Sinänsä hyvin tekopyhää haukkua köyhiä laiskoiksi, kun parhaiten ansaitsee tässä systeemissä todellakin laiskuudella eli omistamalla pääomaa. Mitään ei tartte tehdä sen eteen muuta kuin omistaa pari miljoonaa. Tämä ei ole kestävää. 

Kerropa siis, missä reaalimaailman valtiossa on nyt vuonna 2026 tasaisempi tulonjako eli pienemmät tuloerot kuin Suomessa, ja sen ansiosta heikko-osaisilla paremmat oltavat kuin meillä? Ihan siksi, että voimme ottaa mallia.

 

(Tiedän, et kerro. Tämän väitteen olen nähnyt sivustolla ennenkin ja kysynyt samaa. Ei vastausta.)

Sivusta voisin puolustaa tuota kaveria, P-Koreassa suhteellinen köyhyys on vähäisempää kuin Suomessa. Tähän kai kaveri viittaa ihanteena.

Tosin hän ei vain ymmärrä, että P-Koreassa kaikki, aivan pientä eliittiä luukuunottamatta, ovat äärettömän köyhiä absoluuttisesti, eibät suhteellisesti. Mutta sallittakoon näille vihervasemmistolaisille haaveilut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että keskustelu työttömille maksettavista tuista pyörii vielä siinä samassa luupissa kuin 1860-luvun nälkävuosinakin.

Läänien kuvernöörit jakoivat kunnille viljaa työttömien ja nälänhädästä kärsivien ruokkimiseen. Vaikka iso osa kansasta oli nälkäkuoleman partaalla, parempiosaiset kävivät koko ajan keskustelua siitä, voiko viljaa jakaa "pelkkänä laupeudentyönä", ilman työvelvoitetta. Nälkäisiä kerjäläisiä moitittiin "laiskuudesta" ja "irtolaisuudesta", ja vähemmän tiedostettiin se tosiasia, että he lähtivät liikkeelle, koska heidät sanottiin irti kaikista talojen töistä - koska kadon vuoksi heille ei voitu maksaa raha- tai ruokapalkkaa.

Monissa kunnissa päädyttiin järjestämään köyhille hätäaputöitä: nälkäkuoleman partaalla olevat laitettiin tietöihin tai jos eivät enää pystyssä pysyneet, niin joutuivat näpertelemään puusta, tuohesta tai päreistä käsitöitä jossakin "työtuvassa". 

Juuri näin. 

Ei se paska muuta olemustaan, vaikka paketoisi siihen minkä tahansa uuden rusetin päälle. 

Kysymys on lopulta siitä kuka yhteiskunnassa saa määrittää ihmisarvon ja sen kenelle se kuuluu. 

Mä en ainakaan alistu siihen, että joku äärioikeistolainen kilipää saa määrittää kenen elämä on ihmisarvon arvoista. 

Eihän se kilipää määritä kuin sen, paljonko sulle ilmaista rahaa Kelan taikaseinästä maksetaan, eli paljonko saat pummata muiden kukkarolla.

Jos ei kelpaa, ei ole pakko ottaa vastaan. Enempää et saa.

Eikö äiti rakastanut sua lapsena, kun on noin paha olla? 

Kukaan ole sulle velkaa mitään, etkä sä näytä olevan edes kovin mukava ihminen. 

-ohis

Ei toki kukaan ole minulle velkaa mitään. Maksan veroni kuten kunnon kansalainen tekee, mukisematta. 

Pikemminkin tässä ketjussa tuntuu olevan vallalla käsitys, että me veronmaksajat olisimme jotenkin velkaa heikko-osaisille ja että mikään määrä tulonsiirtona maksamaamme ilmaista rahaa ei ole tarpeeksi.

Tai muuten on sitä empatiavajetta.

Hyvinvointivaltio ei ole mikään henkilökohtainen lahjoitusprojekti, jossa “kunnon kansalaiset” armollisesti heittelevät rahaa alemmille ihmisryhmille. Sinä et yksin “elätä” ketään, vaan kaikki osallistuvat samaan järjestelmään eri elämäntilanteissa: ihmiset maksavat veroja, käyttävät palveluja, sairastuvat, jäävät työttömiksi, opiskelevat, jäävät vanhempainvapaille ja vanhenevat.

Ja tuo “mikään määrä ei riitä” on myös aika räikeä olkiukko. Kukaan ei tässä keskustelussa ole vaatinut rajattomasti rahaa seinästä, vaan puhunut siitä että ihmisarvoinen elämä ei saisi romahtaa sairauden, työttömyyden tai huonon onnen vuoksi.

Lisäksi on aika paljastavaa, että empatia näyttäytyy sinulle käytännössä rahasummana. 

Empatiavaje ei tarkoita sitä etteikö joku haluaisi maksaa äärettömiä tulonsiirtoja. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset lakataan näkemästä ihmisinä ja aletaan nähdä “maksajina”, “loisina” ja moraalisina hyöty-yksikköinä.

Ja ironisinta on ehkä se, että samaan aikaan kun korostat olevasi “kunnon kansalainen”, puhut muista kansalaisista tavalla jossa heidän ihmisarvonsa näyttää riippuvan siitä paljonko he tuottavat markkinoille.

Hehe, kuulostat Renaz Ebrahimilta tai Greta Thunbergiltä

Vasemmistolainen luulee että ruoka tulee kauppaan, sähkö pistorasiaan ja bussi pysäkille kun vain kannattaa ihmisarvoista elämää huutelemalla iskulauseita. 

Olen ollut työtön 3 vuotta, 56-vuotias nainen. Työelämässä 33 vuotta. Sanoisin, että työ on paras vakuutus elämälle, nyt siitä on vain puutetta, nimittäin työpaikoista. Itse haen vakituisesti työtä, mutta vaikeaa tuntuu olevan, tiedän, että en ole yksin asian kanssa, mutta ei tämä kivalta tunnu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on olllut jakoja, mutta huolestuttaa keskiluokan tilanne, se on maan selkäranka.

100% tämä. Duunarina hirvittää ajatus vasemmistohallituksesta. Ihan kovin paljoa en tarvitse enää lisää veroja tai veroluonteisia maksuja, että heitän hanskat tiskiin ja toivoton onnea seuraavalle, joka haluaa menettää vapaa-aikaa "yhteisen hyvän" eteen. V*ttu mä en oo mikään hyväntekeväisyysjärjestö.

Luokkapetturi.

Tämä sisältää taas aika olennaisen väärinymmärryksen: kukaan ei ole väittänyt että ihmisarvolla olisi euromääräinen “hinta”. Pointti on se, että ihmisarvoinen elämä ei tarkoita pelkkää biologista hengissä pysymistä. Jos ihmisen koko elämä kutistuu jatkuvaksi stressiksi siitä riittääkö raha ruokaan, voiko ostaa lääkkeet, kestääkö auto töihin asti, uskaltaako mennä hammaslääkäriin tai voiko lapselle hankkia talvivaatteet, niin silloin puhutaan ihan aidosti ihmisarvoisen elämän ongelmista vaikka ihminen ei kirjaimellisesti kuolisi nälkään.

Ja tuo “1200–1300 euroa riittää kyllä” kuulostaa aika erilaiselta paperilla kuin todellisuudessa, kun siitä maksetaan vuokra, sähkö, lääkkeet, puhelin, vakuutukset, ruoka, liikkuminen, mahdolliset velat ja kaikki arjen pakolliset menot.

Lisäksi hyvinvointivaltio ei ole vain minimihengissäpitokone, jonka tarkoitus on estää kansalaisia kuolemasta kadulle. Sen koko moraalinen idea on ollut, että ihmiset eivät putoa yhteiskunnan ulkopuolelle sairauden, työttömyyden tai huonon onnen vuoksi.

Ja ehkä olennaisin asia tässä keskustelussa on edelleen se, että sinä katsot asiaa lähes pelkästään “maksajan” näkökulmasta. Silloin ihmisarvo alkaa helposti näyttäytyä kustannuseränä, jota pitää jatkuvasti perustella hyödyllisyydellä. Juuri siitä tässä koko keskustelussa on ollut kyse.